Minna Pyykön maailma

Kaamosaika on juuri päättynyt. Sen kunniaksi Minna Pyykkö kävi metsäretkellä Utajärvellä Pohjois- Pohjanmaalla luontokuvaaja Jari Peltomäen kanssa juttelemassa Suomen luonnon valoista.

Vaikka joukon nimi on Gamlingarna, lintuharrastuksen alkaessa he olivat vielä nuoria poikia. Tänä vuonna heidän ensimmäisistä lintuhavainnoistaan tulee kuluneeksi 70 vuotta. Minna Pyykkö tapasi syksyllä Utön saarella linturetkellä olleet Timo Nurmen, Hannu Hilkkeen ja Rolf Karlssonin ja jutteli heidän ikimuistoisista linturetkistään ja tulevaisuuden unelmistaan. Vuosien mittaan lintuhavaintojen merkitys on vähentynyt ja jäljellä olevien retkikavereiden merkitys on kasvanut.

Sienet hajottavat kallioita, valmistavat multaa, tuottavat ruokaa, toimivat viestinviejinä puiden välillä, sairastuttavat, lääkitsevät ja muokkaavat eläinten käyttäytymistä ja saavat jopa aikaan näkyjä. Maapallon elämä on sienistä riippuvaista, ja silti niistä tiedetään toistaiseksi hämmentävän vähän. Minna Pyykkö jutteli Helsingin yliopiston sienitutkija Sari Timosen kanssa sienten ihmeellisestä maailmasta ja siitä, minkälaiset tiedot sienistä ihmetyttävät tutkijaakin.

Moni meistä toivoo lunta tähän joulunaikaan. Erityisen merkittävä lumi on luontokuvaaja ja kirjailija Mika Honkalinnalle. Hän on valokuvannut lumista talvista luontoa vuosikymmenien ajan, ja nyt viimeisimmän kirjan aiheeksi on pelkistynyt lumihanki. Minna Pyykkö kävi hänen kanssaan metsäretkellä Limingassa Pohjois- Pohjanmaalla.

Susi on määritelty Suomessa erittäin uhanalaiseksi eläimeksi. Elinvoimaisen susikannan saavuttaminen ja ylläpitäminen ei kuitenkaan onnistu, jos suomalaiset eivät koe voivansa elää rinnakkain suden kanssa. Tästä lähtökohdasta käynnistyi kuusi vuotta sitten laaja susiLIFE-hanke. Minna Pyykkö tapasi nyt hankkeen päättyessä siinä mukana olleita: projektipäällikkö Madeleine Nymanin, tiedotuksesta vastanneen Iina Ala-Kurikan, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmalan, rikosylikomissaari Harri- Pekka Pohjolaisen ja lampuri Tapio Rintalan.

Saimaannorpasta tuli vihdoin oma lajinsa tänä vuonna. Tarina on välillä vähän kuin salapoliisijuttu, jossa on johtolankoja, harhapolkuja, sattumaa ja yllätyksiäkin. Tutkimuksissa kävi ilmi, että saimaannorppa on itseasiassa vanhempi kuin koko Saimaa! Minna Pyykkö juttelee aiheesta Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Jukka Jernvallin, tutkimusjohtaja Petri Auvisen ja yliopistonlehtori Ari Löytynojan kanssa. Ohjelman lopulla kuullaan lisäksi norppatutkija Mervi Kunnasrannan tunnelmia.

Pilvettöminä syksyöinä voi päästä näkemään parhaimmillaan puoli maailmankaikkeutta. Tähtiä ja niiden välistä pimeyttä katsellessa on hyvä aika pohtia avaruuden arvoituksia ja niitä kysymyksiä, jotka ovat tutkijoita kiehtoneet vuosisatojen mittaan. Minna Pyykkö jutteli tähtitaivaista Nuuksiossa Espoossa tietokirjailija Markus Hotakaisen kanssa.

Marraskuussa Helsingissä Munkkiniemen yhteiskoulun lukiolaiset järjestivät koululla Itämerikonfressin, jossa luovutettiin ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalle vetoomus Itämeren puolesta. Ministerin lisäksi lukiolaiset Laura Kivi, Arvi Pulkka, Ilona Seppälä ja Iina Lilius kertovat tässä ohjelmassa ajatuksiaan Itämerestä, ja Syken erikoissuunnittelija Ludmila Vesikko ja erikoistutkija Seppo Knuuttila kertovat Itämeren marraskuusta ja suojelusta.

Miten hyönteisten runsautta voidaan arvioida? Ovatko niiden määrät vähenemässä? ja miksi sen tietäminen on tärkeää? Minna Pyykkö kävi Viikissä metsäretkellä terrestrisen ekosysteemiekologian professori Tomas Roslinin ja tilastotieteen professori Jarno Vanhatalon kanssa.

Moni viettää marraskuun hämärät päivät sisätiloissa. Ulos kuitenkin kannattaisi lähteä, toteavat Adela Pajunen ja Marko Leppänen. He ovat perehtyneet siihen, miten luonnon rytmit, kuten vuodenajat vaikuttavat ihmisiin, ja miten ne voivat auttaa myös vaikeiden aikojen yli. Minna Pyykkö kävi Sipoonkorvessa marraskuisella metsäretkellä heidän kanssaan.