H-hetki on koittanut Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Tänään amerikkalaiset äänestävät presidentistä äärimmäisen repivän vaalikamppailun jäljiltä. Kumpi valitaan: demokraattien Hillary Clinton vai republikaanien Donald Trump?

Missä osavaltioissa vaali ratkaistaan? Murtautuuko Trump Clintonin "sinisen muurin" läpi rannikoiden väkirikkaissa osavaltioissa, tai suurten järvien alueella? Vai valtaako Clinton osan Trumpin "punaisesta preeriasta"?

Vieraana on ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ylen tuore gallup - mitä voimme oppia? Lindmanin listat - millainen uutispommi? Soinin messiaaninen ilmoitus - onko 20 vuotta riittävä aika puolueen puheenjohtajana? Guggenheim ja poliittiset intohimot ovat jälleen täällä - kolmas kertako toden sanoo? Onko Guggenheim taidepolitiikan Paavo Väyrynen? Clinton vr. Trump - kuinka käy? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Riikka Uosukainen Yleltä ja Tuomo Lappalainen Suomen Kuvalehdestä.

"Brexit means brexit" - näin on sanonut Britannian pääministeri Theresa May. Mutta miten on? Onko sittenkin niin, että EU:sta eroaminen on tehty niin vaikeaksi, ettei projekti vain yksinkertaisesti luonnistu? Näin sanoo meppi Nils Torvalds Politiikkaradiossa. Vai nähdäänkö jonain kauniina päivänä tilanne, jossa kaikki 27 EU-maata hyväksyvät Britannian EU-eron ja Brexit realisoituu? Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki (kesk) ja Nils Torvalds (r).

Suomen ja Venäjän välillä väitetään olevan erityissuhde. Onko tällaista suhdetta todella olemassa?

”Venäjän ulkopoliittisissa dokumenteissa tai ulkopolitiikan käytännöissä Suomella ei ole mitään erikois- tai erityisasemaa. Suomea kohdellaan kuten muita pieniä Euroopan unionin jäsenmaita.”

”Eikä Venäjä aja Suomen etuja, tai tee mitään erityisiä palveluksia Suomelle”, sanoo ulkoministeriön tutkija Sinikukka Saari Politiikkaradiossa.

Kuinka erityinen on Suomen suhde Venäjään ja päinvastoin? Mitä tiedämme Venäjän sisäisestä tilasta ja sen kehityksestä?

Ulkoministeriön erikoistutkija Sinikukka Saaren kanssa aiheesta keskustelee Tapio Pajunen.

Hallitus linjasi strategiaistunnossaan, että Suomessa siirrytään sähköiseen äänestykseen perinteisen äänestyksen rinnalla kaikissa vaaleissa. Linjaus yllätti. Kyseessä olisi suurin muutos koskaan suomalaiseen vaalijärjestelmään, eikä hallitusohjelmassa asiasta mainita sanaakaan.

”Tästä tulee suurin muutos meidän vaalijärjestelmään koskaan. Tähän meidän vaalijärjestelmään, joka siis täytti tänä syksynä 110 vuotta”, sanoo oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen Politiikkaradiossa.

”Perinnehän on meillä Suomessa ollut se, että tällaisesta isosta muutoksesta on olemassa kaikkien eduskuntapuolueiden yksimielinen kanta. Tällä hetkellähän meillä on vain tämä hallituksen linjaus”, toteaa Jääskeläinen.

”Hallitus nyt sitten halusi linjata tämän asian tällä tavoin vähän rohkeammin, että me aloitamme tämän valmistelun tähtäimessä suoraan vaalit.”

Oikeusministeriön vaalijohtaja myös korostaa, että vaikka hallitus puhuu sähköisestä äänestämisestä, ”tarkkaan ottaen on kysymys nettiäänestyksestä”, sanoo Jääskeläinen.

Pystyttäisiinkö nettiäänestämisessä todella takaamaan sekä vaalisalaisuus että vaalivapaus?

Pelastuuko demokratia, vai avattaisiinko sen sisuskalut nälkäisten hakkereiden ja vaalimanipulaation armoille?

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Työllisyysasteen nostaminen on maan hallituksen ykkösrasti. Harvassa on asiantuntija joka uskoo 72 prosentin työllisyysasteeseen. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkäaikainen kansliapäällikkö Erkki Virtanen nostaa panoksia: 72 prosentin työllisyysaste ei riitä kattamaan julkisia menoja ja työllisyysaste jää Virtasen mukaan alle 70 prosenttiin hallituskauden lopulla eli alkaa numerolla kuusi. Mitä voitaisiin tehdä pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden kukistamiseksi? Erkki Virtanen on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

Suomessa politiikassa puhutaan asioista ja järjestelmistä. Sote-uudistus ei ole mikään mörkö, väitti pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Ylen kuntavaalidebatissa. Yhdysvalloissa sen sijaan hyökätään henkilöön. "Hän on kiero, kavala ja epärehellinen politiikko", väittää republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump demokraattien Hillary Clintonista.

Rantautuuko henkilökohtaisuuksiin menevä politiikan likainen peli ja retorinen loanheitto myös Suomeen?

Kenellä maamme poliitikoista on auktoriteetta, kenellä ei?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Viime perjantaina EU-huippukokouksessa nousivat esille Venäjälle asetettavat lisäpakotteet. Lisäpakotetielle ei kuitenkaan astuttu.

Tällä viikolla Euroopan parlamentti on Strasbourgin istuntoviikollaan käynyt keskustelua kokouksen tuloksista ja arvioinut Venäjä-politiikkansa onnistumista. Onko linja kohdallaan, vai onko EU rähmällään Venäjän edessä? Ajetaanko Venäjä-politiikassa kaksilla vankkureilla?

Millainen rooli Yhdysvaltain presidentivaalien tuloksella on Syyrian solmun avaamisessa ja tilanteen rauhoittamisessa?

Sakari Sirkkasen studiovieraina Strasbourgissa ovat euromepit Liisa Jaakonsaari (sd), Heidi Hautala (vihr) ja Paavo Väyrynen (kesk).

Finanssikriisistä lähtien hallituksia on arvosteltu talouspolitiikan punaisen langan puuttumisesta. Puhutaan talouden menetetystä vuosikymmenestä, jolloin kansantuotteen lasku kääntyi vain heikoksi kasvuksi ja useiden eri hallitusten talouspolitiikassa ei ollut selkeästi tunnistettavaa linjaa.

Mistä löytyisi uusi talouspolitiikan punainen lanka, joka vastaisi nykytalouden ongelmiin ja synnyttäisi talouskasvua tässä ajassa ja näissä oloissa?

Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Harri Jaskari (kok.) peräänkuuluttaa työelämän uudistamista joustavammaksi, sekä investointeihin kannustavaa verotusta. Jaskarin mukaan hallitusten tulisi tehdä kaikkensa, jotta suomalaisiin yrityksiin kannattaisi investoida. Keskeistä on sekä yritysten että omistamisen verotus.

”Me ollaan vähän ajateltu liikaa erikseen sitä. Se on se kokonaisuus. Paljonko on yhteisövero ja paljonko on osinkovero.”

”Tämä on se oleellinen seikka, että suomalaisiin yrityksiin kannattaisi investoida suomalaista pääomaa”, sanoo Jaskari.

Jaskarin mukaan myös investointivaraus, jota hallitus miettii toteutettavaksi kevään puoliväliriihessä, voisi toimia kannustimena yrityksille investoida.

Entisen työministerin Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan vastaus löytyy palvelusektorilta.

”Palvelusektorin merkitys viennissä on jo 30 prosenttia. Palvelusektorin merkitys bkt:ssä on jo yli 10 prosenttia. Me tarvittaisiin palvelualojen kasvu- ja elinkeinopoliittinen strategia, joka tukisi palvelusektorin kansainvälistymistä ja vientiä. Ja tämä loistaa poissaolollaan näistä kärkihankkeista”, sanoo Ihalainen viitaten Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin.

Ihalainen myös peräänkuuluttaa valtiovetoista investointiohjelmaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

”Rikkomatta meidän budjetin perusperiaatteita me tarvittaisiin joku uusi rytminvaihdos tähän kasvun edellytyksiin.”

”Investointiohjelma joka panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, yritysten investointiedellytyksiin, mutta myös joihinkin julkisiin investointeihin”, sanoo Ihalainen.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Suomen mukaan Venäjä kantaa päävastuun Syyrian sodan kiihdyttämisestä. Tasavallan presidentin ja hallituksen yhteinen ulkopoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että Venäjä kantaa päävastuun yhdessä Syyrian hallituksen kanssa.

Syyrian hallitus on kiihdyttänyt Venäjän kanssa iskuja Aleppoon. Venäjän presidentin Vladimir Putinin lehdistösihteerin Dimitri Peskovin mukaan Venäjän tarkoituksena on "vapauttaa" koko Syyria.

Miksi kansainvälinen yhteisö ei kykene lopettamaan Syyrian sotaa? Onko sota Syyriassa muuttanut Suomen ulkopoliittisen linjan?

Vieraina ovat eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Kaikkonen (kesk.) ja Stefan Wallin (r.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.