Uusien tiedustelulakien myötä Suojelupoliisi muuttui tiedustelupoliisiksi. Samalla suomalainen sotilastiedustelu ulotettiin kyber- ja nettimaailmaan sekä Suomen rajojen ulkopuolelle. Tiedustelua valvoo eduskuntaan perustettu tiedusteluvalvontavaliokunta yhdessä tiedusteluvaltuutetun kanssa.

Takaako tiedusteluvalvontavaliokunta, ettei kansalaisten perusoikeuksia poljeta tiedusteluviranomaisten toimesta ja ettei kansalaisten oikeusturva järky?

Keitä tiedustelumaailman syövereihin syventyvät eduskunnan luottoedustajat tarkkailevat?

Miksi tiedusteluvalvontavaliokuntaan valittavien kansanedustajien taustat läpivalaistaan ennakkoon tietosuojavaltuutetun toimesta? Miksi valiokunnan jäsenten kelpoisuusehdot ovat tiukemmat kuin ministereillä?

Entä mitä tapahtuu, jos eduskuntaryhmä esittää valiokuntaan henkilöä, joka kärähtää turvallisuusselvityksessä?

Vieraina ovat uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari (sd.), varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps.) sekä valiokunnan jäsenet Markus Mustajärvi (vas.) ja Päivi Räsänen (kd.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä tapahtuu isis-leirillä oleville suomalaisille? Isis-vaimojen ja heidän lastensa tilanne on äärimmäisen vaikea. Perustuslain mukaan suomen kansalaista ei voi estää saapumasta kotimaahan.

Miksi Suomi ei ole vielä hakenut lapsia leiriltä, vaikka Ruotsiin, Ranskaan ja Australiaan on jo haettu lapsia Isis-leiriltä?

Entä millaista turvapaikkapolitiikkaa uusi sisäministeri aikoo harjoittaa?

Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali 2035 mennessä. Miten tähän tavoitteeseen päästään?

Hallituskumppanit vihreät ja keskusta ovat nyt jo kiistelleet metsähakkuista. Miten kiista ratkaistaan?

Haastateltavana sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. Toimittajana Linda Pelkonen.

Missä menee kansanedustajan hyvän käytöksen raja?

Eduskunnan täysistunnossa ei saa syyttää toista valehtelmisesta, puhelin ei saa soida ja olkapäät pitää olla peitettyinä. Brittiparlamentissa T-paidan ja haarniskan käyttö on kielletty. Yhdysvalloissa edustajat saavat nukkua työpaikallaan. Jokaisella parlamentilla on omat sääntönsä ja toimenpiteet niistä rankaisemiseksi.

Pitäisikö Suomen eduskunnan sääntöjä päivittää? Ovatko rangaistukset ja niin sanotut "harjaamiset" oikeassa mittakaavassa?

Pari viikkoa sitten eduskunnassa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) viittasi "vieraslajien kitkemisellä" turvapaikanhakijoihin. Mäenpään puheenvuorosta tehtiin poliisille rikosilmoitus.

- Kukaan ei rupea paapomaan aikuisia ihmisiä, mitä puhuu ja miten puhutaan, kommentoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arja Juvonen.

Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin kommentoi tapausta toteamalla, että kansanedustajan immuniteeti ei poista kansanryhmää vastaan kiihottamisen rangaistavuutta.

Neljännen kauden kansanedustaja, puhemiesneuvoston jäsen Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) on huomannut eduskunnan käytöstapojen heikentyneen. Hänen mielestään määräaikainen erottaminen voisi joissain tapauksissa olla paikallaan.

Entinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) korostaa, että vihapuhe ja mustamaalaaminen tukahduttavat keskustelun.

- Mieluummin kuin lähdetään huutokilpailuun, koitetaan hoitaa asia niin, että siihen löytyy ratkaisu niin, että hekin, jotka haluavat olla politiikan klikkijournalismin ilmentymä, pitkässä juoksussa ymmärtävät, että se ei ole kovin kestävä tie, Guzenina sanoo.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) pitää tärkeänä, että puheen rajat ovat nyt isosti esillä.

- Puhe on tie valtaa ja vallan kautta pääsee tekemään poliittisia tekoja. Tässä korostuu vastuu, Kosonen sanoo.

Studiossa kansanedustajat Maria Guzenina (sd.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Arja Juvonen (ps.) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.). Toimittajana Linda Pelkonen.

Terroristijärjestö Isis onnistui houkuttelemaan tuhansia vapaaehtoisia riveihinsä Syyriaan ja Irakiin. Myös Suomesta matkusti alueelle vapaaehtoisia. Osa heistä on kuollut, osa vangittuina, osa pakolaisleireillä. Miten rikoksiin syyllistyneet voidaan saattaa oikeudelliseen vastuuseen teoistaan?

Tuomitaanko Isiksen riveihin lähteneet suomalaiset kotimaassa vai ulkomailla? Miksi terrorismirikoksista ei ole saatu aikaiseksi kansainvälistä yhteistä määrittelyä, toisin kuin vakavimmista sotarikoksista?

Kuinka vierastaistelijoihin, muihin vapaaehtoisiin, heidän puolisoihin ja lapsiin tulisi suhtautua? Ovatko taistelijoiden vaimot uhreja, vai terrorismin ja Isisin tukijoita ja toimijoita?

Vieraina ovat terrorismin torjunnan johtava asiantuntija, suurlähettiläs Päivi Kairamo ulkoministeriöstä sekä lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva oikeusministeriöstä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Antti Kaikkonen pyrkii keskustan puheenjohtajaksi. Kaikkosen tavoite on palauttaa keskustan itseluottamus ja pidemmällä tähtäimellä myös menestyminen vaaleissa.

Onko keskustan puheenjohtajan valinta samalla aatteellinen kisa keskusta-aatteen päivittämiseksi 2020-luvulle?

Entä onko kokoomuksessa alkamassa vastaava taisto puolueen linjasta ja paikasta oikeistopuolueena?

Löytyykö Antti Rinteen (sd.) hallituksesta varakkuudeltaan entiseen pääministeriin Juha Sipilään (kesk.) verrattavissa olevaa ministeriä?

Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat politiikan viikon tärkeimpiä uutisia.

Make America Great -kampanja teki Trumpista presidentin. Vuoden 2020 presidentinvaaleihin tähtäävä Keep America Great -kampanja pyrkii pitämään Trumpin presidenttinä. Onnistuuko Trump toistamiseen siinä, missä hänen ei uskottu onnistuvan ensimmäisellä kerralla?

Tekeekö Keep America great -kampanja Trumpista uudelleen presidentin?

Mikä merkitys demokraattien vastaehdokkaalla on Trumpin kampanjaan?

Trumpin presidentinvaalikampanjaa analysoivat John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kahteen tankkeriin kohdistui isku viime viikon torstaina Omaninlahdella Arabiemiraattien ja Iranin välisellä kansainvälisellä merialueella. Yhdysvallat ja Britannia väittää Iranin tehneen iskun, mutta Iran kiistää syyllistyneensä.

Yhdysvallat harkitsee kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja - myös sotilaallista vaihtoehtoa. Mitkä ovat Yhdysvaltojen vaihtoehdot?

Iran päätti irtautua ydinasesopimuksesta 27. kesäkuuta. Yhdysvallat irtautui sopimuksesta jo viime vuonna, ja asetti Iranille talouspakotteita.

Miten EU:n pitää tähän suhtautua?

Studiossa konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Toimittajana Linda Pelkonen.

Kesäkuun alussa EU-komissio julkisti raportin Suomen julkisen talouden tilasta. Samalla komissio antoi ehdotuksensa maakohtaisiksi finanssipolitiikan ja talouspolitiikan suosituksiksi sekä Suomelle että muille EU-maille.

Miten komissio näkee Euroopan maiden taloustilanteen tässä ja nyt? Mitä suosituksia Suomelle annetaan?

Miten nähdyt seitsemän talouskasvun vuotta saadaan jatkumaan Euroopassa jatkossakin? Missä kunnossa EU-maat ovat? Mitkä tekijät uhkaavat talouskasvua Euroopassa?

Vieraina ovat finanssineuvokset Marketta Henriksson ja Laura Vartia Valtiovarainministeriöstä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Antti Rinteen hallitus on nimitetty. Hallituksen ohjelmaa käsiteltiin eduskunnan tiedonantokeskustelussa kokonaiset kaksi päivää. Ohjelma ja sen myötä Rinteen enemmistöhallitus sai eduskunnalta luottamuksen äänin 113 – 75.

Löikö eduskunnan hallitusohjelmakeskustelu yli äyräiden? Onko Rinteen hallituksen talouspolitiikka rakennettu juoksuhiekalle vai peruskalliolle?

Kenen teksiä hallitusohjelmasta löytyy? Mistä mikäkin lause ohjelmaan on kopioitu? Mikä tuo Rinteen hallitusohjelmalle optimistisen sävyn, siinä missä Sipilän hallituksen ohjelmaa leimasi pessimismi? Entä miksi eläinsuojeluasiamiehen virka perustetaan juuri Seinäjoelle?

Mikä on päivän politiikan sana? Mikä politiikan sana kuvaa koko alkuvuotta?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Britanniassa konservatiivipuolue valitsee puheenjohtajansa pääministeri Theresa Mayn seuraajan. Konservatiivipuolueen puheenjohtajasta tulee automaattisesti myös Britannian pääministeri.

Pääministeriä ei siis pääse valitsemaan koko Britannian 65 miljoonan ihmisen kansa, vaan äänestykseen voi osallistua vain konservatiivipuolueen jäsenet, joita on noin 160 000.

Millainen merkitys Britannian pääministerin valinnalla on brexitin suhteen? Onko realistista, että uusi pääministeri pystyisi hoitamaan brexit-neuvottelut paremmin kuin Theresa May?

Politiikkaradion studiossa Risto E.J. Penttilä, puhelimessa Suomen Britannian suurlähetystön päällikön sijainen Minna Laajava sekä politiikan tutkija Mikko Kuisma.

Toimittajana Linda Pelkonen.