Espanjassa on nähty kovia protesteja. Levottomuudet alkoivat viikko sitten kun Espanja tuomitsi Katalonian itsenäisyysliikkeen johtajia pitkiin vankeusrangaistuksiin. Yli puolimiljoonaa ihmistä on kaduilla. Viikon aikana on loukkaantunut noin 400 ihmistä, joista noin puolet on poliiseja.

Miksi Espanja on ajautunut poliittisten protestien ja väkivallan aaltoon?

Espanjan poliittista tilannetta analysoivat Suomen Madridin suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen, ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Tammikko sekä Helsingin yliopiston professori Jussi Pakkasvirta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Espanjassa järjestetään marraskuussa toiset parlamenttivaalit vuoden ja neljännet parlamenttivaalit neljän vuoden sisällä. Miksi keväällä vaalit voittaneet sosialistit eivät kyenneet muodostamaan hallitusta viisi kuukautta kestäneissä hallitusneuvotteluissa?

Pitäisikö työttömyysrahaa alentaa porrastetusti?

Keskustelemassa kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov (sd.), kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen. Haastattelijana Linda Pelkonen.

"Ekonomistin logiikka menee niin, että kunkannuistetaan rahalla, ihminen hyppää ja toimii. Mutta kun työttömänä on niitä ihmisiä, että vaikka niilltä vietäisiin kaikki rahat, he eivät kykene työllistymään", Filatov sanoo.

Zyzkowicz kannattaa porrastamismallia ja on puhunut pitkään sen puolesta.

"Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys. Se joka herää aamulla kuudelta ja menee Alepan kassalle pitää saada enemmän kuin sen, joka ei nouse ja mene töihin", Zyskowicz sanoo.

Kurvinen haluaa pitää porrastuksen keinovalikoimassa työllisyyden nostamiseksi.

"Tarvitaan kannustusta eli niin sanottua porkkanaa ja keppiäkin osaltaan", Kurvinen sanoo.

Hallituksessa on hyvin eriäviä mielipiteitä työttömyysturvan porrastamisen malleista. Pääministeri Antti Rinne (sd.) on korostanut, että hallitus ei halua leikata kenenkään toimeentulosta, ja jos porrastus tarkoittaa toimeentulon leikkaamista, se ei ole vaihtoehto.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on kertonut suhtautuvansa porrastamiseen kriittisesti. Vihreiden puheenohtaja Maria Ohisalo puolestaan suhtautuu positiivisesti työttömyysturvan porrastamiseen. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on todennut, että porrastaminen pitää säilyttää yhtenä mahdollisena vaihtoehtona.

Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomalan mukaan työttömyysturvan porrastamista on ajettu pitkään vailla riittävää tutkimustietoa. Professori Tuomala on nostanut esiin, että hiljattain tehty tutkimus Ruotsin reformin vaikutuksista ei antanut näyttöä siitä, että työttömyysturvan porrastaminen olisi hyödyllistä.

EU ja Iso-Britannia ovat saavuttaneet sovun neuvotteluissa Iso-Britannian EU-eron uusista yksityiskohdista. EU:n pääneuvottelijan Michel Barnierin mukaan neuvottelutulos on pääpiirteissään sama kuin edellinenkin brexit-sopimus, mutta Iso-Britannian pyynnöstä Irlantia ja Pohjois-Irlantia käsitteleviä kohtia neuvoteltiin uusiksi. Jo edellistä sopimusta vastustanut Pohjois-Irlannin unionistipuolue tyrmää neuvottelutuloksen uusista EU-eron yksityiskohdista.

Onko uudella neuvottelutuloksella mahdollisuuksia mennä läpi Iso-Britannian parlamentissa, kun Pohjois-Irlannin unionistipuolue on jo vetänyt tukensa?

Minkälainen on EU:n juridinen tulkinta syntyneestä neuvottelutuloksesta? Ovatko uudet EU-eron yksityiskohdat poliittisesti hyväksyttävissä Euroopan unionin puolesta?

Brexit-tilannetta analysoimassa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa tutkimuksen keskuksesta. Analyysi alkaa tiedosta, että neuvottelutulos sovusta olisi syntymässä. Varsinainen tieto syntyneestä neuvottelutuloksesta ennättää studioon Politiikkaradion lähetyksen loppupuolella.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Nato-maa Turkin hyökkäys Syyriaan repii Nato-maiden rivejä. Ranska ja Italia ovat syyttäneet Natossa pääsihteeri Jens Stoltenbergiä Turkki-myönteisistä kommenteista. Pääsihteeri on korostanut Naton yhtenäisyyttä ja Turkin tärkeyttä Natossa. Luxemburgin ulkoministeri sen sijaan varoittaa, että Nato-maat saattavat joutua puolustamaan Turkkia, jos Syyria tai sen liittolaiset iskevät Turkkia vastaan.

Voiko Naton viides artikla todella pakottaa muut Nato-maat mukaan Syyrian konfliktiin vai onko moinen tulkinta tuulesta temmattu? Joutuvatko Nato-maat puolustamaan Turkkia?

Entä hajottaako Turkin hyökkäys Syyriaan Isisin ja terrorisminvastaisen rintaman?

Keskustelemassa ovat NATO:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsenet, kansanedustajat Tom Packalen (ps.), Mika Kari (sd.) ja Mikko Savola (kesk.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi eriarvoisuus kasvaa?

Haastateltavana Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala. Toimittajana Linda Pelkonen.

1980-luvulta lähtien on ajateltu, että suurituloisten verotusta keventämällä myös köyhemmät hyötyvät. Tätä teoriaa kyseenalaistetaan Tuomalan uutuuskirjassa Markkinat, valtio & eriarvoisuus (Vastapaino 2019). Yhdysvaltojen presidentin Ronald Reganin ja Britannian pääministerin Margaret Thatcherin aloittama talousajattelu ei saa Tuomalalta kehuja.

Eriarvoisuus on kasvanut maailmassa ja Suomessa jyrkästi. Maailman 42:n varakkaimman henkilön yhteenlaskettu nettovarallisuus oli vuonna 2017 yhtä suuri kuin koko maailman varallisuusjakauman alemman puoliskon eli noin 3,7 miljardin ihmisen yhteenlaskettu nettovarallisuus.

Miksi eriarvoisuudesta pitäisi olla huolissaan? Mitä tapahtuu, jos eriarvoistuminen jatkaa kasvuaan?

Riippumattoman World Values Surveyn tekemien tutkimusten mukaan eurooppalaiset ja yhdvaltalaiset pitävät eriarvoisuutta suurempana uhkana kuin uskonnollista tai etnistä vihanpitoa, saasteita, ydinaseita tai AIDS:in kaltaisia sairauksia.

Suomessakin eriarvoisuus on kasvanut 1990-luvulta lähtien. Tuomalan mukaan vuonna 2000 silloisen valtiovarainministerin Sauli Niinistön (kok.) tukena oli valtiovarainministeriön virkamiesjohto ja neuvonantajaekonomistit, "jotka ovat jo pitkään tulkinneet taloustieteellistä tutkimuskirjallisuutta valikoivasti".

Tuomalan mukaan vasta hiljattain on saatu tarpeeksi uskottavaa tutkimusta työttömyystuen porrastamisesta.

Onko työttömyys merkki siitä, että järjestelmässämme on jotain pahasti pielessä?

Tuomala väittää, että työttömyyden pitkittyminen ei ole pelkästään huono asia. Miksi?

Turkin hyökkäys Syyrian kurdialueelle sai uuden käänteen, kun Syyrian hallinto ilmoitti lähettävänsä asevoimia maan pohjoisosaan kohtaamaan Turkin hyökkäystä. Myöhemmin kurdien edustajat ilmoittivat, että Syyria ja kurdien johtamat SDF-joukot ovat päässeet sopimukseen syyrialaisten joukkojen sijoittelusta lähelle Turkin rajaa. Vaikuttaako kurdien ja Syyrian hallinnon välinen sopimus Turkin hyökkäykseen? Mitä sopimuksesta tiedetään?

Valitsiko seinää vasten asetettu kurdihallinto kompromissin kansanmurhan sijaan? Päättääkö sopimus kurdien reilun viiden vuoden puolittaisen autonomian Koillis-Syyrian kurdialueilla? Toimiko Venäjä sopimuksen kätilönä?

Mikä on Turkin tavoite? Pystyykö Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan toimimaan laajasta kansainvälisestä vastustuksesta piittaamatta? Nauttiiko Turkin hyökkäys sisäpoliittista suosiota?

Entä miten Yhdysvaltain joukkojen poisvetäminen Turkin hyökkäyksen alta muuttaa Lähi-idän geopoliittista tasapainoa?

Turkin hyökkäystä Syyriaan analysoivat Lähi-Idän asiantuntija Mikko Patokallio CMI:stä ja vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen historian ensimmäinen hallituksen oma viestintästrategia on julkaistu. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen viestintästrategia sisältää hallituksen viestinnän tavoitteet ja arvot.

Miksi moinen strategia julkaistiin vasta vuonna 2019? Olisiko Sipilän hallituksen sote-sotkut vältetty strategisella viestinnällä?

Entä pohjaavatko kaikki lausunnot politiikassa johonkin tietoisesti valittuun strategiaan? Miksi nykyhallituksen ministerit näyttävät esiintyvän ministeriaitiossa jopa korostetun yliasiallisesti? Toteuttavatko he tietoisesti valittua hymykampanjaa?

Entä onko politiikassa yleinen tiedon ja faktan manipulointi, jopa suoranainen valehtelu, tarkkaan harkitun strategian toteuttamista? Onko valehtelu keino saada gallupit nousuun?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Oikeusvaltioperiaatteesta EU:n kanssa riitaantunut Unkari käy sunnuntaina paikallisvaaleja.

Haastateltavana yliopistolehtorit Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta ja Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Toimittajana Linda Pelkonen.

Nyyssönen kertoo, ettei ole koskaan nähnyt yhtä likaista vaalikampanjointia kuin Unkarin paikallisvaaleissa on nähty.

Mihin perustuu Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ja hänen Fidez-puolueensa suosio? Miten Orbanista tuli yksi Euroopan tunntetuimmista johtajista? Vielä 90-luvulla Orban kosiskeli liberaaleja kaupunkilaisia. Nyt Orban vastustaa maahanmuuttoa ja kehittää omaa kristiilistä demokratiakäsitystään Unkarissa.

Lisääkö Orban valtaansa sunnuntain vaaleissa vai onko oppositiopuolueilla mahdollisuuksia? Hivuttaako Orban ja Fidez krisillistä demokratiaansa ja autoritäärisen johtajuuden mallia Eurooppaan?

"Orbanismi tai Unkarin ja Puolan malli on leviämässä nopeasti itäisessä EU:ssa. Samanlaisia piirteitä on Romaniassa, Slovakiassa, Bulgariassa, jopa Tsekissä. Pitäisi pohtia miten torpataan tämän leviämistä länteen", Miklossy sanoo.

Suomen päättäjistä 45 prosenttia kohtaa verkossa aggressiivista, hyökkäävää tai painostavaa viestittelyä, paljastaa hallituksen teettämä tutkimus Viha Vallassa: vihapuheen vaikutukset.

Miten painostus, uhkailu ja haukkuminen vaikuttaa poliitikon työhön? Onnistuvatko vihapuheen käyttäjät vaientamaan ihmisiä?

Haastateltavana Vihapuheen vaikutukset -tutkimuksen tekijä Heidi Kosonen ja valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski. Toimittajana Linda Pelkonen.

Tutkimuksesta käy ilmi, että vihapuhetta tehtaillaan systemaattisesti tiettyjen tahojen vaientamiseksi.

"Tutkimus oli tyrmäävää luettavaa. Moni joutuu pelkäämään itsensä ja myös perheensä puolesta. Politiikan huipulla tätä on ollut aina, mutta sosiaalinen media tekee sen todella helpoksi", Anttikoski sanoo.

Turvapaikanhakijat, maahanmuutto ja Venäjä ovat aiheita, joista kirjoittaviin kohdistuu usein verkkohäirintää. Miksi juuri nämä aiheet saavat aikaan keskustelun kärjistymistä?

Vihapuheen taustalla on kohtalaisen pieni joukko, joista 98 prosenttia on yli 30-vuotiaita ja 85 prosenttia on miehiä.

"Vihapuhe on päässyt normalisoitumaan, koska sitä ei ole tuomittu tarpeeksi selväsanaisesti ja tarpeeksi korkealta tasolta", Kosonen sanoo.

Kososen ja Anttikosken mielestä pitää kiinnittää myös huomio siihen, millaista kuvaa media esittää Suomesta.

Rinteen hallitus kasasi ensimmäisen budjettinsa keskellä hidastuvaa talouskasvua. Valtiovarainministeriön uusimman talousennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hidastumassa noin prosenttiin. Riittääkö yhden prosentin talouskasvu hyvinvointivaltion tarpeisiin?

Kuinka vakavaa on, että valtion menot ovat tuloja suuremmat myös talouskasvun oloissa?

Politiikkaradion budjettikeskustelussa ovat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen sekä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Toimittajana on Tapio Pajunen.