Unkari käy parlamenttivaaleihin pelon ja apatian vallassa. Unkaria kahdeksan vuotta hallinnut populistinen oikeistopuolue Fidesz voittanee huhtikuun toisena sunnuntaina järjestettävät parlamenttivaalit, arvioi Moniääninen Eurooppa -ohjelman uuden jakson toimittaja ja Unkarin tuntija Risto Majaniemi.

Viimeisimmät mielipidetiedustelut povaavat Fideszille noin 35 prosentin kannatusta, kun suurimman oppositiopuolueen Jobbikin kannatus jää 10 prosentin tuntumaan. Entistä valtapuoluetta sosialisteja kannattaa noin 7 prosenttia äänestäjistä.

Pelko ja muukalaisvihamielisyys myyvät hyvin erityisesti maaseudulla, josta Fidesz ammentaa kannatuksensa, kertoo ohjelmassa haastateltu Political Capital instituutin tutkimusjohtaja Peter Kreko.

Unkarin vaalikamppailua leimaa hallituspuolueen propaganda, jonka keskiössä ovat pakolaiset ja unkarilaistaustainen suursijoittaja George Soros. Vaalikampanjan uhkakuvien mukaan Soros uhkaa tuoda miljoona muslimipakolaista Afrikasta ja Lähi-Idästä Eurooppaan ja Unkariin.

Oppositiolla ei juuri ole mahdollisuuksia saada sanomaansa esiin, koska maan media on hallituksen tai sitä lähellä olevien tahojen hallinnassa. Lisäksi oppositio on hajanainen ja riitaisa eikä vakuuta. Yli puolet äänestäjistä ei tiedä ketä äänestäisi.

Ohjelman toimittaa Budapestissa Risto Majaniemi.

Julmasta väkivallastaan tunnettu Isis-terroristijärjestö on menettänyt suuren osan Syyriassa ja Irakissa hallitsemistaan alueista. Ranskalainen terrorismitutkija Kevin Jackson sanoo, että maa-alueiden menettäminen ja kalifaatin mureneminen ei suinkaan tarkoita järjestön ideologian tai verkostojen katoamista.

Isisin tappiot ovat nostaneet Euroopan samalla uuden ja vaikean kysymyksen eteen: Mitä tehdä terrorijärjestön riveihin liittyneille tuhansille eurooppalaisille taistelijoille ja heidän perheilleen?

Osa taistelijoista on palannut Eurooppaan ja istuu vankilassa, mutta osa piileskelee yhä esimerkiksi Syyriassa tai odottaa oikeudenkäyntiään Irakissa.

Erityisen hankala on sota-aluille vietyjen tai siellä syntyneiden lasten asema. He ovat konfliktin uhreja, mutta samalla myös mahdollinen turvallisuusriski.

Moniääninen Eurooppa ohjelman on Parisissa toimittanut Annastiina Heikkilä.

Emma Bonino yksi Italian suosituimmista poliittisista johtajista. Radikaalien keulahahmo jättää uusimpien mielipidemittausten mukaan kansansuosiossa taakseen niin entiset pääministerit Matteo Renzin kuin Silvio Berlusconin.

Euroopan unionin suosio on Italiassa viime aikoina alentunut jyrkästi. Syynä ovat Välimeren siirtolaistulvan epäonnistunut vastuunjako ja EU:n tiukka talouskuri.

69-vuotias veteraanipoliitikko Emma Bonino on kuitenkin toisilla linjoilla. Maaliskuun 4. päivän parlamenttivaaleihin Bonino on tuonut Euroopan tiiviimpää yhdentymistä kannattavan "Lisää Europpaa" - ehdokaslistan.

Maahanmuutto on noussut Italian vaalitaistelun keskiöön. Samaan aikaan Italiassa esiintyy maailman maista eniten maahanmuuttoon liittyvää tietämättömyyttä. Boninon mukaan populismin puristuksessa toimivien vastuullisten poliitikkojen on otettava riskejä ja puhuttava ihmisille järkeä.

Tämän Moniääninen Eurooppa -ohjelmasarjan jakson on Roomassa toimittanut Jenni Meronen.

Turkki on viime aikoina ottanut jättimäisiä harppauksia pois Euroopasta. Välit Euroopan unionin kanssa ovat jäässä. Presidentti Recep Tayyip Erdogan on johtanut maata itsevaltaisin ottein, ja pidättänyt suuren joukon poliitikkoja, oppositiomyönteisiä journalisteja ja kansalaisaktiiveja.

Turkin ja EU:n jäsenyysneuvotteluja näytetään käyvän enää vain nimellisesti. Turkissa elää kuitenkin yhä iso joukko ihmisiä, jotka eivät halua hylätä Eurooppaa.

Erityisesti kansalaisaktivistit pelkäävät, että Turkin ja EU:n kylmenneet suhteet jättävät heidät oman onnensa nojaan Turkissa.

Turkkilainen kansalaisaktivisti Erol Önderoglu on jo pitkään käynyt vuoropuhelua Brysselin ja Ankaran välillä. Hän pelkää EU:n hylänneen Turkin opposition voidakseen säilyttää Turkin kanssa itselleen tärkeän pakolaissopimuksen. Erol Önderoglun mukaan EU-jäsenyysneuvotteluiden katkaisu voisi olla paha takaisku Turkin vapaille kansalaisjärjestöille.

Kuinka kauas Turkki etääntyy Euroopasta - selvittää Moniääninen Eurooppa-ohjelmasarjan Turkin kirjeenvaihtaja Sanna Raita-aho.

Bulgaria toimii vuoden 2018 alusta lukien ensimmäistä kertaa Euroopan Unionin neuvoston puheenjohtajana.

Moniääninen Eurooppa-ohjelman Balkanin kirjeenvaihtaja Sabira Ståhlberg selvittää millaisia muutoksia Bulgarian taloudessa, politiikassa ja sosiaalisessa elämässä on tapahtunut maan 10 vuoden EU-jäsenyden aikana.

Eteläranskalaisen oliivitarhurin, Cédric Herroun elämä muuttui vuonna 2015, kun Ranska palautti rajatarkastukset Italian rajalle.Uusi tilanne ajoi useat Italiaan tulleet siirtolaiset laittomiksi maahantulijoiksi.

Kahden maan rajalla työskentelevän maanviljelijän pihamaalla yöpyi pelkästään viime kesän aikana 1500 laitonta maahantulijaa.Herrou jakaa useita päiviäkin vaeltaneille matkalaisille ruokaa ja auttaa heitä paperitöissä, kuten turvapaikan hakemisessa Ranskasta.

Ranskan oikeuslaitos ei ole katsonut Herroun toimintaa suopeasti. Maanviljelijä itse sen sijaan kutsuu laittomaksi tuomittua auttamistyötään ihmiselämän kunnioittamiseksi.

Ohjelman on toimittanut Helena Liikanen-Renger.

Moniääninen Eurooppa ohjelmasarjan tuottajana toimii Jorma Mattila

Brittien toiveet saada EU-eron jälkeen entisen kaltainen tai ylipäätään edullinen kauppasopimus Euroopan unionin kanssa on silkkaa päiväunta.

Brittiläinen huippuasiantuntija kehottaa kiinnittämään huomiota saarivaltion yritysten reaktioihin: firmat peruuttavat investointipäätöksiä täyttä päätä.

- Yritykset käsittävät, että jopa paras mahdollinen kauppasopimus EU:n kanssa on äärimmäisen vahingollinen Britannian taloudelle, sanoo EU-tutkimuskeskuksen johtaja Charles Grant.

Moniääninen Eurooppa – sarjan uusi jakso avaa pahasti jumissa olevien brexit neuvottelujen solmukohtia: onko poliitikkojen hiljaisuuden taustalla jotakin, mitä suurelle yleisölle ole vielä kerrottu...

Ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen.

Haastateltava: Centre for European Reform – keskuksen johtaja Charles Grant.

Moniääninen Eurooppa sarjan tuotajana toimii Jorma Mattila.

Katalonia ja pelon ilmapiiri -ohjelma aloittaa Yle Radio yhden uuden viikottaisen sarjan Moniääninen Eurooppa.

Katalonian poliittisen itsenäistymiskuohunnan taustalle kätkeytyy yksityisten ihmisten elämää repivä pelon ilmapiiri. Katalonian täyden itsenäisyyden kannattajien ja espanjamielisten välit ovat kiristyneet siinä määrin, että espanjamieliset leimataan jo fasisteiksi.

Kuitenkin suuri joukko Espanjan itsehallintoalueen asukkaista sanoo olevansa aivan luontevalla tavalla sekä espanjalaisia, katalonialaisia, että eurooppalaisia.

Mitä kuuluu Euroopalle? Siitä otetaan selvää tänä vuonna Yle Radio 1:n uudessa viikoittaissarjassa Moniääninen Eurooppa. Sarjassa Euroopan eri maissa työskentelevät tai niiden olosuhteita, politiikkaa ja kulttuuria muuten vankasti tuntevat suomalaiset toimittajat keskustelevat eurooppalaisten eri alojen tuntijoiden kanssa. Haastateltavina on niin EU-kriitikoita kuin Eurooppa-aktivistejakin, mm. tutkijoita, kansalaisaktivisteja, tiedemiehiä, poliitikkoja ja kirjailijoita. Ohjelma kertoo heidän tarinansa ja piirtää samalla kuvaa maanosasta, sen ongelmista ja niihin pohdituista ratkaisuista.

"Haastateltavamme eivät edusta instituutioita, vaan pyydämme heitä kertomaan näkemyksensä siten kuin he itse henkilökohtaisesti ajattelevat", kertoo ohjelmasarjan tuottaja Jorma Mattila.

Kielten rikkaus on myös eurooppalaisen ajattelun rikkaus, joten taustoittavissa ja paneutuvissa keskusteluissa kuuluu myös haastateltavien oma kieli sekä autenttisia ääniä siitä maisemasta ja elämänpiiristä, missä keskustelu käydään.

Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Saksassa jo vuosikymmeniä toiminut ja Ylessä talouden ja EU-kysymysten erikoistoimittajana vuoteen 2010 asti työskennellyt Jorma Mattila. Yle Radio 1:lle hän on aiemmin toimittanut Eurooppalaisia puheenvuoroja ja Julkinen sana -ohjelmia sekä v. 2015 ohjelmasarjan Äänivaltainen Eurooppa, joka käsitteli eurooppalaisen äänimaiseman kulttuurisia ja poliittisia merkityksiä.

Moniääninen Eurooppa -sarjan ensimmäinen ohjelma lauantaina 13.1. on esittelyjakso.

Ohjelmassa tuottaja Jorma Mattila esittelee sarjan tavoitteita ja tulevaa sisältöä. Mukana on myös ohjelmien toimittamisesta vastaavia journalisteja mm. Espanjasta ja Turkista sekä Bulgariasta, joka aloitti vuoden 2018 vaihteessa historiansa ensimmäisen EU-puheenjohtajuuskauden.

Ohjelman toimittaja ja tuottaja : Jorma Mattila

Haastateltavat: toimittaja Jyrki Palo, toimittaja ja kirjailija Sabira Ståhlberg, toimittaja Sanna Raita-aho.