Uupumuksesta puhutaan nykyään paljon, ja usein keskustelu kääntyy nopeasti työhön: liian kovat vaatimukset, huono johtaminen, liikaa tekemistä. Ja totta kai työ voi kuormittaa ihmistä valtavasti. Mutta samalla herää yksi vaikea kysymys. Onko uupumus aina työn syy?

Voiko joskus olla niin, että työ on vain yksi osa kokonaisuutta  ja kuormitus syntyy myös elämäntavoista, palautumisesta, omista rajoista tai siitä, että yritämme mahduttaa elämään liikaa asioita samaan aikaan?