Mitä Suomen pitää tehdä jos viennin vanhat kivijalat horjuvat? Entä miksi kehitysyhteistyö ei pääse tasolle, josta on sovittu YK:n ja EU:n kanssa?

Haastateltavana kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Maailmankaupan näkymät ovat Kiinan ja Yhdysvaltain kauppanokittelun vuoksi synkät. Mahdollinen brexit on riski Suomen ulkomaankaupalle.

"Kauppapolitiikasta on tullut suurvaltapolitiikan väline. Se näkyy Yhdysvaltojen ja Kiinan toiminnoissa", Skinnari sanoo Politiikkaradiossa.

Suomen viennistä noin puolet on raaka-ainevientiä. Onko järkevää viedä bulkkia vai pitäisikö Suomen myös jalostaa enemmän?

Suomen merkittävin vientimaa Saksa on ongelmissa, jos Yhdysvallat asettaa tuontitullit autoille. Mitä tämä merkitsisi Suomelle?

Suomi on sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mutta ei ole päässyt tälle tasolle vuoden 1989 jälkeen.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen leikkausten takia yli sata kehitysyhteistyöhanketta lopetettiin ja yli miljoona ihmistä jäi vaille apua, kertovat kehitysyhteistyöjärjestöt.

Miten tämä tilanne korjataan?

Uuden Euroopan komission nimittäminen on poliittisesti vaikea palapeli. Kokousruletin päätteeksi saksalainen Ursula von der Leyen nostettiin Euroopan komission johtoon ohi eurovaalien kärkiehdokkaiden. Von der Leyenin valinta sinetöitiin ainoastaan yhdeksän äänen enemmistöllä.

Onko von der Leyenin asema komission johdossa heikko, kun takana on vain niukka enemmistö ja valinnassa ohitettiin parlamentin kärkiehdokkaat? Minkä parlamenttiryhmien tukeen Ursula von der Leyen nojaa?

Joutuuko uusi komissio myötäilemään Euroopan parlamentissa entistä suuremman ryhmän omaavaa populistista oikeaa laitaa?

Miten von der Leyenin politiikka poikkeaa Junckerin kaudesta, kun takana ei ole totuttua keskustaoikeiston ja sosialistien enemmistöä Euroopan parlamentissa?

Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (sd.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Ville Niinistö (vihr.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Rinteen hallitus kasaa ensimmäistä valtion budjettiaan keskellä hidastuvaa talouskasvua. Riittääkö rahat jo päätettyihin noin miljardin euron uusiin pysyviin menoihin kun talouskasvu hidastuu? Joudutaanko jo päätettyjä panostuksia koulutukseen, luonnosuojeluun, sosiaaliturvaan ruksimaan yli?

Vai tingitäänkö tavoitteesta, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023?

Entä toteutetaanko vaalien alla luvattu uusi hoitajamitoitus? Löytyykö budjetista rahat mitoituksen nostamiseksi 0,7 hoitajaan per hoidettava?

Hallituksen budjettiriihestä keskustelevat Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ilmari Nurminen ja kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi kuvaaja Sakari Piipon kuvia päättäjistä yritettiin sensuroida? Kuvat julkaistiin uudessa kirjassa Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä.

Haastateltavana kuvaaja Sakari Piippo ja kirjaan esseen kirjoittanut Milttonin mediasta vastaava johtaja Ville Blåfield. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Miksi näitä kuvia väitettiin "hirviömäisiksi"? Miksi valtaa ei saisi kuvata miten tahansa?

Sensuuriyrityksen kohteeksi joutuneet kuvat paljastavat vallanpitäjistä sellaisia puolia ja yksityskohtia, joita suuri yleisö ei ole tottunut näkemään. Kuvien julkaisu kiellettiin, mutta Piippo julkaisi ne silti.

"Ihmiset näkee näissä kuvissa empatiaa ja inhimillisyyttä näitä ihmisiä kohtaan. Se avaa politiikan maailman vähän eri tavalla ja se tekee politiikalle hyvää että sen näkee vähän eri kulmasta", Piippo sanoo.

Miltä valta näyttää? Onko puku luokkasymboli? Miksi niin moni päättäjä pukeutuu liian suureen pukuun?

"Valta voi pukeutua pillifarkkuihin - tai vallalla voi olla rento nuttura päässä - vallan ei tarvi näyttää puvulta ja kravatilta", Ville Blåfield kertoo.

Keskustan uusi puheenjohtaja Katri Kulmuni valittiin nostamaan kannatusalhossa rämpivää puoluetta. Vievätkö keskustan tiet jatkossa kohti politiikan kultaista keskustaa?

Sijaitseeko Kulmunin keskustan poliittinen perunamaa pari piirua vasemmalla, oikealla vai äärikeskellä? Vai onko tavoitteena kannatuksen nostaminen, ei keskusta-aatteen kitkeminen poliittisista rikkakasveista?

Nojaako puolueen kannatus perinteiseen aluepolitiikkaan vai "uuteen aluepolitiikkaan", jossa alueita ovat myös Etelä-Suomen metropolit?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kaudella presidentin esikunta on vaihtunut tiuhaan. Lähtöpassit on annettu 35:lle avainhenkilölle, ministerille ja neuvonantajalle. Viimeisimpänä ulkopolitiikan "haukkana" tunnettu turvallisuusneuvonantaja John Bolton.

Onko Boltonin erottaminen käänne Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ulkopolitiikassa? Poistuuko uhka Yhdysvaltain tarttumisesta aseisiin Boltonin lähtemisen myötä?

Mitä tapahtuu Venezuelassa, Lähi-idässä, Iranissa, Pohjois-Koreassa? Onko Krimin ja Ukrainan suhteen odotettavissa uusia aloitteita?

Aiheesta keskustelevat Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Ulkoministeriön Pohjois-Amerikan yksikön päällikkö Soili Kangaskorpi sekä professori Benita Heiskanen Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksesta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Suomi varautuu vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin eli pitää huoltovarmuutta yllä?

Onko Suomi liian riippuvainen Venäjältä tuotavasta energiasta? Entä mitkä yhtiöt ovat sellaisia, joista valtion ei pidä myydä ulkomaalaisille sijoittajille?

Haastateltavana Huoltovarmuuskeskuksen virkaatekevä toimitusjohtaja Asko Harjula. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Nälkävuosien jälkeen opittiin kantapään kautta, että hyvinä vuosina kannattaa varastoida viljaa huonojen vuosien varalle. Sodista opittiin, että varautuminen riskeihin on tarpeen myös rauhan aikana.

Suomen kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti ja riippuvuus merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakenne ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat erityispiirteitä, jotka vaikuttavat huoltovarmuuden tavoitteisiin ja keinovalikoimiin.

Harjula kertoo, että Huoltovarmuuskeskuksessa "vähän hirvitti" päätökset myydä merkittäviä osuuksia valtiolle strategisista yhtiöistä.

Mitkä yhtiöt ovat Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeitä? Voidaanko esimerkiksi Posti pilkkoa, kuten julkisuudessa on spekuloitu?

Venäjällä sulatellaan paikallisvaalien tulosta. Vaalitarkkailujärjestö Golos, riippumaton media ja oppositio ovat raportoineet vaalivilpistä, painostuksesta ja epäselvyyksistä. Valtiollinen media sen sijaan on julistanut tietoja vaalirikkomuksista valeuutisiksi.

"Vaalit on epärehelliset ja näillä mennään, mutta näissä vaaleissa oli mielenkiintoista Navalnyin mobilisoima taktinen äänestäminen, joka Moskovassa näytti tuottavan ehkä odotettuakin paremman tuloksen", sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

"Jopa osa Yhtenäinen Venäjä -puolueen ehdokkaista kieltäytyi osallistumasta vaaleihin Yhtenäinen Venäjä -puolueen tunnuksin. Kansalaisten paine sitä puoluetta ja sen toimintaa kohtaan on niin suuri", toteaa puolestaan Aleksanteri-instituutin johtaja ja Markku Kangaspuro Politiikkaradiossa.

Mikä on paikallisvaalien merkitys ja arvo Venäjällä?

Venäjän paikallisvaaleja analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Aleksanteri-instituutin johtaja ja Markku Kangaspuro.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Demokratiaan uskovat ja poliitikkoja kehuvat huipputuloiset kuuluvat pieneen vähemmistöön, näin kerrotaan viime viikolla julkastussa kirjassa Huipputuloiset - Suomen rikkain promille.

Haastattelussa Huipputuloiset -kirjan kirjoittaja akatemiatutkija Hanna Kuusela. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Valtaosa Suomen huipputuloisista ovat korkeakoulutettuja, ja monet heistä eivät ymmärrä julkisen sektorin, ay-liikkeen ja sosiaaliturvan roolia yhteiskunnassa. Miltä Suomi näyttäisi jos he saisivat päättää?

“Onhan meillä esimerkkejä maista, joista ay-liikkeen toiminta on hyvin rajoitettua ja rikkaat pysyvät rikkaina ja köyhät köyhinä, eikä etenemisen mahdollisuuksia ole”, Kuusela kertoo.

Entä miten huipputuloiset Suomessa vaikuttavat politiikkaan? Onko heillä merkittävää valtaa ja miten he vaikutusvaltaansa käyttävät?

Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson kärsi tällä viikolla kaksi tappiota parlamentin alahuoneessa. Ensin 21 konservatiivia käänsi selkänsä Johsonille ja parlamentti hyväksyi esityksen, jossa pääministeri velvoitetaan hakemaan brexit-päivän lykkäystä. Tämän jälkeen äänestettiin nurin Johnsonin esitys ennenaikaisista vaaleista.

Mitä kuluneen viikon tapahtumat brittiparlamentissa merkitsevät? Estikö parlamentti sopimuksettoman eron?

Ovatko ennenaikaiset vaalit mahdollista järjestää ennen kuin pääministerin olisi haettava eropäivän lykkäystä?

Brittiparlamentin brexit-viikon käänteitä analysoivat ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.