YK:n ilmastokoukous Madridissa päättyi. Kokousta varjosti uhka peruuntumisesta puheenjohtajamaa Chilen levottomuuksien takia. Lopulta kokouspaikan pikasiirto Santiagosta Espanjaan ja Madridiin pelasti kokouksen.

Päättyikö Madridin ilmastokokous laihoin tuloksin? WWF:n mukaan Madridin kokous oli katastrofi, jossa suuret saastuttajamaat pakoilivat vastuitaan ja tyrmäsivät kansalaisten kasvavan ilmastohuolen? Vai oliko Madrid sittenkin olosuhteisiin nähden hyvä kokous?

Vieraana on sekä Suomen että EU:n ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Lapsen etu punnitaan kaikissa ratkaisuissa. Velvoitetta äitien auttamiseen ei ole. Kaikki tapaukset käsitellään yksilöllisesti. Tapaukset käsittelee viranomainen, ei poliittinen päättäjä. Tässäkö ovat hallituksen vastaukset viikkoja velloneeseen al-Hol keskusteluun ja opposition välikysymykseen?

Kumpi ratkaisee: turvallisuus vai lapsen etu? Miten hallituksen al-Hol-linjausta tulkitaan suhteessa lapsen etuun ja turvallisuuteen? Jos lapsen etu vaatii äidin auttamista, onko lapsen etu ensisijainen? Vai että jos äidit eivät anna lapsiaan, niin lapsiakaan ei tuoda?

Onko takeita Isikseen liittyneiden naisten saattamisesta oikeuteen, koska he matkustivat Isisin alueelle liittyäkseen terroristijärjestöön?

Politiikkaradion al-Hol-välikysymyskeskustelussa ovat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.), kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Mikko Savola (kesk.) ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomi ja Ruotsi haluavat yhdessä vastuuta myös sodan aikana. Mitä tämä tarkoittaa?

Haastateltavana puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

Kaikkonen kirjoitti yhdessä Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa poikkeuksellisen suorasanaisen kirjoituksen, joka julkaistiin samaan aikaan Suomen ja Ruotsin lehdissä.

"Maamme haluavat kantaa yhdessä vastuuta rauhan, kriisin ja sodan aikana", puolustusministerit kirjoittivat. Ovatko Suomi ja Ruotsi jo käytännössä sotilasliitossa, vaikka virallista päätöstä siitä ei kuitenkaan ole?

Ranskan pääministeri Emmanuel Macron on kuvannut sotilasliitto Natoa aivokuolleeksi. Kaikkonen arvioi, että tämän Macronin kommentin taustalla on tarkoitus saada Euroopan maat toimimaan tietyllä tavalla.

Suomi on hankkimassa uusia hävittäjiä. Puolustuspoliittinen selonteko lähtee siitä, että hävittäjien hinta on 7-10 miljardia euroa. Vasemmistoliitto on kritisoinut hävittäjiin käytettävää rahasummaa. Kaikkonen kertoo, että mitään summaa tai hävittäjien määrää ei ole vielä lyöty lukkoon.

HX-hävittäjähankkeen alustavat tarjouksen saapuvat tammikuun loppuun mennessä. Kaikkonen kertoo, että hävittäjiä testataan Suomessa alkuvuodesta.

Mutta miten puolustusministeri näkee oman puolueensa keskustan tilanteen? Onko

Toimittajana Linda Pelkonen.

Työväenpuolueen romahdus. Konservatiivien murskavoitto. Iso-Britanninan parlamenttivaaleissa oli kyse oli vain ja ainoastaan yhdestä asiasta: Let’s get brexit done! Vaalitulos antaa konservatiivipääministeri Boris Johnsonille vapaat kädet viedä konservatiivien brexit-visio maaliin.

Sen sijaan työväenpuolueen vaalitappio on armoton. Labour hävisi kaikkialla: Englannissa, Walesissa, Skotlannissa, Pohjois-Irlannissa!

Onko Iso-Britannian poliittinen kartta siirtynyt oikealle? Onko brexit konservatiivipolitiikan lopputulos?

Mikä merkitys brittilehdistön poliittisilla kannanotoilla oli vaalituloksen kannalta?

Minkälainen tulee olemaan EU:n ja Iso-Britannian tuleva suhde, kun huomioidaan konservatiivien brexit-tavoitteet ja -vaalilupaukset?

Johtaako vaalitulos Skotlannin ja Pohjois-Irlannin irtautumiseen Yhdistyneestä Kuningaskunnasta?

Iso-Britannian parlamenttivaalien tulosta analysoivat Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Noin 100 000 ihmistä oli lakossa 3 päivää. Miksi tähän tilanteeseen päädyttiin?

Haastateltavana Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Lähes kaikilla vientiteollisuuden työpaikoilla palataan töihin tänään kolmen päivän lakon jälkeen. Aalto kertoo, että näin suuri lakko on hyvin poikkeuksellinen, ja siihen lähdettiin, koska palkoista ei olla päästy yhteisymmärrykseen.

Helle korostaa, että lakot maksavat Suomen vienille "satoja miljoonia euroja" ja näin suuret lakot vaikuttavat jopa Suomen bruttokansantuotteeseen.

Miksi sitten tilanteesta ei olla päästy sopuun? Koska on oikea aika korottaa palkkoja?

Asiasta neuvotellaan jälleen maanantaina valtakunnansovittelijan Vuokko Piekkalan johdolla.

Aalto ja Helle kommentoivat myös Antti Rinteen puheita työmarkkinoista.

Helle korostaa, että poliitikkojen pitäisi pysyä työmarkkinoista erossa. Aalto on samoilla linjoilla, mutta toivoo, että asiasta olisi puhuttu voimakkaammin jo neljä vuotta sitten.

"Olisin toivonut että tuo kanta tähän politikkojen puuttumiseen (työmarkkina-asioihin) olisi sanottu yhtä tarmokkaasti, että nyt ei työnantajapuoli pidä siitä, että Sipilä puuttuu tänne työmarkkinapuolelle vaan pitää vain huolta siitä valtakunnan politiikasta ja jättää nämä työmarkkina-asiat", Aalto toteaa.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Mitä tapahtuu Britannian vaaleissa huomenna?

Politiikkaradiossa vieraina Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen.

Mielipidemittausten mukaan istuvan pääministerin Boris Johnsonin johtama konservatiivipuolue olisi saamassa noin 30 paikan enemmistön parlamentin alahuoneeseen. Kuitenkin työveänpuolueen johtaja Jeremy Corbyn yrittää toistaa vuoden 2017 vaalien jättiyllätyksen.

Miettisen mukaan suuri rooli on Pohjois-Englannin teollisuuspaikkakunnilla, joissa on perinteisesti kannatettu työväenpuoluetta, ja vastustettu entisen pääministerin Margaret Thatcherin politiikkaa, kannatetaan kuitenkin brexitiä laajasti.

Jokela kertoo, että myös konservatiivipuolueessa on suuria ristiriitoja, mikä hankaloittaa tilannetta entisestään. Kuitenkin Boris Johnson on onnistunut jonkin verran suoristamaan konservatiivien rivejä.

Corbyn on luvannut uuden kansanäänestyksen brexitistä, jos hänestä tulee pääministeri. Jos taas Johnson jatkaa pääministerinä, pidetään brexitin toteutumista yhä todennäköisempänä. Kuvio ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen. Jokela ja Miettinen pohtivat Politiikkaradiossa erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja Britannian tulevaisuuden kannalta.

Britannian vaaleissa on muitakin tärkeitä teemoja kuin brexit, muutn muassa terveydenhuolto, valtionyhtiöiden yksityistäminen ja ilmastonmuutos.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Antti Rinteen hallitus jättää eronpyyntönsä. Lähes samalla kellonlyömällä valtaan astuu Sanna Marinin punamultahallitus. Mikä muuttuu? Rauhoittuvatko hallituksen sisäiset valtakiistat ja linjariidat pääministeri Antti Rinteen eron myötä?

Oliko Rinteen erottaminen oire hallituksen sisällä alusta lähtien jyllänneistä valtataisteluista? "Mä toivon että se ei ollut sitä", sanoo Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson Politiikkaradiossa. Anderssonin mukaan poliittinen näkemysero hallituksen sisällä ei voi olla riittävä peruste pääministerin erottamiselle, koska hallituksen sisällä on toimintatapoja ristiriitojen ratkaisemiseksi.

Jatkaako Sanna Marinin hallitus työmarkkinapolitiikassa tai työllisyystoimien valmistelussa samaa linjaa kuin Antti Rinteen hallitus?

Voidaanko sosiaaliturvaa leikata työllisyyspolitiikan takia? Pitääkö hallituksella olla kyky tehdä ratkaisuja ohi työmarkkinajärjestöjen?

Vastaamassa on Vasemmistoliiton puheenjohtaja sekä valtaan astuvan Sanna Marinin hallituksen opetusministeri Li Andersson.

Politiikkaradion Tapio Pajunen haastattelee.

Uuden hallituksen rakentaminen on pääministeri Antti Rinteen (sd.) eron jälkeen käynnissä. SDP:n puoluevaltuusto päätti täpärässä äänestyksessä ehdottaa pääministeriksi Sanna Marinia. Marinista Suomi on saamassa historiansa nuorimman pääministerin. Eduskunta äänestänee uudesta pääministeristä tiistaina 10.12.

Mikä muuttuu kun pääministeri Antti Rinne vaihtuu Sanna Mariniin? Saako Suomi nyt sanavalmiin pääministerin? Muuttuuko poliittinen linja, jos hallitusohjelma ei muutu?

Syntyykö Sanna Marinista (sd.) ja valtiovarainministeriksi esitettävästä Katri Kulmunista (kesk.) uuden punamullan voimakaksikko?

Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat uuden hallituksen muodostamista ja Sanna Marinin (sd.) nousua uudeksi pääministeriksi.

Antti Rinteen (sd.) lento pääministerinä kesti 180 päivää ja risat. Ajolähtötilanne Rinteen ympärillä tiivistyi alle viikossa eduskunnan kyselytunnilla annetun Posti-lausunnon jälkeen. Jo viikonloppuna hallituspuolueet istuivat kriisikokouksessa käyden tuntien keskustelun siitä, voiko hallitus jatkaa Posti-kohun jälkimainingeissa.

Antti Rinteen eron avainsana on luottamus. Siihen kiteytyy kaikki. Miksi luottamusta joko on tai ei ole?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) jätti eronpyyntönsä eilen. Hallitus jatkaa toimitusministeristönä. Mitä nyt tapahtuu?

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) eron aiheuttamasta tilanteesta on keskustelemassa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).

Rinteen eroa on monesti verrattu pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) eroon vuonna 2003, jolloin Vanhanen nousi pääministeriksi. Mitä eroa näillä tilanteilla on?

Mitä tarkoittaa pääministerin luottamus ja millaisissa tilanteissa sitä ei ole? Mikä vei Rinteen luottamuksen keskustan silmissä?

"Osa luottamusta on myös se, että puoluejohto, eduskuntaryhmien johdot on keskenään käyneet näitä aiheita läpi ja suoraan sanoen niiden keskustelujen, jos niitä joskus kuvataan, ne tulee sitten varmaan muistelmissa esille", Vanhanen sanoi.

Julkisuudessa on esitetty epäilyjä, että Rinteen luottamuspulan takana on hänen taustansa ammattiyhdistysliikkeessä.

Nyt Antti Rinne lähtee johtamaan hallitustunnusteluja. Miten uuden hallituksen muodostamisen prosessi etenee?

Toimittajana on Linda Pelkonen.