Kysymys julkisella velalla investoimisesta on jälleen noussut otsikoihin. Suomi saisi ennätyshalvalla velkaa. Kannattaisiko rahoittaa julkisia investointeja, hallituksen kärkihankkeita ja vastaavia, pitkällä 30-vuotisella miljarditason velalla? Sitä saisi kuulemma alle prosentin korolla. Ja jos, mihin tätä velkaa kannattaisi investoida? Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ja ekonomisti Janne Huovari Pellervon taloustutkimuksesta.

Politiikkojen painemittarit ovat tällä viikolla osoittaneet kaakkoissuuntaan. Maan hallitus kokoontuu maanantaina keskustelemaan suhtautumisestaan ääriliikkeisiin. Viikon politiikan keskustelun pohjalta voisi olettaa, että linja on tiukkenemassa. Millaisissa paineissa ollaan? Millaisia ovat asetelmat? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Riikka Uosukainen ja Jari Korkki Ylen politiikan toimituksesta.

Politiikkaradion kuukauden ministerihaastattelussa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ottaa kantaa naisten matalan työttömyysasteen lisäksi nuorisotyöttömyyteen: "Jos nuori, joka on työtön, ja hän passiivisesti saa työttömyyskorvausta, niin se tulevaisuus ei ole kovin hyvä. Minusta meidän täytyy yhdessä tuumin yhteiskunnassa käydä tämän haasteen kimppuun. Meidän pitää tarjota näille nuorille töitä, meillä on minusta velvollisuus myöskin edellyttää heiltä. Minusta jonkinlainen vastikkeellisuus on hyvin perusteltua." Orpo kysyy edelleen, että miksemme voisi käyttää laajemmin palkan tukena tätä korvausta, jota nuorille maksetaan passiiviseen kotona olemiseen. Lisäksi keskustelua budjetin tasa-arvoisuudesta, julkisyhteisöjen taittumisesta ja hallituksen työllisyystavoitteen toteutumisesta. Puhelimessa on vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Anderssonin mukaan ensi vuoden budjetti on eriarvoistava ja verokohdennukset suosivat hyvätuloisia. Sakari Sirkkanen on toimittajana.

Yhdysvallat ja EU ovat hieroneet vapaakauppasopimusta jo kolme vuotta. Takana on 14. neuvottelukierrosta eikä valmista näy. Silti neuvotteluprosessi pysyy sitkeästi hengissä. Tällä viikolla käynnistyvässä EU:n kauppaministerien epävirallisessa kokouksessa puhutaan jälleen TTIP-sopimusneuvottelujen jatkosta.

Sopimuksen vaikeimpia kohtia on kysymys yritysten ja valtioiden välisten riitatilanteiden ratkaisusta. Annettaisiinko vapaakauppasopimuksella ulkomaisille sijoittajille uusi väylä painostaa valtioita? Vai ovatko sopimuksen tuomat taloushyödyt niin merkittäviä, että sen tuomat haitat voidaan hyväksyä?

Vieraana ovat entinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) sekä eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, pitkäaikainen europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

"Mitä rikkaampi olet, sitä enemmän sinulle annetaan", kiteyttää Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula hallituksen budjettiesityksen. Kontulan mukaan budjettiesityksen johdosta pienituloisimman viidenneksen käteen jäävät tulot laskevat.

"Kaikista korkeimmissa tuloluokissa, siellä maksetaan kaikista eniten veroja", väittää puolestaan kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman.

Kenelle sinivalkoinen budjettikirja antaa, keneltä ottaa? Kummat hyötyvät valtion tulonsiirroista enemmän: varakkaimmat vai vähävaraisimmat? Heikkeneekö niiden suhteellinen asema, jotka elävät tulonsiirroilla?

Entä pitäisikö väkivaltaiset äärijärjestöt kriminalisoida?

Vieraana ovat kansanedustajat Wille Rydman (kok.) ja Anna Kontula (vas.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Viime viikolla EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti puheen. Perjantaina järjestettiin Bratislavan huippukokous. EU on Brexit jälkeen suurimmassa hajaannuksen tilassaan. Blokit vastaan blokit. Puhutaan eksistentiaalisesta kriisistä. Saksan liittokansleri Angela Merkel viittasi jopa sodan ja rauhan kysymykseen. Millainen exit kriisistä olisi? Aluksi kuullaan kommentteja kysymykseen, pitäisikö järjestäytynyt rasismi kriminalisoida. Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat euromepit Petri Sarvamaa (kok) ja Jussi Halla-aho (ps).

Yksi on suomettunut, toinen natottaa, kolmas ei ymmärrä Venäjää, neljäs on rähmällään itään. Miksi keskustelu Venäjästä ja maamme suhteista suureen itänaapuriin saa leimakirveet lentämään?

Mitä Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvityksestä noussut kohu kertoo Suomesta?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Onko Suomella robottipolitiikkaa? Pitäisikö olla? Missä mennään robotisaatiossa? Millainen vaikutus robotisaatiolla on työnjakoon? Sakari Sirkkasen studiovieraina liikkeenjohdon konsultti, tietokirjailija Christina Andersson, vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi ja ekonomisti Antti Kauhanen Etlasta. Professori Timo Mantere Vaasan yliopistosta on puhelimessa.

Venäjän ja Yhdysvaltojen neuvottelema tulitaukosopimus Syyriassa astui voimaan maanantaina 12.6. klo 19 Suomen aikaa. Johtaako tulitaukosopimus todella Syyrian sodan rauhoittumiseen?

Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) pitää Venäjän ja Yhdysvaltojen neuvotteleman tulitaukosopimuksen lähtökohtia erittäin vaikeina.

”Vaikka Syyriassa Yhdysvallat ja Venäjä olisivat sataprosenttisen samaa mieltä, niin ei heillä kummallakaan ole mitään sananvaltaa siihen mitä Isis tekee, tai monet muutkaan toimijat siellä”, sanoo Tuomioja Politiikkaradiossa.

Tuomiojan mukaan tilanne Syyriassa on kaiken kaikkiaan äärimmäisen sekava.

”Siellä on toistakymmentä, parikymmentä erilaista ryhmittymää. Osa on lännen tukemia. Sitten on tietysti yhdessä ääripäässä Isis. Sitten on tämä entinen al-Nusra, joka oli alun perin järjestö, jota Turkkikin tuki ja saattaa tukea edelleenkin. Emme me sitä ihan varmuudella tiedä”, toteaa Tuomioja.

”Siellä on Syyrian hallitus Assadin johdolla, jota Venäjä tukee ja Iran tukee selvästi. Ja sitten ovat kurdit. Turkilla on aivan oma agendansa kurdien suhteen. Kurdit ovat Syyriassakin ehkä tehokkaimpia taistelijoita Isisiä vastaan”, sanoi Tuomioja Politiikkaradiossa.

Ulkoasiainvaliokunnan jäsenen Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Syyriassa ollaan vakavan sopimuksen kynnyksellä, äärimmäisen vaikeista asetelmista huolimatta.

”Tässä hyvä merkki on se, että Yhdysvallat ja Venäjä ovat nyt ainakin osittain samalla puolella. Ikään kuin tykit kohdistuu samaan suuntaan eli Isistä vastaan. Tietysti sellaisia arvaamattomia tekijöitä on. Isis voi muuttaa kokonaan toimintatapaansa, tai yrittää muuttaa sitä enemmän terroristityyppiseksi organisaatioksi, kohdistaa Euroopassa tai Yhdysvalloissa uusia iskuja”, sanoo Haavisto.

”Tilanne voi totta kai muuttua sekavammaksi, mutta kyllähän tämä on hyvä uutinen tavallisten syyrialaisten kannalta, että nyt ollaan vakavan sopimuksen kynnyksellä.”

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

VTV:n mukaan verotukia jaetaan edelleen liikaa huolimatta viraston jo Kataisen hallitukselle antamista moitteista, toteaa Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko Politiikkaradiossa. Tuoreessa budjettiriihessä Sipilän hallitus päätti jälleen uusista verotuista, kuten metsälahjavähennyksestä.

Miksi reikien poraaminen verojärjestelmään jatkuu VTV:n ohjeista huolimatta? Rapautuko veropohja, jos hallitukset käyttävät verotusta omien eturyhmiensä tavoitteiden ajamisessa?

Vieraina ovat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenet Elina Lepomäki (kok.) ja Touko Aalto (vihr.), sekä Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko.

Toimittajana on Tapio Pajunen.