Valtaosa pohjoisirlantilaisista on sitä mieltä, että Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin yhdistymisen on entistä todennäköisempää.

Britannian brexit-neuvotteluiden vaikein kysymys on liittynyt Pohjois-Irlannin asemaan.

Kahden vuoden takaisessa brexit-kansanäänestyksessä Pohjois-Irlanti äänesti Britannian suurista alueista voimakkaimmin EU:ssa pysymisen puolesta.

Pohjoisirlantilaisten enemmistö on aiemmin tukenut selvästi Britanniaan kuulumista, mutta brexit on saanut pohjoisirlantilaiset arvioimaan asemansa uudelleen.

Monet kokevat, että brittien äänestäjäkunta on pettänyt heidät, sanoo pohjoisirlantinen, Lontoossa asuva tutkija Bharain Mac An Bhreithiún-Bertapelli.

Uusimmat mielipidekyselyt osoittavat, että jopa 62 prosenttia pohjoisirlantilaisista uskoo, että Irlannin yhdistyminen on nyt todennäköisempää kuin ennen brexit kansanäänestystä. Pohjoisirlantlaiset hakevat myös kilvan itselleen uusia, Irlannin tasavallan passeja.

Ohjelman on Lontoossa toimittanut Visa Noronen.

Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila

Kuvassa : Lontoossa asuva pohjoisirlantilainen tutkija Bharain Mac An Bhreithiún-Bertapelli.

Kuva: Visa Noronen.

Ukraina valmistautuu kaksiin vaaleihin vuonna 2019. Maaliskuun lopulla maassa valitaan uusi presidentti ja lokakuussa parlamentti.

Ukrainan politiikan nuoria poliittisia voimia edustava, nykyisen parlamentin jäsen Nataliya Katser-Buchkovska arvioi, että ukrainalaiset äänestäjät vaativat nyt uusia kasvoja politiikkaan.

- Maanmieheni ovat väsyneitä vanhoihin poliitikkoihin. Yli 60 prosenttia väestöstä sanoo, etteivät he enää halua valita vanhoja puolueita näissä vaaleissa.

Kaikkea politiikan tekoa Ukrainassa varjostaa jo viisi vuotta jatkunut sota Venäjää vastaan. Nyt Ukrainan vaalivuonna Venäjä käy sotaa asevoimien lisäksi myös energiakaupalla ja valeuutisilla.

Ohjelman on toimittanut Jorma Mattila.

Lukija: Meri Koivisto

Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila

Ranskaa on viime kuukausina ravistellut niin kutsuttu keltaliiviliike, jonka huomioliiveihin pukeutuneet kannattajat ovat vallanneet tienvarsien liikenneympyrät ja suurten kaupunkien keskustat.

Protesteja eivät ole johtaneet ammattiliitot, vaan unohdettujen pikkukaupunkien asukkaat. Yhteiskunnalliseen liikehdintään erikoistunut historioitsija Quentin Deluermoz sanoo, että keltaliiviliike on poikkeuksellinen ilmiö, joka ravistelee ranskalaisen yhteiskunnan rakenteita.

Ranskalainen yhteiskunta on perinteisesti muuttunut vallankumouksen ja katujen liikehdinnän kautta - ja että nämä vallankumoukset ovat usein heijastuneet koko Eurooppaan. Keltaliiviliikehdintä kertoo ”demokraattisesta väsymyksestä”, joka ei ole pelkästään Ranskan vaan koko Euroopan ongelma.

Ohjelman on Pariisissa toimittanut Annastiina Heikkilä.

Lukija ja Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja Jorma Mattila.

Kuvassa: Eurooppalaisten kansanliikkeiden historiaan erikoistunut Quentin Deluermoz

Kuva: Quentin Deluermoz

Orjalaiksi ristitty ylityölaki laukaisi laajat mielenosoitukset Unkarissa viime joulukuussa. Joukkojen keskellä oli myös uuden Momentum puolueen kolmekymppinen varapuheenjohtaja Anna Donáth. Edelleen toistuvat levottomuudet kertovat maassa kytevästä tyytymättömyydestä.

- Eurooppa tarvitsee edistyksellisiä ideoita ja käytännöllisempää asennetta, missä ongelmaan haetaan välittömästi ratkaisu, eikä jäädä pohtimaan sen alkuperää, Anna Donáth sanoo.

Momentum-puolueen tavoitteisiin lukeutuvat muun muassa vaatimus orjalain kumoamisesta, Unkarin liittymisestä Euroopan syyttäjänvirastoon sekä mahdollisuus palauttaa maahan propagandasta vapaa valtiollinen media.

Ohjelman on Budapestissa toimittanut Risto Majaniemi.

Lukija: Meri Koivisto.

Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Jorma Mattila

EU:n jäsenvaltiot pyrkivät kilvan vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä ja riippuvuuttaan fossiilisista energialähteistä. Silti öljyn kulutus on lisääntynyt yli puolella Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyn ensimmäisen ilmastokokouksen jälkeen.

Oxford Institute for Energy Studies -nimisessä tutkimuslaitoksessa työskentelevä Simon Pirani painottaa, että mitään yksinkertaisia, iskulauseiksi tiivistyviä ratkaisuja tässä ihmiskunnan kohtalonkysymyksessä on turha odottaa.

"Öljy- ja hiiliriippuvuudesta vapautuminen edellyttää syvällistä muutosta talouden ja tuotannon toimintaperiaatteissa, eikä ratkea pelkästään tekniikan keinoin", Pirani sanoo.

Ohjelmasarjassa Moniääninen Eurooppa esitellään Simon Piranin tutkimuksia ja johtopäätöksiä ilmaston lämpenemisestä ja sen suurimmasta aiheuttajasta, fossiilisista polttoaineista.

Ohjelman on toimittanut Hannu Reime.

Lukija: Jorma Mattila

Ohjelman on tuottanut Jorma Mattila.

EU-maissa asuu arviolta 1,2 miljoonaa Britannian kansalaista. Valtaosa heistä ei saanut äänestää brexitiä koskevassa kansanäänestyksessä.

Yli 30 vuotta Espanjassa asunut Michael Harris sanoo tuntevansa itsensä ensisijaisesti eurooppalaiseksi. Harris vetää Eurocitizens-yhdistystä, joka edustaa noin 300 000 Espanjassa vakituisesti asuvaa brittiä.

"Suurin osa EU-maiden briteistä on työikäisiä tai nuoria, vaikka Britanniassa meitä ajatellaan eläkeläisjoukkona", Harris kertoo.

Tuhannet ihmiset ovat rakentaneet elämänsä EU-kansalaisuuden pohjalle. Epävarmuutta ja huolta on kansanäänestyksen jälkeen jatkunut jo pari vuotta. Harrisin mielestä brexit on Britannialle paha kansallinen harha-askel, josta hän toivoisi uutta kansanäänestystä.

Moniääninen Eurooppa ohjelman on Espanjassa toimittanut Jyrki Palo.

Lukija: Jorma Mattila

Ohjelman tuottaja: Jorma Mattila.

Bulgariassa järjestetään vuonna 2019 kahdet vaalit: toukokuussa europarlamenttivaalit ja syksyllä kuntavaalit. Poliittinen lämpömittari on jo lähtenyt nousuun, vaikka vaalikampanjat virallisesti eivät vielä ole alkaneet. Valeuutisia tihkuu median välityksellä päivittäin ja poliitikkojen puheissa kuuluu tulevien vaalien lupauksia.

Protestit eri puolilla Bulgariaa nostattavat tunteita. Ihmiset ovat pettyneitä poliitikkoihin ja poliittiset asiantuntijat ennakoivat vielä kolmansia vaaleja, koska maan hallitus ei ehkä selviä vuoden loppuun.

Tämänkertaisen jakson on Sofiassa toimittanut Sabira Ståhlberg.

Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila

Haastateltava: politiikan tutkija Ralitsa Zhekova.

Lukija: Meri Koivisto.

Kuvassa: Politiikan tutkija Ralitsa Zhekova

Kuva: Sabira Ståhlberg

Jyrkät vastakkainasettelut repivät länsimaita kappaleiksi. Kaupungit ja maaseutu, sekä korkeasti koulutettu eliitti ja matalammin koulutettu väki etääntyvät yhä kauemmaksi toisistaan.

Yhdysvalloissa tilanteesta kärsivät ihmiset toivovat ratkaisuja Donald Trumpilta, Euroopassa protestit nousevat muun muassa Britannian EU-eron ja maahanmuuttovastaisten puolueiden kautta.

Asiantuntijat kuvailevat mielellään eriarvoistumisen ongelmia, mutta ovat usein arkoja tarjoilemaan vastauksia. Brittiekonomisti Paul Collier on toista maata, hän vaatii ratkaisuksi "kovaa keskitietä" populismin sekä uudelleenlämmitettyjen jyrkkien oikeisto- ja vasemmistoideologioiden sijaan.

Pohjois-englantilaisessa Sheffieldin tehdaskaupungissa varttunut Collier lupaa realistisia ratkaisuja, rikkoutuneen kapitalistisen järjestelmän korjaamiseksi.

Moniääninen Eurooppa ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen.

Lukija: Jorma Mattila

Ohjelman tuottaja: Jorma Mattila

Kuvassa: Ekonomisti ja politiikan tutkija Paul Collier

Kuva: Pasi Myöhänen

Tutkimusten mukaan yhä suurempi joukko EU:n maiden kansalaisista haluaa jäsenmaiden armeijoiden lisäävän yhteistoimintaansa. EU-maiden yhteisillä varusteluhankinnoilla voidaan saavuttaa vuosittain miljardien eurojen kustannussäästöt.

Erityisesti Ruotsissa ja Suomessa on havaittu turvattomuuden lisääntyneen pääasiassa Venäjän vuoksi. Näissä maissa on jopa tärkeämpää kuin muissa Naton ulkopuolisissa EU-maissa lisätä varustelua sekä kasvattaa puolustusponnistuksiaan enemmän EU:n puitteissa. Uutena elementtinä eurooppalaisessa turvallisuusajattelussa korostuvat myös taloudelliset investoinnit Pohjois-Afrikkaan.

Moniääninen Eurooppa ohjelman on Berliinissä toimittanut ja tuottanut Jorma Mattila.

Kuvassa: Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin erityisneuvonantaja Nathalie Tocci.

Kreikan velkariisissä pitäisi virallisesti pahimman olla jo takanapäin. Huolimatta kansantalouden parantuneista tilastoluvuista antavat kreikkalaiset yrittäjät kuitenkin

heikon arvosanan maansa taloustilanteesta.

- On paljon intoilua ja liioittelua, että nyt menee hyvin. Mikään ei viittaa siihen, että tilanne olisi merkittävästi paranemassa tulevina vuosina, sanoo ateenalainen yrittäjä Yannis Noussis.

Kreikan kriisi iski yksityiseen sektoriin paljon pahemmin kuin julkiseen sektoriin.

Hallitus muuttaa veroja koko ajan, sanoo Yannis Noussiksen liikekumppani Stefanos Vasdaikis. Uusia lakeja tulee jatkuvasti. Joskus lain jälkeen tulee vielä viranomaisten selityspaperi, joka muuttaa lain tulkinnan. Kreikan talouden toipumista jarruttaa myös se, että puoli miljoonaa parhaiten koulutettua ammattilaista muutti 10 vuotta kestäneen kriisin aikana pois maasta.

Moniääninen Eurooppa ohjelman on Ateenassa toimittanut Visa Noronen.

Ohjelman on tuottanut Jorma Mattila

Kuvassa: Kreikkalainen yrittäjä Stefanos Vasdekis

Kuva: Visa Noronen