Minna Pyykön maailma

Jorma Luhta on moninkertaisesti palkittu luontokuvaaja. Hänen teoksensa, esim . Metson kuolema, Metsola, Tähtiyöt, ovat olleet tärkeitä kirjoja monille luontoharrastajille vuosikymmenten ajan. Jorma Luhdan uusin teos Vaeltajat kertoo pitkistä vaelluksista Pohjois- Lapin karuimmilla tunturiylängöillä naalien, sopulien ja tunturipöllöjen seurassa. Minna Pyykkö juttelee Jorma Luhdan kanssa hänen luontokuvaajan matkastaan, joka alkoi siitä että hän ei lapsena nähnyt juuri mitään!

Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Pertti Koskimiehen käsien kautta on vuosikymmenien mittaan kulkenut lähes 1500 kalasääsken poikasta, ja maakotkia, merikotkia, muuttohaukkoja. Hän on rakentanut niille lukuisia tekopesiä, ja päässyt seuraamaan samojen yksilöiden elämää vuodesta ja sukupolvesta toiseen. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja, lehtiartikkeleita, kolumneja, pakinoinut radiossa linnuista ja luonnonsuojelusta.

Mutta mitkä muistot ovat hänelle kaikkein tärkeimpiä? Millaisia ovat olleet ne hetket joita hän kuvaa elämänsä ikimuistoisimpina sydämenlyönteinä?

Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kovakuoriaiset ovat evoluution menestystarina. Niiden lajimäärä on uskomaton, ja kova kuori auttaa niitä pärjäilemään hyvin erilaisissa oloissa. Mutta pääsevätkö ne jaloilleen jos kellahtavat selälleen? Missä ovat kovakuoriaisten korvat? Miten ne löytävät sopivat puunrungot matkojen päästä, tai miten voivat väistellä lepakoita? Miksi runkohaapsiaisretkelle kannattaa ottaa pesäpallomaila mukaan? Miksi ihmeessä sarvijäärillä on niin valtavan pitkät tuntosarvet?

Minna Pyykkö kävi sarvijääräretkellä metsäeläintieteen professorin Kari Heliövaaran kanssa.

Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lintujen syysmuutto on parhaillaan käynnissä. Suomessa pesineistä mehiläishaukoista ensimmäinen on jo Afrikan ilmatilassa. Minna Pyykkö kävi Sastamalassa jututtamassa

rengastustoimiston johtajaa Jari Valkamaa haukkojen syysmuutosta ja sen tutkimuksesta.

Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miksi hyönteisissä on niin erilaisia lentäjiä? Voiko hyönteisten siivistä päätellä jotain niiden lentotaidosta? Miten hyönteisiltä sujuu lentäminen sateessa ja tuulessa? Onko epäreilua, että me ihailemme lintujen lentotaitoa, vaikka hyönteismaailmassa on monin tavoin vielä taitavampia lentomestareita? Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Larry Hulden ja Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen dosentti Lena Hulden kertovat ohjelmassa hyönteisten lentotaidosta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Suomen luonnon päivän suojelija Jenni Haukio oli haastateltavana Radio Suomen suorassa lähetyksessä 30.elokuuta Nuuksiossa. Silloin juhlittiin toista kertaa Suomen luonnon päivää. Ohjelmassa hän kertoi mm. miten katselee ajan kulkua luonnossa ja kirjaa sitä runoihinsa, miten hän on lapsena leikkinyt käpylehmillä ja kirjoittanut runoja joissa sorsat ovat sankareina ja siitä kuinka hänen mielestään luonto koskettaa meitä suomalaisia läpi muistikerrostumien. Se on meissä kuvina, ääninä, tuoksuina. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Pikkutrappi, yskärääkkiäinen, partasaku, punaperäkaklattaja, aarnihokko, pikkuviistäjä, ulappakeiju.Maailman kaikilla noin 10 000 lintulajilla on suomenkielinen nimi. Nimiin mahtuu kuvailevia, runollisen kuuloisia, hassujakin. Miten ihmeessä niitä nimiä voi keksiä niin paljon? Yllättäen lintujen nimeäminen oli paljon helpompaa kuin nisäkkäiden, vaikka maailman nisäkkäitä onkin puolet vähemmän, kertoo prof. Juhani Lokki, joka on ollut mukana molemmissa toimikunnissa. Maailman matelijoiden ja sammakkoeläinten nimeäminen on parhaillaan myös käynnissä, mutta työ on vasta aika alkussa, eikä valmista tule vielä vuosiin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Minkä verran kalan rakenne kertoo sen liikkumisesta?

Miksi jotkut kalat elelevät muutaman metrin alueella koko ikänsä

ja toiset vaeltavat tuhansia kilometrejä? Miten kalojen liikkeitä tutkitaan? Minna Pyykkö kävi kalataloustieteen professori Hannu Lehtosen kanssa Helsingissä Vanhankaupungin lahdella seurailemassa rannan kalastajia ja juttelemassa kalojen liikkeistä- suurista ja pienistä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontokerhot, innostunut opettaja ja hyvät retkikaverit ovat monen luontoharrastajan ja tutkijan harrastuksen taustalla. Minna Pyykkö kävi jututtamassa Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikköä Matti Niemistä kerhojen merkityksestä ennen ja nyt ja siitä, mitä kaikkea luontoharrastuksen aloittamiseen voi liittyä. Ohjelman aluksi entiset hemppokerholaiset Juha Laaksonen ja Tuukka Kupiainen muistelivat kerhon luontoretkiä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mitä yhteistä on Mark Twainilla, Tove Janssonilla ja Charles Darwinilla? Ainakin kiinnostus muurahaisleijoniin. Tarueläimenä muurahaisleijona seikkailee maailman kirjallisuudessa ja tarinoissa mitä erikoisimmissa muodoissa myyttisenä eläimenä jolla on sekä muurahaisen että leijonan ominaisuuksia! Niitä elää eri puolilla maailmaa, Suomessakin. Minkälainen on oikea muurahaisleijona? Miten se saalistaa? ja mikä siitä tulee isona? Entä minkälainen on se muurahaisten kosto, joka voi epäonnisen muurahaisleijonan kohdalle osua?

Kuva: Teemu Rintala