Peli kovenee ja on monien mielestä Yhdysvaltain presidentinvaalitaistossa kovempaa kuin koskaan aiemmin. Donald Trump on elämänsä vaikeuksissa viikonlopun naiskommenttikohun vuoksi ja republikaanieliitin tuen ehtyessä. Hillary johtaa gallupeissa. Mikä on tilanne jatkossa? Lokakampanja jatkuu, puolin ja toisin. Politiikan asiasisällöillä ei tunnu enää olevan vaalitaiston viimeisen kuukauden käynnistyessä merkitystä. Onko Trumpin peli pelattu vai voisivatko mrs. & mr. Smith tuottaa yllätyksen? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat amerikkalaisen kauppakamarin AmChamin toimitusjohtaja Kristiina Helenius ja väitöskirjatutkija Oscar Winberg Åbo Academista. Puhelimessa on dosentti Benita Heiskanen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta.

Raimo Sailas sanoo Politiikkaradiossa, että työmarkkinauudistuksissa Suomessa pitäisi höllentää yleissitovuutta. Kuinka tämä tarkemmin pitäisi tehdä, tätä ei Sailas osaa tarkentaa. Sote-uudistukseen on jyvitetty kolmen miljardin euron säästötavoite vuoteen 2030 mennessä. Sailas ei usko tavoitteen toteutumiseen vaan päinvastoin katsoo, että edessä saattaa olla ainakin aluksi kustannustason nouse palkkaharmonisoinnin ja tietoteknisen integraation kautta. Velkamäärät kasvavat ja kasvu perustuu velalle. Tullaanko jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa velkoja on pakko antaa anteeksi reippaalla kädellä? Tuottavuuden kasvu on ollut historiallisen alhaisesta länsimaissa. Miksi? Entä jos tuottavuus nousisikin jatkossa, kuinka hedelmät jaetaan? Ministeri Raimo Sailas on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila kommentoi viime viikonloppuna, että venäläisessä mediassa kirjoitellaan Suomesta parhaillaan aiempaa kriittisemmin ja että kriittisillä kirjoituksilla pyritään jopa horjuttamaan Suomen itsenäisyyttä. Mantila perustelee näkemyksiään puhelimitse. Studiossa ovat vastaamassa kansanedustajat Ilkka Kanerva (kok) ja Markus Mustajärvi (vas). Esille nousee myös Syyrian tilanne. Yhdysvalloissa arvioidaan nyt sotilaallisen intervention mahdollisuutta, viime yönä Suomen aikaa maan valtiojohto on arvioinut tilannetta, Mustajärvi kertoo. Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä on jälleen noussut otsikoihin. Millainen optio niin kutsuttu Naton fast track on? Kanervan ja Mustajärven mukaan Suomea uhkaavan kriisin realisoituessa Suomen Nato-jäsenyys voisi toteutua muutamassa kuukaudessa. Toimittajana on Sakari Sirkkanen.

Suomi ja Ruotsi ovat ovat Venäjän edessä ilman todellisia turvatakuita, kirjoittaa ulkoasiainneuvos ja valtiotieteen tohtori Alpo Rusi tänään julkaistussa kirjassaan Yhdessä vai erikseen. Turvatakuut olisivat tarjolla Natossa, mutta Venäjän painostaessa kysymystä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa.

Rusin mukaan aika Nato-ratkaisulle oli Suomessa otollinen 2000-luvun alkuvuosina, mutta Suomen ulkopoliittinen johto, presidentti Tarja Halosen johdolla, jätti tilanteen käyttämättä.

”Sen jälkeen jäätiin tähän ajattelutapaan, että ei ole ainuttakaan syytä liittyä Natoon, niin kuin Halonen vielä ihan virkakautensa loppuun saakka esitti. Mielestäni aika käsittämätön kommentti ja osoitti sitä, että hän ei ollut ottanut riittävästi huomioon Naton historiallista merkitystä Euroopassa”, sanoo Rusi Politiikkaradiossa.

”Jos ei Natoa olisi perustettu 1949, niin kyllä kai Euroopan historia olisi kirjoitettu toisella tavalla”, sanoo Rusi.

Rusi arvostelee kovin sanoin suomalaisia poliitikkoja omien asemien pönkittämisestä vastustamalla Natoa.

Rusin mukaan Suomessa on puutteellisesti arvioitu Natoa ja "suorastaan harhautettu kansalaismielipidettä Naton osalta", sanoo Rusi Politiikkaradiossa.

Samalla Suomessa ei olla ymmärretty Venäjän muutosta, joka yhä enemmän kaventaa Suomen liikkumatilaa ja pyrkii horjuttamaan Suomen turvallisuutta.

”Tämä on isompi kysymys kuin yhden puolueen toiminta. Mä voisin arvostella kaikkia puolueita ihan rauhassa jänistämisestä. Tai oikean kielen käyttämisen välttämisestä.”

”Puhutaan Ukrainan tapahtumista kun pitäisi puhua Venäjän aggressiosta Ukrainassa. Tämä on sitä kieltä, sitä suomalaista peitekieltä, jonka kautta ei tietenkään meidän ulkopoliittista keskustelua voida käydä kovin hedelmällisesti”, sanoo Rusi.

Rusi myös muistuttaa Krimin tapahtumien yllättävästä samankaltaisuudesta Suomen historian kanssa. Tapa millä Suomen valtiollinen yhteys Ruotsiin 1800-luvun alussa lopetettiin, Tilsitin-sopimuksen seurauksena ja Ruotsin ja Venäjän sodalla, ”muistuttaa Krimin anastusta”, toteaa Rusi.

”Suomi anastettiin”, sanoo Rusi.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Kuka rientää apuun, jos saksalaisen jättipankin Deutsche Bankin ongelmat kärjistyvät ja pankki uhkaisi jopa kaatua? Onko mahdollista, että jopa Suomen valtio joutuisi tukemaan saksalaista pankkia?

Suomen valtio ei lähde Deutsche Bankia pelastamaan, sanoo Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja suuren valiokunnan jäsen Sampo Terho.

”Se on aivan täydellisen varma asia, että mitä tahansa tästä seuraa, niin Suomen valtio ei rupea sitä rahoittamaan. Ei missään nimessä. Se on täysin päivänselvää”, sanoo Terho Politiikkaradiossa.

”Suomen hallituksen, nykyisen hallituksen linja ja Suomen hallitusohjelma kieltää ja estää lisäämästä yhteisvastuuta.”

Sijoittajavastuu on osa Euroopan pankkiunionin periaatteita. Sen mukaan Deutsche Bankin pankin omistajat kärsivät ensin, sen jälkeen velkojat.

Sijoittajavastuusta pidetään myös kiinni, sanoo suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.).

”Sijoittajanvastuusta pidetään kiinni. Sijoittajanvastuu on ensisijainen. Se on moraalisesti ainoa kestävä periaate. Muuten syntyy ihan totaalinen moraalikato. En usko, enkä kuuna päivänä näe tilannetta, että EU-maat, euromaat, lähtisivät yhdessä tukemaan Deutsche Bankia”, sanoo Tuppurainen Politiikkaradiossa.

Tuppuraisen mukaan keskustelu Deutsche Bankin kaatumisesta ja pelastamisesta on myös pahasti ennenaikaista.

”Täytyy nyt rauhoitella tätä tilannetta, että vielä ei olla menossa siihen kriisinratkaisuun. Vielä ei olla menossa minkäänlaiseen ”haircuttiin”. On täysin mahdollista että Deutsche Bankilla on riittävät pääomat tästä tilanteesta selviämiseen”, sanoo Tuppurainen.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Hallitus asetti syyskuun alussa työryhmän arvioimaan lisätoimia työttömyyden nujertamiseksi. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen johdolla istuneelta työmarkkinatyöryhmältä odotettiin yksimielistä linjausta. Ei tullut. Vaikein pala on ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen. Lisäksi työryhmä, jonka raportti ei ole vielä julkinen, arvioi neljää muuta pointtia, mm. palkkatuen laajentamista. Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat johtava ekonomisti Penna Urrila EK:sta ja pääekonomisti Olli Koski SAK:sta.

Yhdysvaltain presidenttikandidaatit Hillary Clinton ja Donald Trump kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa suorassa tv-väittelyssä. Debatin jälkikäteisarvioissa Clinton arvioitiin selkeäksi voittajaksi: Clinton osasi asiat, oli valmistautunut.

Trump sen sijaan on poliitikkona pikemminkin katutappelija: arvaamaton persoona, joka haastaa piittaamatta käytöstavoista tai faktoista. Väittely Clintoninkin kanssa muistutti Trumpin osalta enemmän tosi-tv sirkusta kuin poliittista debattia.

Mitä äärimmilleen viritetty ja paineistettu tv-debatti poliitikoista puristaa esiin? Mikä ratkaisee, jos sanoilla ja faktoilla ei ole merkitystä?

Entä miksi Suomessa on niin perin vaikeaa hypätä pois politiikasta?

Mikä on politiikan päivän sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Saksalainen pankkijätti Deutsche Bank on kovissa vaikeuksissa. Joudutaanko pankkia pääomittamaan, ja jos, kuinka? Onko Deutsche potentiaalisesti uusi Lehman Brothers, joka kaatuessaan aikaansaisi systeemisen riskin laukeamisen, joka leviäisi eurooppalaiselle pankkisektorille? Keskuspankit kamppailevat nollakorkojen maailmassa. Millaisia riskejä tähän sisältyy? Mitä EKP vielä voisi tehdä - olivatko esimerkiksi Japanin keskuspankin osake-arvopaperiostot mahdollisia EKP:lle? Keskuspankkiirien kommenteissa on kuultu pallon heittämistä poliitikoille. Millaisia politiikkatoimia pitäisi tehdä potentiaalisen kasvun käynnistämiseksi? Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat rahapolitiikka- ja tutkimusosaston päällikkö Tuomas Välimäki Suomen Pankista sekä ekonomisti-tutkija Helsingin yliopistosta, GNS Economicsin pääekonomisti Tuomas Malinen.

Sipilän hallituksen ohjelmassa on useita hankkeita, joissa sääntelyn purkamisen uskotaan luovan uusia työpaikkoja. Hallitus vapautti kauppojen aukioloajat, suunnittelee vapautuksia taksiliikenteeseen ja liberalisoi muun muassa alkoholipolitiikkaa. Missä asioissa vapauttaminen on järkevää, missä ei?

Talousvaliokunnan jäsenen Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan Suomi kaipaa vapaampia työmarkkinoita. Vartiainen moittiikin hallitusta siitä, että se maksoi liian kovan hinnan kilpailukykysopimuksesta.

”Kilpailukykysopimus on hyödyllinen, koska se aloittaa korjausliikkeen tässä meidän suhteellisessa kustannustasossa. Mutta minun mielestäni hallitus maksoi siitä liian kovan hinnan lupaamalla, että ei sitten tehdä enää työmarkkinauudistuksia yli sen mitä hallitusohjelmasta oli siihen asti sovittu”, sanoo Vartiainen Politiikkaradiossa.

”Erityisesti tämä työpaikkasopiminen olisi ollut sellainen avain, jolla me oltaisiin saatu sekä kilpailukykyä, että tuottavuutta, että työttömyyttä alaspäin, mutta se vesittyi tässä valitettavasti.”

Eduskunnan talousvaliokunnassa vaikuttavan Ville Skinnarin (sd.) mukaan on selvää, että kilpailua ja vapauttamista tarvitaan, mutta huomauttaa, että on myös toimialoja, joita ei missään nimessä tule antaa yksityisten käsiin. Skinnari on erityisen huolissaan sote-uudistukseen kirjatusta yhtiöittämismallista.

”Suomessa ollaan sotessakin menossa tällaiseen kahdeksantoista Attendo-alueen malliin. Luodaan ehkä itse tietoisesti luonnollisia monopoleja sellaiselle alalle missä on oikeastaan, voi sanoa ilkeästi, että puoliaivokin tekee tiliä. Esimerkiksi ministeri Mykkänen on kokoomuslaisena todennut ihan julkisesti, että hänen mielestään luonnollisen monopolin tulee olla julkisessa omistuksessa”, sanoo Skinnari.

”Siitähän me ollaan nähty näitä kamalia asioita niin valtion tasolla, kuin kuntatasolla, esimerkiksi näiden sähköyhtiöiden osalta.”

Skinnari myös muistuttaa, että Ruotsissa, toisin kuin Suomessa, valtio jopa haalii itselleen lisää strategisia osaamisalueita.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Syyrian hallitus ja sitä tukeva Venäjä ovat syyllistyneet sotarikokseen pommittaessaan siviilejä Aleppossa, sanovat Ranskan, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen YK-suurlähettiläät. Sotarikokset eivät saa jäädä rankaisematta ja rankaisemattomuus ei kerta kaikkiaan ole vaihtoehto, sanoi Ranskan YK-lähettiläs.

Perusteet sotarikossyytöksille ovat olemassa, sanoo ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.).

”Perusteita varmasti näinkin kovalle syytökselle on olemassa. Kyllä nämä on äärimmäisen julmia pommituksia, jossa kohteena ei missään tapauksessa voi olla pelkästään niin sanotut kapinalliset tai sotilaalliset kohteet. Siellä on valtava määrä siviilikohteita joukossa”, sanoo Vanhanen Politiikkaradiossa.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Pertti Salolaisen (kok.) mukaan Syyrian hallitus näyttää hakevan Venäjän tukemana sotilaallista ratkaisua, jollainen ei ole Syyriassa mahdollinen.

”Asia on päivänselvä. Poliittinen ratkaisu on ainoa mahdollisuus. Mitään muuta keinoa ei ole. Kuinka kauan sen kypsyttäminen kestää? Me emme tiedä”, sanoo Salolainen.

Jotta ratkaisu syntyisi, Venäjän pitäisi ottaa uudenlainen asenne suhteessa tukemaansa Syyrian presidenttiin al-Assadiin, sanoo Vanhanen.

”Jos tästä joskus ratkaisu syntyy, niin al-Assad ei mielestäni voi toimia yhtenäisen valtion johdossa. Al-Assadin suhteen ratkaisevassa asemassa on Venäjä. Venäjän pitäisi ottaa uudenlainen asenne suhteessa al-Assadiin.”

Tapio Pajunen / Politiikkaradio