Yhdysvalloissa käydään parhaillaan ennennäkemätöntä virkarikoskuulemista presidentti Donald Trumpia vastaan. Mitä tämä merkitsee Trumpin uralle? Entä Yhdysvalloille laajemmin?

Vieraina ovat Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson, Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Millaisia argumentteja puolesta ja vastaan virkarikossyytteessä on esitetty? Miten prosessi etenee?

Onko Trumpin ja Ukrainen presidentin Volodymyr Zelenskyn välillä käyty epävirallinen puhelinkeskustelu ainoa laatuaan vai onko kyse vain jäävuoren huipusta?

Salonius-Pasternakin mielestä olisi outoa, jos vain Ukrainan suhteen järjesteltäisiin asiat näin epävirallisesti, ja kaikissa muissa maissa viralliset linjat olisivat toimineet.

Mielenkiintoinen juonne virkarikoskeississä on Trumpin henkilökohtaisen neuvonantajan Rudy Giulianin tahattomat taskupuhelut toimittajalle.

Onko Trumpilla vielä mahdollisuudet voittaa vaalit tämän jälkeen? Henriksson ja Salonius-Pasternak arvioivat, että Trumpilla on vielä mahdollisuudet toiselle kaudelle Yhdysvaltojen presidenttinä. Penttilä suhtautuu skeptisemmin Trumpin mahdollisuuksiin.

Tuhoisasta kyberiskusta on varoiteltu pitkään, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole sellaista nähty, totesi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan.

Millainen uhka kyberisku on Suomelle? Onko uhkaa liioiteltu, vai vähätelty? Onko vähittäinen kehitys todennäköisempi uhka kuin yksittäinen suuri isku?

Haastateltavina puolustusvaliokunnasta Jukka Kopra (kok.) ja Atte Harjanne sekä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.). Toimittajana Linda Pelkonen.

Kaikkosen mielestä "uudet sotakäsitteet" kuten "informaatiosota" ja "hybridisodankäynti" ovat ongelmallisia ja osittain yliampuvia. Hän toteaa Suomen turvallisuustilanteen heikentyneen.

Kopra korostaa, että näiden uusien käsitteiden takana olevat imiöt eivät ole täysin uusia, vaan informaatiovaikuttamista on ollut aiemminkin. Harjanteen mielestä Suomessa ollaan ennen Krimin valtausta oltu liian tuudittautuneita hyvään turvallisuustilanteeseen. Niikko tuo esiin, että Suomi on jo nostanut valmiutta kyberturvallisuuden parantamiseksi.

Niikko, Harjanne ja Kopra ovat yksimielisiä siitä, että sekä kyberturvallisuuden että perinteisen sodankäynnin uhkaan on Suomessa varauduttava vakavasti kumpaakaan aliarvioimatta.

Suurvaltapolitiikan paluu, kauppakiistat ja propagandistinen ilmapiiri ovat muuttaneet Suomenkin toimintaympäristöä levottomammaksi.

"Puolustusvoimat on jo muutettu koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Presidentti voi nykyisin kutusa joukkoja tositoimiin hyvin lyhyellä varoitusajalla. Ennen valmiutta nostettiin kalenteriin katsomalla - nykyisin sekunttikellosta", Kopra toteaa.

Helsingissä juutalaisen seurakunnan ulkopuolelle liimattiin Daavidin tähti -tarroja jude tekstillä. Teko ajoittuu natsien kristalliyön tapahtumien vuosipäivään ja liittyy uusnatsiliikkeeseen, jonka epäillään jatkavan hovioikeudessa kielletyn Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toimintaa. Uhkaako radikaalin äärioikeiston toiminta Suomessa sisäistä turvallisuutta?

Onko antisemitismi Suomessa marginaali-ilmiö vai laajempi uhka?

Tanskan viranomaiset päättivät ottaa käyttöön väliaikaiset rajatarkastukset Ruotsin vastaisella rajalla. Päätöstä perustellaan Ruotsista Tanskaan suuntautuvan rikollisuuden ehkäisyllä. Kohdistuuko vastaava järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä uhka myös Suomen rajoille?

Miten liikennettä jatkossa verotetaan, jos ilmastopolitiikan takia raskaasti verotettujen polttoaineiden käyttö vähenee?

Vieraana on sisäministeri ja Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Voiko naisten eläkkeitä korottaa ja mitä vaikutuksia sillä olisi jos näin tehtäisiin?

Pääministeri Antti Rinne (sd.) esitti eduskunnan kyselytunnilla eläkevarojen käyttöä sen kompensoimiseksi, että nykyisille eläkeläisille ei ole kertynyt eläkettä vanhempainvapaan ajalta.

Mitä se merkitsisi, jos Rinteen ehdotus toteutetaan?

Haastateltavana Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Toimittajana Linda Pelkonen.

Onko Suomen eläkejärjestelmä reilu? Minkälaisia korjauspaineita eläkejärjestelmässä on?

Entinen kansanedustaja, liikemies Eero Lehti (kok.) ehdotti, että työeläkevaroista 50 prosenttia sijoitettaisiin pörssiin.

Jos hallitus päättää lisätä työttömille keppiä tai porkkanaa, miten voimme tietää onko kyseinen päätös hyvä vai huono? Kuinka helposti työllisyyspolitiikka lepää poliittisesti värittyneiden oletusten varassa? Missä määrin poliittiset päätökset perustuvat tutkittuun tietoon?

Onko esimerkiksi työttömien aktiivimallin työllisyysvaikutuksia kyetty luotettavasti osoittamaan, vaikka mallilla on leikattu yli sadantuhannen työttömän työttömyysturvaa? Entä tiedämmekö kuinka suuri on ollut kiky-sopimuksen vaikutus työllisyyteen?

Onko poliittisten päätösten vaikutuksia mahdotonta, mahdollista vai äärimmäisen vaikeaa arvioida?

Vieraana on Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Neljännet vaalit neljään vuoteen. Toiset jo tänä vuonna. Eikä vieläkään läpimurtoa poliittisen pattitilanteen avaamiseksi. Miksi vaalit eivät Espanjassa tuota ratkaisua poliittiseen hajaannukseen?

Minkälainen hallituskoalitio Espanjan parlamenttivaalit voittaneen sosialistipuolueen ympärille olisi mahdollista muodostaa?

Johtaako vaalitulos Katalonian tilanteen lientymiseen vai kärjistymiseen? Miten kannatustaan kasvattanut äärioikeistopuolue Vox hyötyi Katalonian kriisistä?

Miksi kysymys Espanjan identiteetistä on tapetilla politiikassa?

Miksi vaaleissa ei puhuttu ilmastonmuutoksesta, vaikka Espanjassa elinkeinoelämä ja maatalous kärsivät kuivuudesta?

Espanjan parlamenttivaaleja analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko sekä lähetystöneuvos Veikko Kiljunen ulkoministeriöstä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Gallupit heiluvat. Mitä niistä jää käteen? Miksi Perussuomalaisten gallup-suosio kasvaa? Miksi demareiden gallup-suosio laskee?

Johtuuko SDP:n kannatuksen lasku vanhasta kunnon herravihasta ja pettymyksestä perinteisiin vallankäyttöpuolueisiin? Nojaako Perussuomalaisten gallup-suosio kulttuuristen ristiriitojen lietsomiseen?

Onko puolueiden nykyinen kannatuskehitys merkki poliittisen kentän polarisoitumisesta, sirpaloitumisesta vai jopa pirstaloitumisesta?

Miksi kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) vanhasta kirjoituksesta käynnistettiin esitutkinta? Voiko menneitä kirjoituksia tulkita nykyajan ihanteista käsin?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Terveysjätti Mehiläinen ilmoitti tiistaina ostavansa Pihlajalinnan. Jos tämä kauppa toteutuu, Mehiläisestä tulee Suomen ja Pohjoismaiden suurin yksityinen terveysalan yritys.

Mitä se merkitsee? Merkitseekö kauppa kilpailun vähenemistä, kuten perhe ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) arvioi?

Haastateltavana sosiaalipolitiikan yliopistolehtori Johannes Kananen Helsingin yliopistosta ja uudistumiskykyjohtoaja Antti Kivelä Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Sitrasta. Toimittajana Linda Pelkonen.

Kauppa menee nyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsiteltäväksi. Kananen arvioi, että Mehiläisen ja Pihlajalinnan yhdistyminen ei todennäköisesti toteudu sellaisenaan.

Mikä rooli yksityisillä terveysalan yrityksillä Suomessa on, ja mikä sen pitäisi olla? Miten hyvä hoito ja yhteiskunnan etu yhdistyvät voitontavoitteluun?

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on sorvaamassa sote-uudistusta. Kanasen mielestä nyt olisi tärkeää kiinnittää huomio voiton ja tehokkuuden tavoittelun sijaan palveluiden laatuun. Hän kritisoi myös ideologista keskustelua siitä, että yksityiset palveluntuottajat olisivat tehokkaampia kuin julkiset.

Kivelän mielestä Suomen terveysjärjestelmän ongelmat ovat terveyseroissa ja kunnat on laitettu liian ahtaalle.

"Kunnat eivät enää pysty hoitamaan vastuutaan, koska markkina on muuttunut niin paljon", Kivelä toteaa.

Vapaa ja rajoittamaton puheoikeus, vakaa ja arvokas käytös, pidättäytyminen vain ja ainoastaan oikeudessa ja totuudessa. Nämä ja monet muut kirjoitetut tai kirjoittamattomat säännöt ja tavat hallitsevat eduskuntaa ja siellä politikoivia kansanedustajia. Minkälaisia ovat lukuisat säännöt ja tavat, jotka ohjaavat eduskuntaa?

Miksi eduskunnan päivittäinen poliittinen elämä koostuu suoranaisesta sääntöviidakosta ja omintakeisesta parlamentaarisesta kulttuurista?

Miksi eduskunnan riippumattomuus ja mahdollisuus itsesäätelyyn ovat tärkeitä periaatteita vapaan poliittisen järjestelmän ja kansanvallan toteutumisen kannalta?

Miksi poliittisen toiminnan oikeudellinen ohjaus, politiikan oikeudellistuminen, on uhka kansanvallalle?

Vieraana on eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Chilessä on Etelä-Amerikan suurimmat tuloerot. Vaikka Chilen talous on kasvanut, vain pieni osa väeöstöstä on päässyt nauttimaan kasvun hedelmistä.

Studiossa diplomaatti Tapani Brotherus ja puhelimessa Chilestä tutkija Auli Leskinen. Toimittajana Linda Pelkonen.

Brotherus toimi Suomen suurlähetystössä väliaikaisena asiainhoitajana vuonna 1973 kun maassa tapahtui väkivaltainen vallankkaappaus, ja Augusto Pinochet joukkoineen syrjäytti presidentti Salvador Allenden.

Pinochet otti neuvoja Chicagon koulukuntaan kuuluvalta Milton Friedmanilta. Chilessä yksityistettiin Pinochetin johdolla terveydenhuolto, eläkejärjestelmä ja koulutusta kovalla kädellä.

Leskisen mukaan Pinochetin perintö näkyy Chilessä nykyäänkin, koska Pinochetin jälkeiset hallitukset eivät ole pystyneet tekemään kaivattuja muutoksia yhteiskunnassa.

"Tämä Chilen uusliberalistinen talousmalli on aivan sama, jonka Pinochet tänne istutti," Leskinen toteaa.

"Pinochetin haamut taitavat leijailla Chilen yllä, mutta täyttä alibia se ei anna Chilen parlamentille kuitenkaan", Brotherus arvioi.