Minna Pyykön maailma

Siili viettää suuren osan elämästään pesän kätkössä, ja se pistääkin paljon aikaansa erilaisten hyvien pesien rakenteluun ja paranteluun. Mm tämä selvisi tutkija Anni Rautiolle niinä vuosia kun hän seurasi Joensuun siilien yöllistä elämää väitöskirjatutkimustaan varten. Niistä ajoista jäivät erityisen hyvin mieleen vauhdikas Erkki- siili, monivuotinen tuttavuus Orvokki, ja pesiskentän laitamilla viihtynyt Milja. Minna Pyykkö tapasi siilitutkija Anni Raution tämän kotikaupungissa Mikkelissä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Salolainen Jouni Tittonen on harrastanut luontoa jo 40 vuoden ajan. Ja ehtinyt siinä ajassa paljon: mm. rengastaa 10 000 lintua, havaita Suomessa yli 400 lintulajia, tehdä Lappiin nelisenkymmentä retkeä ja ulkosaaristoon Utön saarelle muuttoaikaan yli 200 reissua. Luvut kuvaavat hyvin miehen aktiivisuutta luontoharrastusrintamalla. Silti hän vakuuttaa että ihan tavalliset tapahtumat luonnossa kiinnostavat edelleen. Kuten lintujen pesinnän seuraaminen, jossa elämän alku on usein hauras ja säistä kiinni. Miten aktiiviharrastajan kesä oikein sujuu? Ehtiikö välillä huilia ollenkaan ja onko vaikea päättää katseleeko ylös alas vai sivuille? Kuva: Minna Pyykkö

Miltä tuntuu kun oranssit pöllön silmät tapittavat tiukasti vastaan kalliorinteeltä? Mitä huuhkajanpoikaset puuhailevat ensimmäisenä kesänään? Mitä kaikkea niiden pitää oppia? Minkälainen on se syysyö, jolloin ne lähtevät vihdoin oman elämänsä alkuun? Minna Pyykkö kävi öisellä huuhkajaretkellä Sastamalan takamailla huuhkajatutkija Jari Valkaman kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Minna Pyykkö kävi Saimaalla norppien jäljillä oppainaan Risto Eronen ja Ossi Kokki, jotka molemmat ovat osallistuneet vuosia vapaaehtoisina norppalaskentoihin ja viime keväänä tekopesien tekoon. Miten tekopesät lopulta toimivat? Hyväksyivätkö norpat ne pesikseen? Miten norpilla mene nykyään Saimaalla? Mitä kuuluu norppien kesään? Ja miten ensikertalainen oikein erottaa norpan kivestä? Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Helsingin kaakkoisosassa sijaitseva Santahamina on ollut sotilasaarena yhtämittaisesti kaksisataa vuotta. Ja sen takia saaren luonto on yllättävän rikas. Minna Pyykkö kävi luontokuvaaja Jarmo Niemisen kanssa kuvausreissulla Santahaminassa eräänä aurinkoisena kesäiltana. Jarmo Niemiseltä löytyy lukemattomia hauskoja eläintarinoita kuvausreissuilta. Lisäksi ohjelmassa puhuttiin yleisemminkin sotilassaarten merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mitä kasvia on kutsuttu kasvimaailman rotweileriksi? Miksi noidat puettiin nokkosiin? Mikä kasvi estää naisten haihattelua? miksi juhannuksena kannattaa mennä saniaismetsään? Entä miksei kannata tallata nukkumaan mennessä mäkikuisman päälle? Juhannuksen kunniaksi tässä ohjelmassa puhuttiin kasvien salaisista voimista, muinaisista uskomuksista ja tämän päivän terveystiedoista. Kasviretkellä oli oppaana professori Sinikka Piippo. Ja sekin selvisi ohjelmassa, että monet nykypäivän ns. rikkakasvit ovat ennen olleet arvostettuja ja merkittäviä kasveja. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Hämähäkit voivat valmistaa kaikenkaikkiaan seitsemää erilaista seittiä. Seitteissä on hälytyslankoja, pykäseittejä, suppiloverkkoja, riippuverkkoja, liimallisia seittejä ja ratasverkkoja. Minna Pyykkö kävi lauantai-aamuna kerrostalon pihalla hämähäkkiretkellä Reino Pajarteen kanssa ja sai hämähäkkien kuvausvinkkejä. Kuten sen, että mukaan kannattaa ottaa aurinkoisellakin kelillä sateenvarjo! Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Se on sokea koska kissa lainasi sen silmät. Se on erityisen myrkyllinen, mutta koska se on sokea, niin se puree harvoin. Toisaalta se on niin hauras että säikähtäessään katkeaa palasiksi. mutta ei hätää, jos se saa olla rauhassa, se kokoaa itsensä jälleen ehjäksi. Tällaisia kansanuskomuksia löytyy kansanrunousarkiston vaskikäärmeosastolta. Käärmeeksi vaskitsaa on pitkään kutsuttukin. Nykyään tiedetään että se ei ole käärme vaan kädetön ja jalaton,- ja myrkytön- lisko, mutta niin piilottelevaa elämää vaskitsa elää, että vieläkin siitä tiedetään hämmästyttävän vähän. Minna Pyykkö kävi Timo Paasikunnaksen kanssa vaskitsaretkellä Espoossa. Kuva: Juha Laaksonen

Onko totta että metsäretki voi ehkäistä jopa syöpää? Ja että vanhusten kuolleisuuteen vaikuttaa se miten kaukana on lähin puisto, jossa voi käydä kävelemässä? Voiko masentunut löytää luonnosta uutta elämänvoimaa? Kannattaisiko uusia innovaatiota ideoitaessa pitääkin kokoukset metsässä?

Näitä aiheita pohditaan meillä ja maailmalla parhaillaan ihan tosissaan. Minna Pyykkö kävi Helsingin satavuotiaassa keskuspuistossa kävelyllä Metlan luontomatkailun ja virkistyskäytön professori Liisa Tyrväisen kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Nyt ollaan jo kesän kynnyksellä ja metsät ovat täynnä lintujen laulua. Ihmiset ovat kautta aikojen ihailleet lintujen laulutaitoa, ja monet muusikot ovat ammentaneet linnun laulusta musiikkiinsa inspiraatiota ja aineksia. Mutta onko linnunlaulu musiikkia? Sitä pohtivat tässä ohjelmassa eläintieteilijä prof. Antero Järvinen ja musiikkitieteilijä prof. Dario Martinelli, joka on kirjoittanut eläinten musikaalisuudesta väitöskirjan otsikolla, Miten musikaalinen valas on? Ohjelma oli uusinta joulukuulta 2012. Kuva: Juha Laaksonen / Yle