Viikon iso EU-uutinen ainakin suomalaisille oli komissaariehdokas Jutta Urpilaisen kuuleminen Euroopan parlamentissa Brysselissä tiistaina.
Politiikkaradiossa analysoidaan Urpilaisen kuulemista. Haastateltavana pitkän linjan EU-virkamies Pekka Nurminen. Toimittajana Linda Pelkonen. Haastattelu äänitettiin Brysselissä EU-parlamentin studiossa 2. lokakuuta.
Nurminen kertoo, millaisen prässin läpi komissaariehdokkaat menevät ennen kuin tulevat valituksi.
"Yhdessäkään EU-jäsenmaassa ei ole samanlaista syyniä siihen, miten hallitukset nimitetään", Nurminen kertoo.
Politiikkaradio seurasi Urpilaisen kuulemista paikanpäällä Brysselissä. Urpilaista tentattiin kolme tuntia parlamentissa. Mihin asioihin parlamentti kiinnittää huomiota kuulemisissa? Miten Urpilainen pärjäsi? Mitkä olivat Urpilaisen keskeiset painotukset?
Yksi keskeinen osa Urpilaiselle sovitettavassa komissaarin salkussa on Afrikka. Nurmisen mielestä Afrikka pitää nähdä muutenkin kuin kehitysavun kohteena.
"Kasvava ja vaurastuva Afrikka pitää nähdä toivon maanosana. Se on myös taloudellinen kumppani, ja se on taloudellinen mahdollisuus myös suomalaisille", Nurminen kertoo.
Nurminen korostaa, että komissaarien puheissa kysymys on arvoista. Kaikki Urpilaisen painottamat arvot eivät ole koko Euroopan jakamia. Urpilainen otti rohkeasti kantaa kiisteltyihin teemoihin, esimerkiksi maahanmuuton ja kehitysavun suhteesta sekä tyttöjen aseman parantamisesta.
Nurmisen mielestä on jopa vaarallista kuvitella, että maailma edistyy vääjäämättä tietyissä kysymyksissä.
"Rauhantila ei ole saavutettu etu, oikeusvaltiokehitys ei ole saavutettu etu, naisten ja tyttöjen oikeudet eivät ole saavutettu etu", Nurminen kertoo.
Nurminen kertoo Politiikkaradiolle, miten Euroopan parlamentti on muuttunut sen jälkeen kun hän tuli Brysseliin töihin vuonna 1995. Mitkä ovat yleisimmät väärinymmärrykset EU-parlamentista?