Moniääninen Eurooppa

Moniääninen Eurooppa -sarjan vuodenvaihteen lähetyksessä seulotaan päättyneen vuoden eurooppapoliittiset onnistumiset ja mokat

- Eurooppa tarvitsee arvojohtajaa, sanoo Saksan Eurooppa-liikkeen puheenjohtaja Linn Selle.

Taakse jäävää vuotta 2018 leimasi Euroopasta puuttunut yhteishenki. Siksi EU:n jäsenmaat ajautuivat kauemmaksi toisistaan, sanoo Linn Selle. 32 vuotias Selle edustaa saksalaisen uuden sukupolven nuoria Eurooppa-aktivisteja.

Hänen mielestään Saksan liittohallitus teki valtavan virheen, kun se ei lähtenyt Ranskan presidentin Emmanuel Macronin viitoittamalle yhteistyön linjalle.

Vuodelle 2019 Linn Selle toivoo Euroopan unionilta uutta alkua. - EU:n täytyy löytää vastaukset globaaleihin ongelmiin ja samalla huolehtia yksityisten ihmisten elämään vaikuttavista asioista, kuten ruokaturvasta ja ilmastonmuutoksesta.

Ohjelman on Berliinissä toimittanut Anna Saraste.

Lukija: Meri Koivisto

Tuottaja: Jorma Mattila

Kuva: copyright EBD/K. Neuhauser

Kuvassa: Saksan Eurooppaliikkeen puheenjohtaja Linn Selle

Kun 550 miljoonaa eurooppalaista kristittyä kokoontuvat joulun viettoon, niin samalla suodattuvat esiin yhteisen eurooppalaisen identiteetin kantavimmat elementit; kulttuuri, musiikki ja taiteet. Johann Sebastian Bach on ehkä tunnetuin eurooppalaisen hengellisen musiikin luojista ja joulun ajan kirkkomuusikoista.

Leipzigin Bach-arkiston erikoistutkija Christine Blanken korostaa, miten J.S. Bach kokosi yhteen oman aikakautensa kulttuurivaikutteet miltei kaikkialta Euroopasta; niin Italiasta kuin Ranskasta, Puolasta ja pohjoisesta Euroopasta. Myös 1500-1600 lukujen katolisen ajan vanha musiikki oli periprotestanttiselle Bachille tärkeää.

Musiikki on ollut nimenomaan se kulttuurin ja inhimillisen kommunikaation muoto, joka ylitti jo satoja vuosia ennen EU:n aikaa kaikki valtiolliset rajat ja esteet. Bachin luoma kontrapunkti ja siihen perustuva musiikki toimi 1700-luvulla eurooppalaisen integraation henkisenä ja hengellisenä airuena.

-Bachin sävellykset ovat aina osa Jumalan luomistyön kädenjälkeä, osa sitä millä tavalla Jumala on tarkoittanut suuren luomistyönsä hyväksi ja täydelliseksi, tiivistää Christine Blanken.

Ohjelman on Leipzigissa toimittanut ja tuottanut Jorma Mattila. Lukija: Meri Koivisto.

Kuvassa: Musiikkitieteilijä, Leipzigin Bach-arkiston tutkija Cristine Blanken.

Kuva: Jorma Mattila

Monet Euroopan kaupungit, kärjessä Venetsia ja Barcelona, mutta myös Amsterdam ja Berliini, kärsivät massaturismin haitoista.

Asukkaat työnnetään ulos kaupunkien keskustoista, sillä asuntojen muuttaminen Airbnb-majoitusliikkeiksi on omistajille kannattavampaa ja palvelut katoavat.

Kaikista kriittisin tilanne on kenties Venetsiassa. Arvioiden mukaan Venetsia kestäisi 19 miljoonaa turistia vuodessa, mutta tällä hetkellä heitä tulee noin 28 miljoonaa.

Mikä Venetsiassa on mennyt pieleen, ja mitä muut kaupungit voisivat oppia siitä?

Moniääninen Eurooppa ohjelman on Venetsiassa toimittanut Jenni Meronen.

Haastateltavana on venetsialaisen Ca’ Foscaro –yliopiston matkailutalouden opettaja,hollantilainen Jan Van Der Berg.

Lukija: Jorma Mattila

Ohjelman tuottaja on Jorma Mattila.

Kuvassa: Ca’ Foscaro –yliopiston matkailutalouden opettaja, hollantilainen Jan Van Der Berg.

Kuva: Jenni Meronen

Ranskalainen Valérie Masson-Delmotte on yksi maailman arvostetuimmista ilmastotutkijoista. Hän oli mukana laatimassa lokakuussa julkaistua maailman tärkeintä ilmastoraporttia, jossa ihmiskuntaa patistettiin nopeaan suunnanmuutokseen maapallon pelastamiseksi. Tutkijan itsensä mielestä raportti ei ole kuitenkaan niinkään hälyttävä kuin toivoa antava: niin kauan kuin on tietoa, on toivoa.

Valérie Masson-Delmottea kuitenkin huolettaa ilmastotieteen käyttäminen poliittisten tarkoitusperien edistämiseksi. Hänen mukaansa suurin uhka Euroopassa on, että ilmastokysymyksestä tulee Yhdysvaltain tapaan suuria puoleita jakava eikä yhdistävä asia.

Ohjelman on Pariisissa toimittanut Annastiina Heikkilä.

Ohjelman tuottaja on Jorma Mattila

Kuvassa: Ranskalainen ilmastotutkija ja Valérie Masson-Delmotte

Kuva: Annastiina Heikkilä.

Moniääninen Eurooppa -ohjelmassa matkataan yhteen Euroopan eteläisimmistä kolkista. Afrikan mantereella, toisella puolella Gibraltarin salmea sijaitsee kaksi Espanjaan kuuluvaa kaupunkia: Ceuta ja Melilla.

Ceutan kautta Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten asemaan kuulijat opastaa toimittaja Anna Sarasteen haastattelema Redouan. Hän on aktivisti, joka esittelee paikan päällä millä tavalla siirtolaiset ajetaan yhä ahtaammalle Marokon puolella rajaa.

Tänä vuonna viranomaisten toiminta on muuttunut. He tutkivat raja-alueen monen kilometrin matkalta ja pidättävät lukuisia siirtolaisia. Koska Marokossa ei ole vastaanottokeskuksia tai pakolaismajoitusta, pidätetyt joutuvat suoraan vankilaan. Usein Marokko karkottaa heidät maan eteläosassa sijaitsevalle aavikolle lähellä Tiznidin kaupunkia, kertoo Redouan.

Ohjelman on toimittanut Anna Saraste. Ohjelman tuottaja on Jorma Mattila

Kuvassa: Ohjelmassa haastateltu siirtolaisia auttava aktivisti Redouan.

Kuva: Anna Saraste.

Espanjassa vietetään joulukuussa suurta kansallisen sovinnon juhlaa. Espanjan diktatuurista demokratiaan siirtänyt perustuslaki säädettiin vuonna 1978, eli tasan 40 vuotta sitten.

Demokraattinen perustuslaki merkitsi Espanjassa kansallista sovintoa ja sisällissodan vihollisuuksien jättämistä taakse.

Kirjailija, ekonomisti, väestötieteilijä Joaquin Leguina oli perustuslain säätämisen aikaan

37-vuotias, keskeisissä rooleissa toiminut sosialistipoliitikko. Hän pahoittelee, että Espanjan nykyinen uusi vasemmisto on irtautunut tästä sovinnosta ja kutsuu sitä petokseksi. Leguina näkee nykykehityksen vaarallisena populismina.

Ohjelman on Madridissa toimittanut Jyrki Palo.

Lukija: Jorma Mattila

Tuottaja: Jorma Mattila

Kuvassa: Espanjalainen kirjailija, ekonomisti ja väestötieteilijä Joaquin Leguina

Kuva: Jyrki Palo

Svitlana Zalishchuk edustaa nuorta ukrainalaista globaalissa ympäristössä kasvanutta ja opiskellutta poliitikkosukupolvea.

- Ukraina tarvitsee Venäjää vastaan käymässään taistelussa apua kansainvälisiltä, rauhan turvaamiseen tarkoitetuilta instituutioilta. Mutta esimerkiksi YK, Euroopan neuvosto tai EU eivät auta Ukrainaa millään tavalla, sanoo Ukrainan parlamentin jäsen Svitlana Zalishchuk.

Hänen mukaansa Ukraina pyrkii normalisoimaan suhteensa Venäjän kanssa.

- Mutta asialle on yksi ennakkoehto. Venäjän täytyy ensin olla demokraattinen valtio.

Zalishchuk arvioi, että Venäjän demokratisoituminen on mahdollista ainoastaan Ukrainan selviytymisen ja menestyksen myötä.

Ohjelman on tuottanut ja toimittanut Jorma Mattila.

Lukijana toimi Meri Koivisto.

Kuvassa: Ukrainan parlamentin jäsen Svitlana Zalishchuk

Kuva: Jorma Mattila

Unkarissa maan kansalliskonservatiivisen hallituksen valtakaudella on riippumattoman uudismedian toiminta vaikeutunut. Jos liberaalin median tilanne heikkenee viime vuosina nähdyllä tavalla edelleen, niin muutaman vuoden kuluttua Unkarissa on jäljellä vain propagandajulkaisuja.

Näin sanoo Marton Gergely, vuonna 2016 lopetetun Unkarin suurimman päivälehden Nepszabadszagin viimeiseksi jäänyt päätoimittaja. Marton uskoo, että vielä toiminnassa oleva hallituksesta riippumaton media meni Unkarin hallituksen ansaan viime kevään parlamenttivaalien alla.

Ohjelman on Budapestissä toimittanut Risto Majaniemi.

Moniäninen Eurooppa-ohjelmasarjan tuottaja on Jorma Mattila.

Kuvan henkilö: Marton Gerlegy, Unkarin suurimman päivälehden Nepszabadszagin viimeiseksi jäänyt päätoimittaja.

Turkissa oleskelevat lähes 4 miljoonaa syyrialaista joutuvat selviämään pääasiassa omillaan.

Moni elää pimeiden töiden varassa, ilman yhteiskunnan turvaverkkoja.

Tapaamme syyrialaisen Mohamedin, joka pakeni sotaa, painostusta ja uhkailua Turkkiin neljä vuotta sitten, ja on sitä asti sinnitellyt pimeiden ja alipalkattujen töiden varassa. Selviävätkö Mohamedin kaltaiset oman onnensa nojaan jätetyt pakolaiset Turkissa vai jatkavatko he matkaansa kohti Eurooppaa – kysytään Moniääninen Eurooppa radiosarjan uusimmassa jaksossa.

Kuvassa: Turkissa elävä syyrialainen pakolainen Mohamad ei turvallisuussyistä halua tulla kuvatuksi edestäpäin.

Ohjelman on Istanbulissa toimittanut Sanna Raita-aho.

Moniäänisen Euroopan tuottaa Jorma Mattila.

Alina Serban, nuori romanialainen romaninainen on kirjoittanut ja ohjannut näytelmän maansa rasismista. Dokumentaarinen teatteriteos "Suuri häpeä" teki hänesetä ensimmäisen romanin, jonka teos otettiin Bukarestin valtionteatterin pysyvään ohjelmistoon.

Nyt Romanian valtionteatterin lavalla kysytään: entä jos romanit eivät olekaan pohjasakkaa. Miljoonat ihmiset on vain jätetty muille avoimien mahdollisuuksien ulkopuolelle.

Romanian romanit olivat orjia noin 500 vuoden ajan, aina 1800-luvun puoleenväliin asti. Syrjinnän pelossa monet Romanian romanit salaavat edelleen taustansa. Romanien todellinen historia edelleen tabu-aihe, jota on vasta nyt alettu käsitellä maan kulttuurielämässä.

Romanivastaisuudesta on viime aikoina raportoitu myös muun muassa Slovakiassa ja Italiassa.

Ohjelman on Bukarestissa toimittanut Tuukka Tuomasjukka.

Moniäänisen Euroopan tuottaa Jorma Mattila.

Kuvassa: kirjailija ja teatteriohjaaja Alina Serban.

Kuva: Tuukka Tuomasjukka