Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on päässyt sopuun perhevapaauudistuksesta. Kotihoidontukeen ei koskettu ja molemmille vanhemmille tulee 6,6 kuukauden kiintiöt. Kuitenkin molemmat vanhemmat voivat siirtää toiselle 69 päivää vapaata omasta kiintiöstään.

Studiossa kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Matias Mäkynen (sd.), Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Arja Juvonen (ps.).

Marinin hallitus on julistautunut feministiseksi. Miten feminismi näkyy hallituksen perhevapaauudistuksessa?

"Halutaan antaa molemmille vanhemmille samanlaiset mahdollisuudet luoda uraa ja luoda suhdetta omaan lapseen," Emma Kari toteaa.

Mäkynen kertoo, että tällä hetkellä monessa työehtosopimuksessa isät ovat heikommassa asemassa kuin äidit.

"Tämä parantaa nimenomaan isien asemaa monessa työehtosopimuksessa," hän toteaa.

Oppositiopulueiden edustajat Sirén ja Juvonen ovat tyytyväisiä, että perhevapaita uudistetaan, mutta näkevät myös ongelmia hallituksen suunnitelmassa.

"Perusajatuksena hienoa, että kehitetään perhevapaita uudistetaan, mutta kuinka paljon meidän velkaisella yhteiskunnalla on tehdä uudistuksia joilla on iso hintalappu?" Juvonen pohtii.

Sirén korosti, että vaikka hallitus on päässyt sopuun uudistuksesta, se pitää vielä viedä eduskunnan käsitelyyn. Hänen mielestään mahdollisuus siirtää omasta kiintiöstä toiselle vanhemmalle johtaa todennäköisesti siihen, että isät siirtävät äideille omia vapaitaan jatkossakin.

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Mikä muuttuu?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Miten vastakkainasettelujen äitymistä konflikteiksi voidaan yhteiskunnassa estää?

Haastattelussa väestösuhteisiin erikoistunut sovittelija Miriam Attias ja tutkija, sovittelija Jonna Kangasoja, jotka ovat kirjoittaneet kirjaan Me ja ne - Välineitä vastakkainasettelujen aikaan (Into 2020).

Polarsioituvassa tilanteessa ihmiset ottavat erilaisia rooleja: yllyttäjä, liittyjä, sillanrakentaja, syntipukki ja hiljaiset. Usein yllättäen sillanrakentajat hyödyttävät yllyttäjien tarkoitusperiä.

"Sillanrakentaja saattaa kutsua yhteen sellaiset jotka eivät edes halua käydä keskustelua. Kutsuttuna on usein ne joilla on vahvat ja mustavalkoiset mielipiteet - se mustavalkoistaa mielipiteitä," Attias kertoo.

Yleinen virhe sovittelussa on pyrkiä lopettamaan erimielisyydet liian nopeasti, ja riskinä on ongelmien niin sanottu maton alle lakaiseminen.

Miten pitäisi suhtautua esimerkiksi uskonnollisiin kiistoihin tai äärimmäiseen nationalismiin ilman, että lisää polarisoitumista näissä kysymyksissä?

"Suomella on mahdollisuus kirjoittaa oma historiansa ja olla seuraamatta muiden maiden merkkejä," Kangasoja sanoo.

Attias ja Kangasoja kertovat keinoja sovitella vaikeissa konfliktiherkissä tilanteissa. Kangasoja on sovitellut esimerkiksi Tenojoen kalastuskiistaa sekä susiin liittyvää erimielisyyttä.

Yhdysvalloissa aborttikiistan sovitteluun kehitettiin PCP-menetelmä 1980-luvulla. Menetelmää on sovellettu myöhemmin myös aselakeihin, samansukupuolisten avio-oikeutta ja etnisiä jännitteitä koskeviin kiistoihin.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon sananvaihto suorassa televisiolähetyksessä herättää kysymyksiä poliittisesta keskustelukulttuurista Suomessa. Mistä Li Anderssonin paskapuhetta-sivallus kertoo?

Ovatko niin sanottu ”jauhottaminen”, jossa keskustelukumppanille heitetään vertauskuvallisesti ”jauhot suuhun”, tai pöyristyminen, jossa suurieleisesti tyrmistytään sanotusta, uuden poliittisen keskustelukulttuurin valtavirrat?

Miksi ministerin pitäisi provokaatioista huolimatta pysyä asiallisena ja asiatyylissä? Miksi opposition pitäisi välttää huomiohakuista provosointia ja tahallista väärinymmärtämistä?

Oliko Anderssonin sanavalinta kiroilua, rumien puhumista, vai alatyyliä?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen. Sopimus meni läpi EPP-ryhmän, sosialistiryhmän, konservatiivisen ECR-ryhmän ja liberaalien äänillä. Vihreät ja parlamentin nationalistiryhmä äänestivät sopimusta vastaan.

Miksi EU-Vietnam -vapaakauppasopimus hyväksyttiin? Olisiko sopimus pitänyt jättää hyväksymättä Vietnamin ihmisoikeustilanteen takia? Mikä on sopimuksen merkitys alueella, jossa Kiinan poliittinen ja taloudellinen vaikutus on vahva?

Ovatko neuvottelut EU:n ja Iso-Britannian välisestä sopimuksesta ajamassa karille Iso-Britannian hallituksen brexit-tavoitteiden takia?

Mikä on tilanne Euroopan unionin ulkorajoilla?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Nils Torvalds (re) ja Heidi Hautala (greens).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Peli Saksan seuraavasta johtajasta ja liittokansleri Angela Merkelin seuraajasta on avattu. Saksan mahtipuolueen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer jätti puoluejohtajan tehtävät CDU:n sotkeuduttua Thüringenissä yhteistyöhön äärioikeiston kanssa.

Minkälainen poliittinen pommi Thüringenissä laukesi? Onko Thüringen Saksan poliittisen järistyksen todellinen syy vaan vain tuorein oire siitä?

Kuka nousee Angela Merkelin seuraajaksi? Miten pitkään Saksan ylimmässä johdossa on liittokanslerin ja vahvan puoluejohtajan mentävä johtajuusaukko?

Miksi Annegret Kramp-Karrenbauerista ei tullutkaan Merkelin manttelin perijää?

Saksan sisäpoliittista tilannetta analysoivat Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Etlan tutkimuksen mukaan EU:n vuosina 1995 – 2016 solmimat vapaakauppasopimukset ovat vaikuttaneet vähän Suomen ulkomaankaupan kasvuun. Suomen vienti on kasvanut maihin, jotka ovat solmineet vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa, mutta kasvun takana on globalisaatiosta johtuva kaupan kasvu. Vuosina 1995 – 2016 solmittujen vapaakauppasopimusten suora vaikutus Suomeen jää keskimääräistä alemmaksi EU:ssa.

Hyötyykö Suomi vapaakaupasta vähemmän kuin ennen, vähemmän kuin kuvitellaan, vai siinä missä ennenkin? Mikä on Suomen ulkomaankaupalle ratkaisevin asia?

Mihin suuntaan kauppapolitiikka kehittyy jatkossa? Vieläkö talousteoreettinen pohja vapaakaupan hyödyistä pätee nykymaailmassa?

Vieraana on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Tero Kuusi.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Uuden vuosikymmenen ensimmäiset valtiopäivät avattiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) puheilla. Minkälaisessa poliittisessa tilanteessa Suomi aloittaa uuden politiikan kymmenluvun?

Miksi puolueiden kannatus elää enemmän kuin aikoihin? Miksi keskustan kannatus hätyyttelee kaikkien aikojen pohjalukemia? Repiikö Perussuomalaisten kannatus kokoomuksen kahtia oikeistosiipeen ja liberaalisiipeen? Onko kokoomus strategisen valinnan edessä?

Entä mitä tapaus Mäenpää kertoo nykypolitiikan tilasta ja vallitsevasta politiikan kulttuurista? Mitä politiikassa saa sanoa ja mitä ei?

Vieraana on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

EU ja Iso-Britannia julkaisivat neuvottelutavoitteensa brexitin jälkeiseksi sopimukseksi. EU lähtee tarjoamaan briteille kunnianhimoista kauppasopimusta. Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson visioi Iso-Britannialle johtavaa roolia vapaankaupan puolustajana. Jonsonin sanoin: "Vapaakauppa on jumalten diplomatiaa".

Onko edessä taistelu vapaakaupasta Brysselin vai Lontoon ehdoilla? Kummalla on käsissään sopimusneuvotteluiden ja vapaakaupan valttikortit: pääministeri Boris Johnsonilla vai EU:n pääneuvottelijalla Michel Barnierilla?

EU:n ja Iso-Britannian välisiä neuvotteluita brexitin jälkeiseksi sopimukseksi analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten internetin digitaaliset alustat muuttavat työtä ja työelämää? Siirretäänkö työntekijän asemassa oleville ihmisille yrittäjäriskiä?

Haastateltavana on Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila, joka on kirjoittanut kirjan Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa - ongelmista ratkaisuihin. Alustatalousyrityksiä ovat esimerkiksi ruokakuljetusyritykset kuten Wolt tai Foodora tai kuljetuspalvelu Uber. Alustatalouden kautta tehdään myös esimerkiksi siivoustyötä ja kääntämistä.

Mattilan mukaan jotkut alustayritykset teettävät työtä yrittäjätyönä silloinkin kun työ on yrityksen yksityiskohtaisesti kontrolloimaa. Missä menee työntekijän ja mikroyrittäjän raja? Ohittaako alustatalous työmarkkinapöydässä sovitut säännöt?

Vääristyykö kilpailutilanne jos alustatalousyritys jättää työnantajamaksut maksamatta? Mitä Suomi voi oppia Britannian ja Ruotsin kokemuksista?

Toimittajana Linda Pelkonen.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Marinin hallitukselta puuttuu suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian ekspansiivista: julkisia menoja lisätään ilman varmuutta menoja vastaavista lisätuloista.

Työllisyyden kasvattaminen on Marinin hallitukselta hyvä tavoite, mutta linjassa piilee riski julkisen talouden kestävyydelle. Ratkaisevaksi muodostuu syntyneiden työpaikkojen julkiselle taloudelle tuoma hyöty.

Myös Marinin hallituksen tulevaisuusinvestoinnit sisältävät kohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja.

Vieraana on talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi. Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävänä on antaa riippumaton arvio talouden tilasta ja kulloinkin vallassa istuvan hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.