Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat pääministeri Antti Rinteen (sd.) eroa ja Rinteen hallituksen kaatumista.

Rinteen hallitus kävi myöhään sunnuntai-iltana keskustelua siitä, miten hallitus voi jatkaa Posti-kohun jälkimainingeissa. Toistaiseksi Antti Rinne (sd.) jatkaa pääministerinä. Valtioneuvosto on tiedottanut asiasta vain niukasti. Tiedotteen mukaan hallitus valmistautuu vastaamaan välikysymykseen tiistaina.

Hallituksen sisällä ratkaisijan asemassa näyttää olevan keskusta, joka on vaatinut Rinteeltä lisäselvitystä Posti-kohun yksityiskohdista. Keskustan eduskuntaryhmä käsittelee hallitusyhteistyön jatkoa ylimääräisessä ryhmäkokouksessaan.

Miten poliittinen ajolähtötilanne Posti-kohun ympärillä jatkuu? Minkälainen on Antti Rinteen hallituksen asema? Horjuuko hallitus opposition vaatiessa pääministerin eroa?

Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat hallituskriisiksi äitynyttä Posti-kohua.

Euroopan parlamentti hyväksyi saksalaisen Ursula von der Leyenin komission: 461 parlamentaarikkoa äänesti puolesta, 157 äänesti vastaan, 89 äänesti tyhjää.

Suomalaisista europarlamentaarikoista kokoomuksen, keskustan, demarien ja RKP:n mepit äänestivät komission puolesta, mutta vihreät äänestivät tyhjää.

Sen sijaan vasemmiston Silvia Modig äänesti komissiota vastaan samoin kuin perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Teuvo Hakkarainen myöhästyi äänestyksestä.

Minkälaisen komission Euroopan parlamentti hyväksyi?

Onko Ursula von der Leyenin komission asema heikko vai vahva?

Kasvattaako komissio EU:n globaalia roolia, vai keskittyykö Ursula von der Leyen Euroopan sisäisten ristiriitojen ratkaisuun?

Onko komission lupaama ”green deal”, vihreä sopimus, kunnianhimoton vai kunnianhimoinen?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri (s&d), Elsi Katainen (re) ja Silvia Modig (gue/ngl).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on luvannut koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautuksen. Onko tämä lupaus toteutumassa?

Politiikkaradiossa haastateltavana tiede ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.).

Suomi esiintyi heikossa valossa tänä syksynä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n julkistamassa koulutusraportissa. Korkeakoulutettujen osuus Suomen väestöstä on vain 41 prosenttia, mikä on alle OECD-maiden keskitason.

Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan 50 prosenttia nuorista aikuisista olisi korkeakoulutettu vuoteen 2030 mennessä.

Kosonen myöntää, että tämän hallituksen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin 5000 uutta korkeakoulupaikkaa, mikä ei hänen mukaansa ole mahdollista. Kosonen kertoi marraskuun alussa Opettaja-lehdessä tavoittelevansa korkeakoulutukseen 5000 aloituspaikan lisäämistä.

Nyt Kosonen kertoo, että tutkintotavoitteista neuvotellaan, ja lopputulos on tiedossa alkuvuodesta. Hän uskoo, että tutkintotavoitteiden määrää pystytään nostamaan.

"Jos mietitään sitä 2030 mennessä tavoiteltavaa 50 prosenttia nuorista olisi korkeakoulutettuja, tason pitäisi nousta 5000 yhteensä, mutta siihen me emme pysty, koska siinä kohtaa tulee resurssit vastaan enkä tahdo olla tekemässä sellaista politiikkaa, jossa pakotetaan korkeakouluja nostamaan tutkintotavoitteita, vaikka heillä ei olisi siihen resursseja", Kosonen sanoo.

Koulutustavoitteet ovat kiinni siitä saavutetaanko hallituksen tavoittelema 75 prosentin työllisyystavoite. Jos työllisyystavoite ylittyy, koulutukseen voi Kososen mukaan olla luvassa lisää panostuksia.

Kososen puolue keskusta leikkasi Juha Sipilän hallituksessa koulutuksesta laskentatavasta riippuen 690-900 miljoonaa euroa. Nyt Antti Rinteen hallitus on palauttamassa korkeakouluille 140 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetissa valtiolta on tulossa yliopistoille lisää 40 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa.

Miten tällä yhtälöllä saavutetaan tieteen kunnianpalautus?

Entä mistä johtuu keskustan heikko kannatus, ja mikä on keskustan suunta?

Kosonen kertoo lähetyksessä kantansa paljon keskustelua herättäneeseen koulujen joulujuhlan järjestämiseen kirkossa, minkä apulaisoikeusasiamies tyrmäsi vedoten muun muassa uskonnonvapauteen. Kososen mielestä koulun juhlissa voi kuitenkin esittää virsiä ja evankeliumnäytöksiä, koska ne ovat osa Suomen kulttuuria.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Mielenosoitusten ja protestien keskellä elävässä Hongkongissa käytiin aluevaalit. Vaaleissa demokratialiike sai tsunamin kaltaisen voiton: 347 paikkaa 452 valtuustopaikasta meni demokratialiikkeen ehdokkaille. 18 aluevaltuustosta 17 on nyt demokratialiikkeen hallinnassa. Aiemmin kaikki valtuustot olivat Peking-mielisten hallinnassa.

Minkälainen viesti Hongkongin aluevaaleista lähti manner-Kiinaan ja Pekingin tukemalle Hongkongin hallinnolle?

Mitä aluevaalien tulos merkitsee Hongkongin protestien kannalta? Onko Pekingillä enemmän vai vähemmän syitä liennyttää tai kärjistää tilannetta?

Mitä Hongkongin demokratialeiri todella tavoittelee? Kuinka suuri osa Hongkongin väestöstä kannattaa alueen täydellistä itsenäistymistä Pekingistä?

Hongkongin poliittista tilannetta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Turkin presidentti puhuu toistuvasti "kaksinaamaisesta lännestä". Miten tähän pitäisi lännessä suhtautua?

Haastateltavana kirjailija, toimittaja Tom Kankkonen. Toimittajana Linda Pelkonen.

Kankkosen uutuuskirja Erdoğan - Turkki suuren johtajan varjossa (Docendo 2019) kertoo miten Turkki siirtyi EU-jäsenyyttä havittelevasta demokratiasta kovan johtajuuden maaksi.

Millainen johtaja on Recep Tayyip Erdoğan?

Miksi Erdoğan nostaa toistuvasti Turkin historiasta juuri 1400-luvulla hallitsevien osmanien valtakautta? Miten lännessä pitäisi suhtautua Turkin presidentin koventuneisiin puheisiin?

Turkki on Nato-maa, mutta tekee asekauppoja Venäjän kanssa. Turkki saa EU:lta rahaa pakolaisleiriensä hoitamiseen, mutta uhittelee silti päästävänsä pakolaisia EU:n rajan yli. Onko EU:lla muita vaihtoehtoja kuin tyytyä Turkin pakolaisleirien maksajaksi uhitteluista huolimatta?

Kankkonen kuvailee EU:n ja Turkin suhteita "kauhun tasapainoksi".

Hallitukselle budjetti on paraatipaikka näyttää poliittista väriä. Missä muussakaan politiikan arvovalintoja voisi näyttää kuin rahan jaossa. Yhtä lailla oppositiolle vaihtoehtobudjetti on mitä parhain paikka väläyttää omaa poliittista väriä.

Tarjoavatko opposition vaihtoehtobudjetit aidon budjettivaihtoehdon hallituksen tulo- ja menoarviolle, vai onko pointtina profiloitua omilla kärkiteemoilla?

Entä kumman selän takana palkansaajapuolueen johtama Antti Rinteen hallitus seisoo valtionyhtiö Postin lakkokiistassa: työntekijöiden vai työnantajien?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Oppostition budjettivaihtoehdot Rinteen hallituksen vuoden 2020 tulo- ja menoarviolle ovat pöydällä. Minkälaisia ovat kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Kristillisdmeokraattien vaihtoehtobudjetit? Löytyykö niistä vahvaa poliittista väriä?

Vaihtoehtobudjettejaan esittelevät Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.), Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah (kd.) sekä Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä tulee olemaan valtion omistajaohjauspolitiikka tällä hallituskaudella?

Haastateltavana kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.). Toimittajana Linda Pelkonen.

Hallitus tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Miten ilmastotavoitteet huomioidaan valtionyhtiöiden toiminnassa?

Erityisesti Fortumin kannalta ilmastotavoitteet ovat tärkeitä. Fortumista on tulossa pian toteutuvat Uniper-kaupan myötä ensi vuonna yksi Euroopan suurimmista saastuttajista. Miten omistajaohjausministeri ratkaisee tämän ongelman?

Edelliset omistusohjausministerit Mika Lintilä (kesk.) ja Juha Sipilä (kesk.) halusivat laittaa taseet töihin. Sipilän hallituksen aikana valtion omistajaohjauspolitiikkaa ja päätöksentekoprosessia muutettiin merkittävästi. Nyt Paatero kertoo Politiikkaradiossa, että hän aikoo ainakin osin muuttaa tuota prosessia.

Paatero kertoo, että sote-uudistukseen ollaan tekemässä kaksi merkittävää muutosta verrattuna edellisen hallituksen sote-suunnitelmaan. Tuleeko sote-hallintoalueille oma sote-vero?

"Vuoden päästä tiedetään minkälainen sote-vero tulee", Paatero sanoo.

Kiinan bruttokansantuote nousi vuosikymmeniä huimia prosentteja. Maa on taloudellinen suurvalta, jonka jälki maailmankaupassa on valtava. Kiinan poliittinen järjestelmä perustuu yhden puolueen ylivaltaan. Maan talous on markkinatalouden ja valtiovetoisen komentotalouden sekoitus. Onko nyky-Kiinalla eväitä jatkaa kasvua ja nousta maailman suurimmaksi taloudeksi?

Miksi Kiinan bruttokansantuotteessa on näkynyt hiipumisen merkkejä läpi 2010-luvun?

Kykeneekö Kiina välttämään keskituloluokan loukun, johon moni entinen kehitysmaa on vaurastuessaan pudonnut?

Entä kumpi on todellinen maailmankaupan moottori: Yhdysvallat vai Kiina?

Kuinka todennäköistä on, että nyky-Kiina käynnistäisi globaalin talouslaman?

Mitä Kiinan taloudessa tapahtuu?

Keskustelemassa ovat Ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö Ilkka-Pekka Similä, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sekä Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Toimittajana on Tapio Pajunen.