Onko Puolassa mahdollista olla yhtä aikaa Euroopan unioniin myönteisesti suhtautuva sleesialainen ja isänmaallinen puolalainen?

Varsovan keskushallinnolle Sleesia ja sleesialaisuus on aina ollut hankala asia. Alueen lähimenneisyyden takia saksalainen kulttuuriperintö on edelleenkin vahvasti läsnä ja sleesialaiset tulevat hyvin toimeen naapurimaiden kanssa.

- Tämä ei näytä sopivan Varsovassa valtaa pitävän Laki- ja Oikeus-puolueen kansalliskonservatiiviseen retoriikkaan, sanoo Katowicen metropolialueeseen kuuluvassa Tarnowskie Góryn kaupungissa toimiva sosiologi Mariusz Jarzombek.

- Kommunismin aikaan ei Puolassa voinut avoimesti osoittaa olevansa sleesialainen ja oman kielen puhuminen oli yleisesti halveksittua. Vasta viimeisinä vuosikymmeninä Puolassa on ollut sallittua avoimesti osoittaa kotiseutu ylpeyttään, toteaa Jarzombek.

Sleesian kieli on yksi Puolan eniten puhutuista vähemmistökielistä, mutta sen asemaa ei kuitenkaan olla edes virallistettu.

Ohjelman on Katowicessa toimittanut Kimmo Rahunen.

Moniäänisen Euroopan tuottaa Jorma Mattila.

Kuvassa: sosiologi Mariusz Jarzombek.

Kuva: Kimmo Rahunen

Moniääninen Eurooppa

Bulgariasta ja Romaniasta siirtyy runsaasti EU-kansalaisia muualle Eurooppaan paremman työn ja toimeentulon perässä. Balkanin jäsenmaiden kautta kulkee edelleen myös pakolaisia kohti Länsi-Eurooppaa.

- Bulgarian ja Romanian valtion haluavat antaa kuvan, että ne suojelevat Eurooppaa itää vastaan. Niinpä pakolaisvirrasta näiden maiden läpi ei juuri julkisuudessa puhuta, sanoo

Bulgariassa asuva ruotsalainen taloustieteilijä ja politiikan kommentaattori Per-Olof Sving.

Bulgaria ja Romania sijaitsevat unionin rajalla, mutta maat eivät ole mukana vapaan liikkuvuuden Schengen-alueessa.

- Romanian ja Bulgarian Schengen-jäsenyys olisi selvä viesti EU:lta, että ne ovat todellisia jäsenmaita, pohtii Sving.

Ohjelman on Sofiassa toimittanut Moniääninen Eurooppa-ohjelmasarjan Balkanin kirjeenvaihtaja Sabira Ståhlberg.

Ohjelman tuottaa Jorma Mattila.

Kuvassa: Bulgariassa asuva ruotsalainen taloustieteilijä ja politiikan kommentaattori Per-Olof Sving.

Kuva: Sabira Ståhlberg.

Balkanisoikaa maailma, mutta balkanisoikaa se alhaalta ylöspäin!

Jugoslavia on valtiona jäänyt historiaan, mutta idea eteläslaavien maasta, Jugoslaviasta, elää edelleen ihanteena, jota Andrej Grubacic haluaa vaalia.

Kansallisuusaatteen hän haluaisi korvata anarkismin inspiroimalla idealla alhaalta nousevasta Balkanin federaatiosta, joka lopulta yhdistäisi koko niemimaan myönteisessä ja rakentavassa hengessä.

Yhdysvalloissa asuva antropologi ja yhteiskunnallinen aktivisti Andrej Grubacic kieltäytyy kaikista jugoslavialaisuuden tilalle tarjotuista identiteetistä, olipa niiden pohjana pohjana serbialainen, kroatialainen, albanialainen tai mikä tahansa muu nationalismi.

Hän valaisee taustoja tapahtumille, joiden tuloksena toisen maailmansodan jälkeinen Jugoslavia erosi Neuvostoliitosta ja muista valtiokollektivistisista maista.

Ohjelman on toimittanut Hannu Reime, joka esittää myös omia kriittisiä kommenttejaan.

Tuottaja on Jorma Mattila.

Kuvassa Andrej Grubacic.

Britannian ero EU:sta, brexit, herättää irlantilaisissa monia synkkiä muistoja ja pelkoja.

-Kaikkein suurin pelkomme Irlannissa on palaaminen entiseen tilanteeseen, missä raja halkaisee Irlannin ja viha Britanniaa vastaan pääsee taas valloilleen, sanoo uuden Moniääninen Eurooppa-ohjelman vieras, irlantilainen kirjailija Hugo Hamilton.

Hugo Hamilton (s.1953) kuuluu Irlannin nykykirjallisuuden merkittävimpiin prosaisteihin.Hän on syntynyt Dublinissa jyrkän patrioottisen irlantilaisen isän ja saksalaisen äidin poikana. Teoksissaan hän on tutkinut eurooppalaisen ja kansallisen identiteetin kysymyksiä.

Hugo Hamilton näkee paljon yhtäläisyyksiä Suomen ja Irlannin välillä.

- Sekä Irlannilla, että Suomella on kokemuksensa sortajasta. Molemmat ovat kokeneet omaan vapauteensa kohdistuvan uhkan. Suomalaisten ja irlantilaisten kokemukset sorrosta ja imperiumin alla elämisestä tekee meille erityisen luontevaksi olla yhdessä osana Euroopan integraatiota, korostaa Hugo Hamilton.

Ohjelmasarjan tuottajana toimiii Jorma Mattila. Hän on myös toimittanut Dublinissa sarjan tämänkertaisen jakson.

Kuvassa: Irlantilainen kirjailija Hugo Hamilton

Kuva: Jorma Mattila

Moniääninen Eurooppa sarjan uudessa jaksossa kuljetaan Budapestin juutalaiskortteleissa, jotka toisen maailmansodan aikoina toimivat ghettona. Unkari oli sodan aikana natsi-Saksan kumppani ja Unkarista kyyditettiin noin puoli miljoonaa juutalaista natsien keskitysleireille.

Ohjelman oppaana toimii itsekin Budapestin juutalaiskortteleissa syntynyt György Frisch.

Kuulemme György Frischin ajatuksia siitä miten Unkari on selvittänyt tilinsä sodan menneisyyden kanssa ja miten juutalaiset näkevät maan nykyisen tilanteen populismin ja muukalaisvihamielisyyden voimistuessa.

Viime talven ja kevään aikana 88-vuotias juutalainen vanhus, miljardööri ja sijoittaja George Soros joutui ennennäkemättömän poliittisen vihakampanjan kohteeksi Unkaria hallitsevan populistisen oikeistopuolue Fideszin taholta.

György Frisch sanoo juutalaisvastaisuuden voimistuneen Sorosta vastaan käydyn kampanjan jälkeen. Hänen mukaansa Unkari ei ole koskaan käsitellyt ja ottanut omalta osaltaan vastuuta toisen maailmansodan ajan tapahtumista.

Unkarin muukalaisiin karsaasti suhtautuva populistihallinto pystytti muutama vuosi sitten Budapestiin holokaustin muistomerkin jossa Unkari kuvataan natsi-Saksan uhrina, joka toimi natsi-Saksan painostuksen alla. György Frisch näkee nykyajassa paljon samoja merkkejä kuin ennen maailmansotaa.

Ohjelman on Budapestissa toimittanut Risto Majaniemi.

Ohjelman on tuottanut Jorma Mattila.

Kuvassa: Budapestin ghetossa vuonna 1942 syntynyt, natsismin uhrien tukijärjestössä toimiva György Frisch

Kuva: Risto Majaniemi

Velka on edelleen eteläisen Euroopan maiden suuri ongelma. Ja tulee olemaan sitä lähimmät vuosikymmenet, sanoo espanjalainen taloustieteilijä Juan Carlos Martínez Lazaro.

Etenkin Espanjassa ovat velkatasot nousseet tuntuvasti talouskriisin aikana.

- Ennen kriisiä Espanjalla oli yksi EU:n vähiten velkaisista julkistalouksista; vuonna 2007 velkaa oli noin 35 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt). Tänään velkaa on käytännössä 100 prosenttia bkt:sta, laskee Martínez. Espanjan julkisen talouden velka on siis kolminkertaistunut viime 10 vuoden aikana. Tämä aiheuttaa ison korkorasituksen.

- Minusta se on hirveää ja vakava virhe, sanoo Martínez. Hänen mukaansa Espanjaa, Portugalia ja Italiaa uhkaa Kreikan kaltainen kohtalo, jos maat eivät saa velkaantumistaan kuriin

Ohjelman on Madridissa toimittanut Jyrki Palo. Ohjelman tuottaja on Jorma Mattila.

Kuvan henkilö:

EU:n kriisimaiden talouteen ja politiikkaan erikoistunut espanjalainen taloustieteilijä Juan Carlos Martínez Lazaro.

Kuva: Jyrki Palo.

- EU ei halua määritellä mafiajärjestöön kuulumista rikokseksi. Italiassa me taistelemme mafiaa vastaan siten, että jo pelkkä mafian jäsenyys on rikos, ottamatta huomioon sitä oletko tappanut, ryöstänyt vai pessyt rahaa, sanoo italialainen poliitikko Francesco Forgione. Hän johti vuosina 2006-2008 Italian parlamentin mafianvastaista komissiota.

- EU:lta puuttuu poliittinen halu taistella Italian mafiaa vastaan. Tämä koskee niin Saksaa, Ranskaa kuin Suomea. Näissä maissa ajatellaan, että mafian rahat voi ottaa, koska ne eivät ole vaarallisia. Ne ovat rahoja jotka pyörittävä taloutta. Mutta tämä ajatus on tekopyhä sillä se ei ota huomioon, että yhdessä mafian rahojen kanssa saapuvat myös mafiosot. Ja he muuttavat taloudellisia ja paikallisia valtasuhteita ja markkinoiden läpinäkyvyyttä, sanoo Forgione Jenni Merosen haastattelussa.

Itä-Eurooppa mafian uusin valta-alue

Italian järjestäytynyt rikollisuus toimii muualla EU:ssa tehokkaimmin Saksassa, Espanjassa, Belgiassa ja Hollannissa. Nyt entisen Varsovan liiton maiden puutteellinen lainsäädäntö on houkutellut mafian myös itäiseen Eurooppaan. Parhaiten kansainvälistymisessä on onnistunut Calabrian mafia ’Ndrangheta.

- Erityisesti ‘Ndrangheta oli valmiina valtaamaan vanhat Varsovan liiton maat jo ennen Berliinin muurin murtumista. Ja muurin murtumisen myötä avautuivat suuret markkinat, sanoo Francesco Forgione. Hän on myös kirjailija, joka on kirjoittanut useita kirjoja ’Ndranghetasta.

Tämän vuoden helmikuussa Slovakiassa murhattiin toimittaja Jan Kuciak, joka tutki EU-tukien väärinkäyttöä ja ’Ndranghetaa edustaneiden liikemiesten yhteyksiä maan johtaviin poliitikkoihin.

Mafiat elävät pääasiassa finanssialasta, rahanpesusta ja suurista sijoituksista.

- Myös monet maat itäisessä Euroopassa ovat nykyisin vahvasti järjestäytyneen rikollisuuden otteessa. Maissa kuten Venäjällä raja laillisen ja laittoman talouden välillä on hyvin heikko. Rikiollisjärjestöjen on hyvin edullista investoida Itä-Euroopan maihin, sillä niissä ei ole lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi rikollisen rahan seuraamisen, sanoo Francesco Forgione.

Ohjelman on Roomassa toimittanut Jenni Meronen.

Kuvan henkilö: Italialainen poliitikko ja kirjailija Francesco Forgione.

Kuva: Jenni Meronen.

Entinen Britannian ulkoministeriön huippudiplomaatti Carne Ross ajaa yllättäviä lääkkeitä eurooppalaisen demokratian ongelmiin. Hän jätti nousujohteisen kansainvälisen uransa ja ryhtyi ajamaan päätoimisesti anarkian asiaa.

- Anarkiaa ei kannata pelätä, koska me elämme jo nyt keskellä sekasortoa. Kapitalismi tuottaa kiihtyvää kaaosta talousjärjestelmässä ja luonnossa, sanoo kirjailija ja suosittu asiantuntijakokousten puhuja Carne Ross.

Diplomaatin urasta ikänsä haaveilleella Rossilla oli jo nuorena miehenä unelmatyö Britannian YK-edustustustossa New Yorkissa. Hänen maailmankuvansa kuitenkin järkkyi Irakin sodan syttyessä vuonna 2003. Ross näki aitiopaikalta kuinka faktatiedot Irakin väitetyistä joukkotuhoaseista ohitettiin sotarumpujen kumistessa ja Irakiin hyökättiin väärin perustein.

-Koko diplomaattinen järjestelmä on irrallaan todellisuudesta. Edustuksellinen demokratia ei ole toimiva malli. Ihmiset joihin tehdyt päätökset vaikuttavat eivät ole mukana neuvotteluissa, sanoo Carne Ross. -Ajatus siitä että ryhmä byrokraatteja keskushallinossa osaa järjestää asiat parhaiten ei ole uskottava. Keskitetty hallinto on tehoton.

Entinen Brittihallituksen huippuvirkamies on perustanut Riippumaton diplomaatti-nimisen järjestön. Se auttaa muun muassa pienten maiden demokraattisia hallituksia, joilla ei muutoin ole resursseja osallistua kansainväliseen päätöksentekoon.

- Polttavimpien yhteiskunnallisten ongelmien ja kriisien syynä on se, että ihmiset ovat kadottaneet tunteen vaikutusvallasta omaan elämäänsä. Juuri tämä on polttoainetta Euroopassa ja Yhdysvalloissa nousseelle populismille, analysoi Carne Ross.

Ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen.

Kuva: Britannian ulkoministeriön entinen diplomaatti, kirjailija Carne Ross.

Kuvaaja: Pasi Myöhänen.

Turkissa moni nainen pelkää oikeuksiensa puolesta. Istanbulissa asuva Elif Pinar on nuori turkkilaisnainen, joka elää yhä tiukentuvan presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallinnon alla. Erdogania on syytetty itsevaltaisuuden lisäksi naisten puskemisesta takaisin kotiin ja konservatiivisiin rooleihin.

Pinar taistelee vanhoillisia sukupuolirooleja vastaan. Hän on avannut ystäviensä kanssa Fundy-nimisen start up-yrityksen. Yrityksen tarkoituksena on luoda nettisivu, joka tuo yhteen turkkilaisia naisyrittäjiä ja rahoittajia. Sanna Raita-ahon haastateltavana Elif Pinar.

Mitä kuuluu Euroopalle? Siitä otetaan selvää tänä vuonna Yle Radio 1:n uudessa viikoittaissarjassa Moniääninen Eurooppa. Sarjassa Euroopan eri maissa työskentelevät tai niiden olosuhteita, politiikkaa ja kulttuuria muuten vankasti tuntevat suomalaiset toimittajat keskustelevat

eurooppalaisten eri alojen tuntijoiden kanssa.

Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Saksassa jo vuosikymmeniä toiminut ja Ylessä talouden ja EU-kysymysten erikoistoimittajana vuoteen 2010 asti työskennellyt Jorma Mattila.

Kuvan henkilö: turkkilainen yrittäjä Elif Pinar.

Kuva: Sanna Raita-aho

Euroopan ja Aasian rajamailla aaltoileva Mustameri on suosittu lomakohde, mutta kuinka moni matkailija tietää, millaisessa kunnossa Mustameri oikeastaan on?

Kansainväliset erimielisyydet haittaavat meren hyvinvointia ja myös Euroopan Unionin ympäristöpolitiikan toteuttamista alueella.

Moniääninen Eurooppa – ohjelman Balkanin kirjeenvaihtaja Sabira Ståhlberg keskustelee Mustanmeren verkoston bulgarialaisen projektikoordinaattorin Emma Gilevan

kanssa merestä, ekologiasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Mitä kuuluu Euroopalle? Siitä otetaan selvää tänä vuonna Yle Radio 1:n uudessa viikoittaissarjassa Moniääninen Eurooppa. Sarjassa Euroopan eri maissa työskentelevät tai niiden olosuhteita, politiikkaa ja kulttuuria muuten vankasti tuntevat suomalaiset toimittajat keskustelevat eurooppalaisten eri alojen tuntijoiden kanssa. Ohjelma kertoo heidän tarinansa ja piirtää samalla kuvaa maanosasta, sen ongelmista ja niihin pohdituista ratkaisuista.

Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Saksassa jo vuosikymmeniä toiminut ja Ylessä talouden ja EU-kysymysten erikoistoimittajana vuoteen 2010 asti työskennellyt Jorma Mattila.

Kuvan henkilö: Mustanmeren verkoston bulgarialainsen projektikoordinaattori Emma Gilevan

Kuva: Sabira Ståhlberg