Eurooppa voi olla islamin uusi tilaisuus.

Koska Euroopassa muslimeilla on ajattelun vapaus, he voivat tulkita islamia uudella tavalla.

Koraanin uudessa tulkinnassa muslimioppinut pyrkii ajattelemaan uudella tavalla, jotta Islamin pyhät tekstit auttaisivat meitä löytämään nykypäivän ongelmiin sopivia ratkaisuja, sanoo brittimuslimi ja lontoolainen imaami Ajmal Masroor.

Hän varoittaa irrottamasta vuosisatoja vanhoja lauseita islamin pyhistä teksteistä ja käyttämästä niitä sellaisenaan nykyihmisen käyttäytymisohjeina. Tällaiset muslimit tuhoavat Koraanin, lausuu Masroor jyrkästi.

Ohjelman on toimittanut Liisa Liimatainen.

Moniääninen Eurooppa - ohjelmasarjan tuottajana toimii Jorma Mattila.

Kuvan henkilö: imaami Ajmal Masroor

Kuva: Liisa Liimatainen.

Ruotsissa astuu heinäkuun 2018 alusta voimaan uusi seksuaalista vapaaehtoisuutta koskeva suostumuslaki. Lain hyväksyntä sai vauhtia seksuaalista häirintää vastustavasta #metoo -kampanjasta, johon Ruotsissa on vastattu erityisen voimakkaasti.

Uuden suostumuslain perusperiaate on, että seksin tulee perustua vapaaehtoisuuteen, muuten se on laiton teko.

Feministinen aloite -puolueen aktivisti ja miestutkimuksen veteraani Lars Jalmert sanoo, että #metoo -kampanjan myötä Ruotsissa on herätty huomaamaan miten seksuaalisessa häirinnässä ei niinkään ole kysymys seksistä, vaan miesten naisiin kohdistamasta vallankäytöstä.

Jalmertin mukaan miesten luomat maskuliiniset normit ovat suurin uhka inhimilliselle turvallisuudelle maailmassa.

Ohjelman on Tukholmassa toimittanut Maria-Kaisa Jurva.

Visegrad-maiden asukkaat eivät usko saavuttavansa läntisten EU-maiden etumatkaa hyvinvoinnissa ja palkoissa. Maat kapinoivat Brysselin keskusvaltaa vastaan, eikä EU kykene viemään eurooppalaista projektia eteenpäin.

EU:n uudistaminen Britannian eron jälkeen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman Visegrad-maiden osallisuutta.

Haastateltavana on slovakialainen Milan Nic, yksi johtavista itäisen Keski-Euroopan maiden politiikan asiantuntijoista.

Moniääninen Eurooppa -sarjan ohjelman on toimittanut Jorma Mattila.

Italialainen Liliana Segre erotettiin pienenä koulusta juutalaisuutensa vuoksi. Hänen isänsä ja isovanhempansa kuolivat Auschwitzin keskitysleirillä, mutta Liliana itse selvisi sekä leiriltä että sitä seuranneelta kuolemanmarssilta.

Viime tammikuussa Italian presidentti Sergio Mattarella nimitti 87-vuotiaan Segren Italian senaatin elinikäiseksi jäseneksi. Kunnia voidaan myöntää isänmaan hyväksi kohdistuneista suurista ansioista.

Segren kokemus holokaustin kauhuista muuttui pian nimityksen jälkeen ajankohtaiseksi. Helmikuun alussa Italiaa järkytti tapaus, jossa äärioikeistolainen mies ampui ja haavoitti Maceratan kaupungin kaduilla kuutta tummaihoista henkilöä. Tekonsa jäkeen tekijä kääriytyi Italian lippuun ja teki fasistitervehdyksen sodassa kaatuneiden muistomerkin edessä. Ampujan kotoa löytyi Adolf Hitlerin Taisteluni-kirja, jonka myyntiluvut moninkertaistuivat Italiassa tapahtuman jälkeen.

- Vuosien ajan kuvittelin että rasismi, valkoisen rodun ylivalta, se että nöyryytetään ihmisiä jotka

eivät ole kanssamme samanlaisia, kuuluisivat menneisyyteen. Historia on osoittanut, että kaikki totalitarismit ovat hävinneet. Mutta ilmeisesti niin ei ollutkaan, kommentoi Lillian Segre tämän päivän tapahtumia.

Maceratan ampumistapaus on väkivaltaisin esimerkki Italiassa viime aikoina levinneestä rasismin

aallosta. Asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat koventuneet jo pitkään.

Moniääninen Eurooppa -ohjelman on Milanossa toimittanut Jenni Meronen.

Itäisen Euroopan konfliktialueisiin lukeutuvan Moldovan valtionpäämiehillä on hyvin erilaiset näkemykset alueensa tulevaisuudesta.

Pääministeri Pavel Filip on niin vahvasti Eurooppaan suuntautunut, että hän on ehdottanut EU-myönteisyyden kirjaamista jopa osaksi maansa perustuslakia.

Venäjämielinen presidentti Igor Dodon puolestaan haluaa ylläpitää vahvat suhteet Venäjän kanssa, ja on jopa väläyttänyt mahdollisuutta purkaa EU:n kanssa tehty lähentymissopimus.

Ensi marraskuussa pidettävien parlamenttivaalien keskeinen kiista Moldovassa onkin valinta Euroopan ja Venäjän välillä.

Moldovan valtionyliopiston kansainvälisen politiikan laitoksen johtaja Valentina Teosa kritisoi vahvaa vastakkainasettelua. Hän on itse kotoisin itä-Moldovasta, Venäjän tukemalta Transnistrian erityisalueelta.

- Vahvimpia eurooppalaistumisen ja demokratian kehittämisen keinoja eivät ole poliittiset julistukset, vaan konkreettiset teot: taloudelliset, akateemiset ja sosiaaliset suhteet, sanoo Teosa.

Ohjelman toimittaa Tuukka Tuomasjukka

Eurooppalaisten suurkaupunkien voimakas kasvu lisää samalla mitalla myös sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia niiden slummiutuneissa ongelmalähiöissä.

Ranskassa, noin Helsingin kokoisessa Toulouse’ssa on useiden asuntoalueiden tilanne kehittynyt jo niin vaikeaksi, että kymmenkunta niistä aiotaan purkaa kokonaan.

Näille ongelmalähiöille leimaa-antavaa on rikollisuus, eristäytynyt, jo kolmannen sukupolven maahanmuuttajaväestö, uskonnollinen radikalisoituminen ja toivottomuus tulevaisuuden suhteen.

Kaupungin johto kamppailee kuitenkin ongelmalähiöiden pelastamiseksi. Niiden peruskorjaamiseen on investoitu jo 150 miljoonaa euroa ja aluejohto innostaa asukkaita osallistumaan itse oman asuinalueensa kehittämiseen.

Toimiiko osallistuva demokratia, auttaako poliisivoimien lisääminen vai pitääkö ongelma-alueet yksinkertaisesti purkaa pois?

Ismo Nykänen tapasi Toulouse Métropole'in asunto-ohjelman johtajan ja Le Grand Mirail -suurkaupunginosan pormestarin Franck Biasotton.

Maailmaa ja Eurooppaa on kuohuttanut viime kuukausina keskustelu naisten kokeman seksuaalisen häirinnän yleisyydestä. Niin kutsuttu Metoo-liike sai alkuna Yhdysvalloista, jossa toimittajat paljastivat Hollywoodissa pitkään vallinneen, elokuvatuottaja Harvey Weinsteiniin henkilöityvän seksuaalisen ahdistelun kulttuurin.

Paljastukset herättivät naiset ympäri maailman jakamaan kertomuksia kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä. Erityisen vilkasta keskustelu on ollut Ranskassa.

Kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen käänne, joka tulee jäämään historiaan, arvelee feminismin historiaan perehtynyt ranskalaisen emeritusprofessori Geneviève Fraisse.

- Seksismi on todellisuudessa naisten asiantuntemuksen vähättelyä. Nyt on käynnissä kapina, joka koskettaa sekä naisia että miehiä. Pääroolissa ovat kuitenkin naisten kehot, sanoo Fraisse.

Moniääninen Eurooppa ohjelman toimittaa Pariisissa Annastiina Heikkilä.

Unkarin oikeistopopulistinen hallitus sai huhtikuun alun parlamenttivaaleissa jatkokauden. Moniääninen Eurooppa-lähetyksessä selvitellään Unkarin talouden tulevaisuutta.

EU:n petostentorjuntavirasto Olaf on ottanut Unkarin pääministeri Viktor Orbanin hallinnon tutkimuksen kohteeksi. Unkarissa väitetään tapahtuvan laajamittaista EU:n tukien väärinkäyttöä. Korruptio uhkaa juurtua yhä syvemmälle maan talousjärjestelmään.

Haastateltavana ohjelmassa on useita Unkarin hallituksia avustanut taloustutkija Andras Vertes. Hän on nähnyt sisäpiirin asiakirjat, jotka osoittavat EU-rahoitteisten projektien käyneen selvästi muita hankkeita kalliimmiksi. Myös Unkarin yksityinen talous on riippuvainen valtapuolueen ohjailemasta rahoituksesta.

Ohjelman toimittaa Budapestissa Risto Majaniemi.

Espanjassa vietetään pääsiäistä kokonaisen viikon ajan. Miljoonat ihmiset kautta maan kokoontuvat valtavia pyhäinkuvia kantaviin kulkueisiin. Kuitenkaan uskonto tai katolinen kirkko eivät enää houkuta maallistuneita espanjalaisia.

Pääsiäiskulkueet kukoistavat, koska ne ovat kansan vuosisatainen traditio, sanoo perinnettä tutkinut – ja sitä itsekin harrastava – taidehistorioitsija Eduardo José Rodríguez.

Vain 15 prosenttia espanjalaisista ilmoittaa olevansa hartaita, uskoaan kirkossa harjoittavia katolisia. 1500-luvulta juontavia kulkueita ei edes järjestä kirkko, vaan perinteitä vaalivat veljeskunnat. "Niihin kuuluivat jo isoisiemme isät", Rodríguez painottaa.

Ohjelman toimittaa perinteikkäässä pääsiäiskaupungissa Leónissa Jyrki Palo.

Tietoverkkojen ja internetin käyttö yleistyy hyökkäyksissä eurooppalaisia arvoja ja demokratiaa vastaan. Yhä laajemmin hyödynnettävä robottitekniikka sekä internetin yleistyminen laitteiden ja koneiden ohjaamisessa lisäävät väärinkäytösten ja hakkeri-iskujen vaaraa.

Euroopan unionin turvallisuuskomissaari Julian King vastaa EU:n vastatoimista tietoturvahyökkäysten torjumiseksi. Myös sosiaalinen media kuuluu brittikomissaarin työkenttään.

-Vihapuhe pitää siivota netistä saman tien kun se sinne ilmestyy, sanoo Julian King.

-Vaikka brexit hajottaa EU:n rivejä, ei turvallisuusyhteistyöstä Britannian ja EU:n välillä haluta tulevaisuudessakaan tinkiä, pikemminkin päinvastoin, sanoo komissaari King.

Moniääninen Eurooppa ohjelman tämänkertaisen jakson toimittaa Brysselissä Mika Horelli.

Ohjelman toimittaa Brysselissä Mika Horelli.