Demokratiaan uskovat ja poliitikkoja kehuvat huipputuloiset kuuluvat pieneen vähemmistöön, näin kerrotaan viime viikolla julkastussa kirjassa Huipputuloiset - Suomen rikkain promille.

Haastattelussa Huipputuloiset -kirjan kirjoittaja akatemiatutkija Hanna Kuusela. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Valtaosa Suomen huipputuloisista ovat korkeakoulutettuja, ja monet heistä eivät ymmärrä julkisen sektorin, ay-liikkeen ja sosiaaliturvan roolia yhteiskunnassa. Miltä Suomi näyttäisi jos he saisivat päättää?

“Onhan meillä esimerkkejä maista, joista ay-liikkeen toiminta on hyvin rajoitettua ja rikkaat pysyvät rikkaina ja köyhät köyhinä, eikä etenemisen mahdollisuuksia ole”, Kuusela kertoo.

Entä miten huipputuloiset Suomessa vaikuttavat politiikkaan? Onko heillä merkittävää valtaa ja miten he vaikutusvaltaansa käyttävät?

Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson kärsi tällä viikolla kaksi tappiota parlamentin alahuoneessa. Ensin 21 konservatiivia käänsi selkänsä Johsonille ja parlamentti hyväksyi esityksen, jossa pääministeri velvoitetaan hakemaan brexit-päivän lykkäystä. Tämän jälkeen äänestettiin nurin Johnsonin esitys ennenaikaisista vaaleista.

Mitä kuluneen viikon tapahtumat brittiparlamentissa merkitsevät? Estikö parlamentti sopimuksettoman eron?

Ovatko ennenaikaiset vaalit mahdollista järjestää ennen kuin pääministerin olisi haettava eropäivän lykkäystä?

Brittiparlamentin brexit-viikon käänteitä analysoivat ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Elokuussa Yhdysvallat testasi uutta keskimatkan ohjusta. Samassa kuussa Venäjällä sattunut ydinonnettomuus on yhdistetty ydinkäyttöisen risteilyohjuksen räjähdykseen. Yhdysvallat sanoo jatkavansa keskimatkan ballististen ohjusten testaamista.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoo olevansa pettynyt Yhdysvaltojen toimintaan. Todistammeko parhaillaan kiihtyvän asevarustelun kierrettä Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä?

Käynnistikö INF-sopimuksen kaatuminen ohjusteknologisen kilpavarustelun? Ovatko suurvallat lainkaan kiinnostuneita aserajoitussopimuksista?

Entä miten Antti Rinteen (sd.) hallitus suhtautuu asevalvontaan, ydinaseisiin ja aseidenriisuntaan liittyviin kysymyksiin?

Vieraina ovat ydinasepolitiikkaan ja aseidenriisuntakysymyksiin perehtynyt tutkija Tapio Juntunen Tampereen yliopistosta sekä tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikan syksy - mitä se pitää sisällään?

Millaista politiikkaa pitää tehdä tilanteessa, jossa maailmalla on huomattavia kauppapoliittisia riskejä. Kauppasodan uhka, brexit ja talouden heikentyneet ennusteet tekevät Suomen tilanteesta haastavan.

Hallituksen tavoite on nostaa työllisyys 75 prosenttiin. Miten tähän päästään?

Studiossa puolueidensa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Lindtman (sd.), Emma Kari (vihr.), Kai Mykkänen (kok.) ja Ville Tavio (ps.). Toimittajana Linda Pelkonen.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys ja hallitusohjelman luvut luonnosuojeluun ohjattavista rahoista ovat ristiriidassa. Onko vihreiden vaatima 100 miljoonaa euroa tulossa luonnonsuojeluun?

Entä millainen oppositiopari on perussuomalaiset ja kokoomus? Tavion mielestä perussuomalaisia ja kokoomusta yhdistää talouslinja. Mykkäsen mielestä erona perussuomalaisiin on, että kokoomus ei halua "kohtuutonta ympäristövelkaa eikä hyväksy Suomen eristymistä muusta maailmasta".

Miksi nykyiset nollakorot eivät piristä euroalueen taloutta Euroopan keskuspankin tavoitteen mukaisesti? Miksi inflaatio ei kiihdy riittävästi? Pitäisikö EKP:n kylvää rahaa tarvittaessa vaikka pudottamalla seteleitä suoraan helikopterista kansalaisten niskaan?

Entä onko euromailla varaa ja syytä elvyttää? Onko Suomen hallituksella varaa ja syytä elvyttää?

"Toivoisin että meillä olisi parempi työnjako rahapolitiikan ja finanssipolitiikan välillä. Niin että rahapolitiikka ei joutuisi kantamaan kaikkea vastuuta".

Näin sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Politiikkaradion haastattelussa.

Minkälaiset talousvuodet Euroopassa ovat edessä?

Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehnina haastattelee Tapio Pajunen.

Miltä politiikka näyttää lähes 40 vuotta eduskunnassa vaikuttaneen kokoomuslaisen silmin? Miten Suomi on muuttunut?

Haastateltavana entinen kansanedustaja, ministeri ja suurlähettiläs Pertti Salolainen (kok.). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Hän kuvailee 1970-luvun eduskuntaa surkeaksi ja kokoomuslaiselle ahdistavaksi ajaksi.

Salolainen korostaa EU:n merkitystä Suomelle. Hänelle tuli jopa tappouhkauksia ja ikävä postipaketti kun ajoi Suomea EU:hun ulkomaankauppaministerinä 90-luvulla.

Salolaisen mielestä on epäisänmaallista puhua Suomen erottamisesta Euroopan unionista. Suomen Britannian suurlähettiläänä toiminut Salolainen pitää Brexitiä fataalina virheenä.

Salolainen muistelee myös työtään Yleisradion toimittajana ja Lontoon kirjeenvaihtajana 1960-luvulla.

Politiikan syksy käynnistyy ja uusi hallitus kasailee ensimmäistä budjettiaan. Miksi Rinteen punamultaviisikkoa syytetään toimettomuudesta, vaikka hallitus on vasta aloittanut? Ovatko kansalaiset jo päättäneet miten uuteen hallitukseen suhtautuvat?

Entä miksi keskustan puheenjohtajakisaa syytetään värin ja poliittisten erojen puutteesta? Ovatko puheenjohtajuudesta kamppailevat Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni kuin kaksi marjaa, vaikka heillä on eri esikuvat?

Miksi entinen soteministeri Juha Rehula (kesk.) neuvoo puoluettaan, ettei sen pitäisi toimia hallituksessa niin vastuullisesti?

Mitä poliitikoihin liittyvät syyteharkinnat kertovat kansanedustajien vakaasta ja arvokkaasta käytöksestä?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson päätti jäädyttää brittiparlamentin toiminnan viideksi viikoksi juuri Britannian EU-eron kynnyksellä. Samaan aikaan julkisuuteen vuotaa brittihallituksen suunnitelma kovaan eroon valmistautumiseksi. Mitä on tapahtumassa?

Yrittääkö tuore pääministeri Boris Johnson kaikin keinoin raivata parlamentin pois kovan brexitin tieltä? Onko kyseessä hallituksen yritys ottaa vaaleilla valitulta parlamentilta valta pois?

Onko parlamentin toiminnan keskeyttäminen viideksi viikoksi laillinen toimenpide, vai valtiosääntöoikeudellisella harmaalla vyöhykkeellä?

Onko brexitin aiheuttama parlamentaarinen kriisi saanut Britannian poliittisen järjestelmän natisemaan lopullisesti liitoksistaan?

Ajankohtaista brexit-tilannetta analysoi tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miltä politiikka näyttää pitkän linjan keskustalaisen silmin?

Haastateltavana entinen kansanedustaja, Tyrnävän kunnanjohtaja ja Suomen työnantajain keskusliiton asiamies Tapani Tölli (kesk.). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Töllin mielestä politiikka on muuttunut 70-luvulta selvästi pinnallisemmaksi.

Hän ei myönnä, että keskusta olisi kriisissä, vaikka haasteita on. Pian väistyvästä keskustan puheenjohtajasta Juha Sipilästä on Töllin mukaan maalattu vääränlaista julkisuuskuvaa. Mielikuvat ja todellisuus Sipilästä poikkevat hänen mielestään rajusti.

Suomalaisten pitäisi Töllin mielestä ottaa enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.

-Jos ei ihmisten oma vastuu nouse, menemme yhteiskuntana kohti auringonlaskua, Tölli toteaa.

Tölli on vakaumukseltaan vanhoillislestadiolainen. Eduskunnassa hänen lestadiolaiseen vakaumukseensa on suhtauduttu arvostavasti.

Hän avaa myös mitä legendaarinen lausahdus "siitä on lähdettävä, että tähän on tultu" tarkoittaa.

Elämää ja politiikkaa -sarjassa Linda Pelkonen haastattelee yhden politiikan jättävän pitkän linjan poliitikon. Sarja Yle Puheen kanavalla keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.30.

Nykyisen maailmankaupan periaatteet pystytettiin 75 vuotta sitten maailmansodan ollessa käynnissä. Bretton Woodsin -konferenssissa Yhdysvalloissa hyväksytty resepti nojasi vapaakauppaan, tullimuurien, kaupan esteiden, tuontitariffien ja protektionismin purkamiseen. Avainsana oli monenkeskinen, multilateraali kauppa.

Onko maailmantaloutta ohjanneesta Bretton Woodsin -hengestä mitään jäljellä? Uhkaavatko kauppasodat ja protektionismi kaataa vapaakaupan?

Miksi tullimuurit, kauppasodat ja protektionismi ovat nousseet työkaluiksi maailmankaupan suurimman tekijän Yhdysvaltojen poliittisen johdon työpöydälle? Miksi entinen vapaakaupan airut uskoo että protektionismilla Amerikka saisi enemmän?

Onko Trumpin kauppapolitiikka tullut jäädäkseen?

Vieraana on ekonomisti Anni Norring Suomen pankista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.