Miten Suomi on muuttunut 50 vuodessa? Miten elinkeinoelämä vaikuttaa politiikkaan?

Haastateltavana liikemies ja kansanedustaja Eero Lehti (kok.). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Lehti kuvailee Suomea klubiksi, jossa toimijat tuntevat toisensa.

Neuvottelukulttuuri on Suomessa kokenut muutoksia. Saunominen on kuitenkin tuttua päättäjien keskuudessa edelleen.

-Saunominen kuuluu suomalaiseen neuvotteluperinteeseen, ja kyllä minäkin olen monta saunaa nähnyt, Lehti kertoo.

Hän kertoo olleensa saunassa muun muassa pääministeri Juha Sipilän ja kansanedustaja Hjallis Harkimon kanssa Kesärannassa.

Lehti pohtii, miksi kokoomus ei ole voittanut vaaleja sitten vuoden 2011. Yksi kokoomuksen ongelmista on, että puolueen ylimmissä kerroksissa tapahtuu suhmurointia, Lehti kertoo.

Presidentti Mauno Koiviston rooli 1990-luvun lamassa on Lehden mielestä vielä kirjoittamatta. Hän pohtii Koiviston antamia mielikuvia ennen laman alkua.

Yksi merkittävä ongelma politiikassa on, että kansanedustajalaitos ei ole houkutteleva kaikkein kyvykkäimmille henkilöille.

Entä voiko eduskuntaan päästä ilman vaalirahaa? Lehden mielestä kansanedustajina ei ole tarpeeksi yrittäjätaustaisia henkilöitä.

Hän kertoo myös miten selviää siitä, että kalenteri on tehty 15 minuutin tarkkuudella ja perheelle jää vain vähän aikaa.

-Ajankäyttö on maailmassa ainoa resurssi, joka on käytetty tasan. Kaikilla on 24 tuntia vuorokaudessa, Lehti toteaa.

Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä.

Mikä on Suomen paikka Euroopassa? Onko edustuksellinen demokratia kriisissä?

Mikä presidentti Urho Kekkosen perintö on tärkeä yhtä nykyäänkin?

Haastattelussa entinen kauppa- ja teollisuusministeri, puolustusministeri ja kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Keskustan onnistunutta vaalikampanjaa vuonna 1991 rakentanut Kääriäinen pohtii, mitkä kampanjoinnin strategiat ja tavat toimivat yhä edelleen.

Mikä on keskustan tulevaisuus? Kääriäisen mielestä keskusta elää juuri nyt taitekohdassa. Uuden puheenjohtajan johdolla täytyy löytyä strategia ja uusia nousun eväitä, hän kertoo.

Politiikassa paineet ovat koventuneet vuosikymmenten kuluessa. Puheenjohtajan ja pääministerin pestien yhtäaikainen hoitaminen on Kääriäisen mielestä "tappohommaa".

Elämää ja politiikkaa -sarjassa Linda Pelkonen haastattelee yhden politiikan jättävän pitkän linjan poliitikon. Sarja Yle Puheen kanavalla keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.30.

Miltä tuntuu olla yksi Suomen ensimmäisistä europarlamentaarikoista kun Suomesta tuli EU:n jäsen?

Haastateltavana entinen europarlamentaarikko ja kansanedustaja Riitta Myller (sd.). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Myller on toiminut suuren valiokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana päättämässä Suomen EU-linjauksista. Hänen mielestään monia tässä merkittävässä valiokunnassa käsiteltyjä asioita voisi käsitellä julkisestikin.

Myller kertoo muuttaneensa suhtautumista Euroopan uniniin täysin päinvastaiseksi kuin aiemmin. Nuorena hän vastusti Euroopan tiivistyvää yhteistyötä, mutta ryhtyi kuitenkin kannattamaan sitä. Nyt hän pohtii mitkä asiat muuttivat hänen ajatteluaan.

Tässä lähetyksessä keskustellaan myös ilmastonmuutoksesta, SDP:n tilanteesta ja poliittisten kohujen syntymisestä.

Elämää ja politiikkaa -sarjassa Linda Pelkonen haastattelee yhden politiikan jättävän pitkän linjan poliitikon. Sarja Yle Puheen kanavalla keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.30.

Politiikkaa on kaikkialla, ja politiikka on meidän kaikkien asia. Politiikkaradio on myös ohjelma yhteiskunnasta, sen kiinnostavista ilmiöistä ja ihmisistä meillä ja maailmalla. Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Miten politiikka on muuttunut 36 vuodessa? Kuinka paha kriisi keskustalle oli Suomen liittyminen EU:n jäseneksi?

Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastateltavana Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja, entinen maa- ja metsätalousministeri ja europarlamentaarikko Sirkka-Liisa Anttila (kesk). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Euroopassa hyvin verkostoitunut Anttila on huolissaan kansainvälisen politiikan jännitteistä. Euroopassa on hänen mukaansa johtajuuspula, joka nyt pitäisi ottaa haltuun.

Hänen mielestään olisi tärkeää pitää yllä hyviä suhteita Venäjään, vaikka Ukrainan kriisiä ei ole vielä ratkaistu ja EU:n asettamat Venäjän vastaiset pakotteet ovat edelleen voimassa.

Sirkka-Liisa Anttila kertoo myös miten hyviä suhteita luodaan ja miten niistä voi olla politiikassa hyötyä. Anttila on onnistunut jäämään kansainvälisten vieraiden mieliin kutsumalla heitä kotitilalleen Forssaan.

Anttilan mielestä keskusta teki Juha Sipilän johdolla hyviä päätöksiä, mutta hän mainitsee yhden väärän päätöksen, joka saattoi olla kohtalokas.

Yksityiselmän ja haastavan poliittisen työn yhdistäminen ei ole aina ollut helppoa. Anttila pohtii suhdettaan lapsiinsa ja lapsen lapsiinsa. Hän myöntää, että poltiikasta on vaikea jäädä pois, vaikka hän pitää sitä välttämättömänä perheensä kannalta.

Elämä ja politiikka -sarjassa Linda Pelkonen haastattelee yhden politiikan jättävän pitkän linjan poliitikon. Sarja Yle Puheen kanavalla keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.30.

Miltä tuntuu jättää politiikka pitkän uran jälkeen? Miten politiikka on muuttunut 1980-luvulta tähän päivään?

Vieraana entinen europarlamentaarikko, entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.). Toimittajana Linda Pelkonen.

Europarlamentissa 15 vuotta vaikuttanut Jäätteenmäki pitää tärkeänä, että myös Unkari, Romania ja Puola noudattavat EU:lle tärkeitä arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta ja lehdistönvapautta. Hän kuitenkin näkee riskin siinä, että esimerkiksi Unkarin pääministerin Viktor Orbanin suosio voi vain kasvaa, jos EU laittaa Unkarin raha-hanoja kiinni.

Jäätteenmäki oli Suomen historian ensimmäinen naispuolinen pääministeri, mutta joutui jättämään tehtävän toimittuaan pääministerinä vain 68 päivää. Nyt hän pohtii Politiikkaradiossa, miten tähän päädyttiin.

"Tässä on se ero miesten ja naisten välillä, että jos minä olisin ollut mies, olisin saanut tiedonjulkistuspalkinnon. Mutta minä olen nainen, niin sain lähteä", Jäätteenmäki kertoo Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjan haastattelussa.

Keskustan vaalitappio kevään eduskuntavaaleissa oli Jäätteenmäelle kova pettymys, ja hän pohtii, mitkä syyt siihen johtivat. Hänen mielestään keskustassa pitäisi olla enemmän elämän ja arjen tuntemusta.

Politiikka on kovaa peliä, jossa myös niin sanotulla hyvä veli -verkostolla on merkitystä.

Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä.

Miten maailma, Eurooppa ja Suomi ovat muuttuneet 50 vuodessa? Miten poliittinen järjestelmä on muuttunut?

Elämä ja politiikka -sarjan haastattelussa entinen työministeri ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.).

Keskustelun aiheina ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Euroopan paikka maailmassa, autoritäärinen johtajuus ja valta.

Kylmän sodan jälkeen on menty "kylmän rauhan aikaan", Liisa Jaakonsaari kertoo.

Päätöksenteko on muuttunut niin Suomessa kuin Eurooopassakin. 70-luvulla ulkopolitiikka kuului presidentille ja rivikansanedustajan vaikutusmahdollisuudet olivat heikommat, Jaakonsaari kertoo.

Jaakonsaaren uran sai liikkeelle hetki, jolloin hän ymmärsi, että politiikka vaikuttaa merkittävällä tavalla hänenkin perheeseensä. Hän liittyi SDP:n jäseneksi 50 vuotta sitten. Sen jälkeen hän on toiminut Oulun kaupunginvaltuutettuna, kansanedustajana, työministerinä Esko Ahon hallituksessa sekä europarlamentaarikkona. Nyt hän on jättämässä politiikan.

Haastattelijana Linda Pelkonen.

Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä.

Miltä politiikka näyttää työväenliikkeessä 1970-luvulta lähtien vaikuttaneen silmin? Miten Suomi on muuttunut?

Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjan ensimmäisessä osassa haastattelussa SAK:n pitkäaikaisin puheenjohtaja, entinen työministeri ja kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.).

Haastattelijana Linda Pelkonen.

Ammattiyhdistysliikkeen toimintaympäristö on muuttunut viidessä vuosikymmenessä valtavasti. Yhä harvempi on ammattiliiton jäsen. Työtaisteluita on vähemmän. Miksi näin on käynyt ja miltä näyttää ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuus?

"Työtaisteluhan on sivistyneen yhteiskunnan perusoikeuksia silloin kun pelisääntöjen mukaan niitä toteutetaan, mutta sehän ei ole päämäärä. Se on vain viimeinen keino jos neuvottelut ovat epäonnistuneet", Ihalainen kertoo.

Liitot ovat tehneet paljon myönnytyksiä, mutta Ihalainen korostaa, että on myös saavutettu paljon. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tullessa valtaan, kolmikannan ajattelutapa muutettiin. Ihalaisen mukaan vuoden 2015 suurmielenosoituksella oli suuri vaikutus siihen, millainen sopimus Sipilän kanssa saatiin aikaan.

Ihalainen myöntää, että on myös asioita, joista hänellä ei ole hyvä omatunto.

Hän toivoo, että työehtosopimusten yleissitovuutta ei pureta, koska jos yleissitovuus murrettaisi se johtaisi hänen mukaansa erittäin suureen palkkaeriarvoisuuden kasvuun.

Ihalaisella on edelleen myös haaveita, mitä ammattiyhdistysliike voisi tulevaisuudessa olla.

50 vappupuhetta pitänyt Ihalainen näkee, että puheet ovat muuttuneet ja maailma on muuttunut, mutta muutamat samat perusteemat pysyvät vuosikymmenestä toiseen - ja se näkyy myös vappupuheissa.

Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä.

Presidentilliset mömmöt vai pörriäishimmeliuudistus? Sote-soppa, hoivakriisi, esperöinti? Tiedustelulait vai perustuslakitalebanit? Pääministerin putoavat kinttaat? Sipilän sote-parta?

Mistä sanoista, tapahtumista ja ilmiöistä alkuvuosi politiikassa muistetaan? Muistetaanko alkuvuosi brittiparlamenttia järjestykseen komentavasta puhemiehestä? Vai eduskuntavaaleista ja eurovaaleista?

Kenties Rinteen punamultaviisikosta? Vai sittenkin raparperihallituksesta?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.