Minna Pyykön maailma

Yrjö Kokko kirjoittaa vuonna 1966 ilmestyneessä Alli-kirjassaan, että allin ääni muistuttaa velhojen puhetta. Se on kuin soraharjun sortuminen koskeen. Öisin tuntuu koko meri laulavan allien kehtolaulua. Samana vuonna 1966 arktisista linnuista innostuneet koulupojat tekivät ensimmäisen retkensä Inkoon Sommarön saarelle. Sen jälkeen he ovat käyneet saarella joka kevät arktika-aikaan- jo 48 vuoden ajan! Minna Pyykkö kävi kuuntelemassa arktikatarinoita vuosien varrelta. Sommarön saarella haastateltavina olivat Heikki Lokki, Hans Collianderi, Olli Saksela ja Heikki Kotiranta. Ohjelma oli uusinta keväältä 2011. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kuvataiteilija Jussi Heikkilälle linnut ovat tärkeitä. Hän muistaa tarkasti, miltä tuntui nähdä ensimmäistä kertaa arktika-aikaan allihaahkaparvi, tai sen hetken, kun korpin sulka putosi käteen suoraan siniseltä taivaalta!

Jussi Heikkilän taiteessa on jotain poikamaista, toisaalta teokset tuntuvat tieteellisen tarkoilta. Niissä yhdistyvät tutkimus, tunne, oivallukset- huumorikin. Monesti linnut tuntuvat tuovan näkyväksi asioita ja ilmiöitä, joita ei arkipäivässä huomaa. Minna Pyykkö kävi jututtamassa taiteilijaa Korpilahdella Päijänteen rannalla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Varmaan suurin osa suomalaisista on nähnyt joskus sammakon. Se on myös tuttu hahmo saduissa ja tarinoissa. Mutta yllättäen suomessa on tehty hyvin vähän sammakkotutkimusta ja monet perusasiatkin niiden elämästä ovat edelleen hämärän peitossa.

Minna Pyykkö kävi sammakkotutkija Juha Merilän kanssa seuraamassa sammakoiden kutupuuhia Viikissä Helsingissä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Ne ovat niin kauniita! vastaa Suomen ympäristökeskuksen kääpätutkija Heikki Kotiranta siihen miksi hän tutkii kääpiä. Heikki Kotiranta on retkeillyt Suomessa ja maailmalla kääpäretkillään ja löytänyt useita tieteelle uusia lajeja. Toisinaan tie kääpien luo löytyy haistelemalla! Minna Pyykkö kävi Heikki Kotirannan kanssa kääpäretkellä Helsingissä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Pääsiäisenä maalaillaan taas monessa kodissa pääsiäismunia mitä moninaisimmin värein.

Tähän aikaan sopii siis pohdiskella hetken myös linnunmunien maailmaa. Teollisuusneuvos Ragnar Kreuger perusti aikanaan Helsinkiin munamuseon, jossa on hämmästyttävät 60 000 munaa, kolmasosa maailman lintulajeista! Minna Pyykkö kävi dosentti Torsten Stjernbergin kanssa vierailulla munamuseossa ihmettelemässä museon suurimpia aarteita, jo aikaa sitten sukupuuttoon kuolleiden lintujen munia ja niihin liittyviä tarinoita. Miten suuri on maailman suurin muna? entä miten epäonninen lordi Garvaghin palvelija sai nimensä historiaan? Ohjelma oli uusinta vuodelta 2013.

Vaikuttaako täysikuu jotenkin eläimiin? Kurnuttavatko sammakot useammin täysikuulla, liikkuuko huuhkaja enemmän valoisina öinä, ulvovatko sudet eniten juuri täyden kuun aikaan?

Minna Pyykkö kävi tutkija Anna Kuparisen kanssa kuuretkellä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Professori Otso Ovaskainen on tutkinut ryhmineen eläinten ja kasvien kevään rytmejä ja sitä, miten keväiden lämpeneminen vaikuttaa niihin. Suomen akatemian rahoittama tutkimushanke on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Se pohjaa yhteistyöhön venäläiskollegojen kanssa ja venäläisten

luonnonpuistojen valtaviin arkistoihin vuosikymmenten ajalta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

On sanottu, että Jussi Huovinen on vienalaisen runonlaulun viimeinen oksa Suomessa. Hän on runonlaulajien suurta sukua. Huhtikuun 2. päivänä hän täyttää 90 vuotta. Tässä ohjelmassa kuullaan Jussi Huovisen laulua ja kertomuksia luonnosta: vanhoista metsistä, linnuista sään ennustajina ja aikamoisista säännenistä! Lisäksi vienan perinteen tuntija prof. Pekka Laaksonen kertoi ohjelmassa Jussi Huovisen merkityksestä runonlauluperinteen tallentajana. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tvärminnen eläintieteellinen asema Hankoniemellä on yli sata vuotta vanha. Aseman historiaan mahtuu valtava määrä tutkimusta ja tärkeitä julkaisuja, mutta myös jänniä tyyppejä ja hienoja tarinoita.

Dosentti Magnus Lindström on viihtynyt Tvärminnessä tutkijana jo yli 40 vuotta! Minna Pyykkö kävi tapaamassa häntä asemalla talvisena päivänä.

Keravan vankilan puutarha on yli sata vuotta vanha. Voivatko vanhat lehmukset ja omenapuut, heinänteko tai emon hylkäämän karitsan ruokkiminen auttaa elämässä eteenpäin? Minna Pyykkö käy Keravan vankilan puutarhassa juttelemassa puutarhuri Hannu Roosin kanssa siitä, miten puutarha voi auttaa vankien hoidossa. Ohjelma on uusinta helmikuulta 2013. Kuva: Minna Pyykkö / Yle