Miten luonto vaikuttaa ihmismieleen? Voiko luonnosta olla apua terapiatyössä? Entä miten voidaan huomioida samalla myös luonnon hyvinvointi? Minna Pyykkö jutteli tästä kaikesta ja Luonnostaan toimiva- hankkeesta Tampereella sorsapuistossa tutkijatohtori, psykoterapeutti Kirsi Salosen kanssa.

Tuusulanjärven rannalla sijaitseva Suviranta on ollut Eero Järnefeltin taiteilijakoti. Minna Pyykkö tapasi siellä taiteilijan lapsenlapsen Juhani Kolehmaisen, joka on nykyään talon isäntä. Hän on asunut talossa koko ikänsä ja ollut myös koko ikänsä kiinnostunut luonnosta. He juttelivat järvestä,sammakoista, rentukoista, silkkiuikuista, vanhoista puista, luontoaiheista Järnefeltin maalauksissa ja Juhani Kolehmaisen omista luontomuistoista Tuusulanjärven rannassa.

Kansanperinteen tutkija ja retkeilijä Mikko Europaeus on ollut jo vuosikymmeniä kiinnostunut Hiitolanjoen muinaisesta asutuksesta ja jokireittien merkityksestä entisaikojen ihmisille. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan joen historiasta Kangaskosken alajuoksulla aivan Venäjän rajan tuntumassa.

Lentävien päiväperhosten valokuvaaminen on melko hankalaa. Siipien asento, sää, valot ja varjot- kaikki vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Jyväskyläläinen luontokuvaaja Jussi Murtosaari on kuvannut perhosia jo pitkään ja oppinut kantapään kautta monenlaista. Minna Pyykkö jutteli Jussi Murtosaaren kanssa hänen perhoskuvausnikseistään ja uudesta päiväperhoskirjastaan.

Jokihelmisimpukka eli raakku on uhanalainen, pitkäikäinen ja ainutlaatuinen eläin. Sen eteläisin esiintymä Suomessa löytyy Mustionjoesta Uudeltamaalta. Joen raakkumäärät ovat kuitenkin vähenemässä, ja siksi niiden suojelutoimilla on kiire. Minna Pyykkö oli seuraamassa raakkujen kartoitusta Mustionjoella ja pääsi näkemään, miten raakkuja palautettiin kotijokeen kahden vuoden hoitojakson jälkeen. Ohjelmassa jututettavina olivat Anu Suonpää- Espinola, Joonas Tammivuori, Jari Ilmonen ja Jouni Taskinen.

Merten ja järvien elämän perusta on ihmissilmin näkymätön. Se koostuu mikroskooppisen pienistä kasvi- ja eläinplanktoneista. Niitä ei tule useinmiten ajatelleeksi muulloin kuin kesäisten sinileväkukintojen aikaan. Sonja Repettikään ei ollut ajatellut kasviplanktonia ennenkuin kurkisti mikroskooppiin ja lumoutui näkemästään. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan hänen kasviplanktontutkimuksistaan ja ensi viikolla Suomenlinnassa avautuvasta planktonien elämää esittelevästä näyttelystään.

Miten lintujen laulu vaikuttaa ihmismieleen? Voiko lintujen ja luonnon äänien avulla auttaa ihmisiä rentoutumaan ja vähentämään stressiä? Ja miten tätä kaikkea voidaan tutkia? Minna Pyykkö jutteli aiheesta Tampereella tutkija Yasushi Sukon kanssa.

Miten Suomen pölyttäjillä menee? Sitä selvitetään nyt parhaillaan, ja avuksi toivotaan kaikkia pölyttäjistä kiinnostuneita. Minna Pyykkö lähti seuraamaan tutkija Ida- Maria Huikkosen pölyttäjäkartoituspäivää Mäntsälään. Päivä oli lämmin, ja niitty oli täynnä pientä elämää.

Osaavatko linnut arvioida lukumääriä? Entä hahmottavatko ne geometrisia kuvioita? Näin erikoisiin kysymyksiin törmäsi Jyväskylän yliopiston professori Mikko Mönkkönen aikanaan ryhtyessään tutkimaan kirjosieppojen ja muiden muuttolintujen pesäpaikan valintaa. Kokeissa kävi myös ilmi, että linnut voivat seurata tarkastikin toistensa puuhia. Minna Pyykkö tapasi Mikko Mönkkösen Viikissä hänen Helsingin vierailunsa aikana.

Kattohaikarat syöttävät parhaillaan poikasiaan Virossa. Arktisten vesilintujen muutto on lopuillaan ja pian eletään alkukesän yölaulajien aikaa. Minna Pyykkö jutteli toimittaja, luontoharrastaja Mikko Virran kanssa hänen matkastaan Viron luontoon vuosikymmeniä sitten. Linnut olivat oppaina tälläkin reissulla.