VTV:n mukaan verotukia jaetaan edelleen liikaa huolimatta viraston jo Kataisen hallitukselle antamista moitteista, toteaa Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko Politiikkaradiossa. Tuoreessa budjettiriihessä Sipilän hallitus päätti jälleen uusista verotuista, kuten metsälahjavähennyksestä.

Miksi reikien poraaminen verojärjestelmään jatkuu VTV:n ohjeista huolimatta? Rapautuko veropohja, jos hallitukset käyttävät verotusta omien eturyhmiensä tavoitteiden ajamisessa?

Vieraina ovat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenet Elina Lepomäki (kok.) ja Touko Aalto (vihr.), sekä Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvaltojen presidentinvaalitaistossa ollaan astumassa loppusuoralle. Parin viikon päästä alkavat television kaksintaistelut. Varsinainen vaalipäivä on tiistaina 8. marraskuuta. Millaisissa moodeissa mennään kohti h-hetkeä? Tuleeko lokakuun yllätys? Miksi Trumpin ja Putinin välille on syntynyt jonkinlainen poliittinen romanssi? Mitkä ovat Hillaryn sudenkuopat? Millainen asetelma on niin kutsutuissa vaa`ankieliosavaltioissa. Miltä kokonaistilanne siis nyt näyttää? Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista sekä väitöskirjatutkija Oscar Winberg Åbo Akademista.

Politiikan syksy on käynnistynyt lämpimissä intiaanikesän merkeissä peesaten vallitsevaa syyssäätämme. Ylen uusi gallup toi vielä torstaina omaa lisälämpöään politiikan asetelmiin. Gallupeissa havaitaankin tänä päivänä vaihteluita entistä selvemmin kuukausitasolla. Onko tämä siis duodecimum (lat. kahdestoistaosa) -politiikkaa? Millaisia johtopäätöksiä tästä pitäisi tehdä? Ja siis: kuinka politiikan syksy on siis lähtenyt käyntiin ja millä eväin mennään eteenpäin? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Riikka Uosukainen ja Jari Korkki Ylen politiikan toimituksesta.

Valtiovarainministeriössä aloittaa yrityspolitiikkatyöryhmä, jonka tehtävä on tarkastella ennen muuta yritysverotuksen kysymyksiä. Yksi näistä on investointivaraus. Työ- ja elinkeinoministeriössä on puolestaan valmisteltu lukuisa määrä erilaisia yritysten tilannetta tavoitteellisesti parantavia toimenpiteitä. Näistä mainittakoon muun muassa investointiseteli. Budjettiriihestä saatiin puolestaan yrittäjävähennys, kotitalousvähennyksen alarajan nosto ja arvonlisäveron maksuperusteuudistus. Poliittisesta oppositiosta on kuultu matkan varrella ehdotuslistoja yrityspolitiikassa. Ja viime vaalikaudellahan laskettiin tuntuvasti yritysveroa. Isossa kuvassa yrityspolitiikan linjanvedoissa ovat keskeisessä roolissa tehokkuus ja toiminnan kohdentuvuus. Onko linja kohdallaan vai tehdäänkö kasapäin erilaisia toimenpiteitä, joiden tuloksista ei kuitenkaan loppupeleissä ole varmuutta? Onko yrityspolitiikka siis jo luonteenomaisestikin hakuammuntaa? Politiikkaradion jatkoilla (+17 minuuttia) puhutaan lisää innovaatioista ja muun muassa ns. "turhista yritystuista", joiden kitkemisen nimeen poliitikot vannoivat ennen vaaleja. Mutta mikä on tilanne nyt? Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat kansanedustajat Mauri Pekkarinen (kesk) ja Timo Harakka (sd).

Suomessa nuorten naisten työllisyys on heikompi kuin Ruotsissa. Syyksi on epäilty maamme vanhempainvapaajärjestelmää ja pienten lasten äitien pitkiä kotihoitojaksoja. Onko epäilyssä perää?

Johtuuko synnytysikäisten naisten heikompi työllisyys kotihoidontukijärjestelmästä, vai siitä ettei työpaikkoja ole riittävästi tarjolla? Pitäisikö suomalainen vanhempainvapaajärjestelmä rakentaa kokonaan uusiksi?

Syrjäyttääkö suomalainen perhevapaamalli naisia työelämästä?

Vieraina ovat keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Elsi Katainen ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikan syksyn lähtökohtana on virsi korkeasta työttömyydestä. Hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste on edelleen toivottoman kaukana. Mikä avuksi?

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kalle Jokisen mukaan hallituksen pitkään jahtaama kilpailukykysopimus ”on hyvä juttu ja sitä pitää arvostaa, mutta se ei tällä hetkellä näytä vielä riittävän”, sanoo Jokinen Politiikkaradiossa.

Avainkysymykseksi Jokinen nostaa ”kannustinloukut”, joita hallitus hänen sanoin tulee purkamaan vielä kevään puoliväliriiheen mennessä.

”Siihen on asetettu työtyhmä selvittämään ja kevään puolivälitarkastelussa lähdetään näitä kannustinloukkuja purkamaan”, lupaa Jokinen.

Kokoomuksen ryhmäjohtajan mukaan avainkysymys työttömyydessä on sosiaaliturvan ja palkkatulojen yhdistäminen paremmin, mutta väläyttää myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista yhdistettynä työttömien aktivointitoimiin.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan hallituksen työllisyyspolitiikka on hakoteillä.

”Työttömyysturvan leikkaaminen tilanteessa, jossa on 330 000 työtöntä ihmistä työttömyysturvan piirissä, ja sen päälle sitten näitä tukityöllistettyjä ihmisiä toistasataa tuhatta, niin on auttamatta väärä keino”, sanoo Rinne.

Rinteen mukaan hallitus on tuhlannut vuoden kilpailukykysopimukseen ja kunnostautuu lähinnä leikkaamalla työttömyysturvaa.

”Hallituksen keskeiset elementit liittyy siihen, miten työttömyysturvaa leikataan ja se on erittäin huono tie ratkaista meidän työllisyysongelmia. Meiltä puuttuu työpaikkoja. Me tarvitaan työvoimalle kysyntää”, sanoo Rinne.

”Me tarvitaan aktivoivia toimenpiteitä. Palaan taas siihen Rinteen malliin, että palveluseteli, jolla saadaan nopeasti ja palkkatuenomaisesti ihmisiä ilman byrokratiaa töihin, se on yksi keino.”

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Budjetti ensi vuodelle saatiin pakettiin viime viikon lopulla. Valtio yhä velkaantuu ja nyt fokus on työllistämistoimissa. Suurin osa julkisen talouden ongelmista on hoidettu, jos työllisyysaste saadaan nostettua 70 prosentin paremmalle puolelle. Sittenkin edessä on ensi vuosikymmenen puolivälin tienoilla lisäongelmia väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön osuuden laskiessa edelleen. Hallitus parkkeerasi lisätyöllistämiskysymykset kolmikantatyöryhmään, jolla on aikaa kolmisen viikkoa saada aikaan konkreettisia ehdotuksia. Miltä tilanne näyttää? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat kansantaloustieteen osaston päällikkö, ylijohtaja Markus Sovala VM:stä ja hallituksen talouspolitiikkaa arvioivan neuvoston pj, taloustieteen professori Roope Uusitalo.

Hallitus linnoittautui Kesärannan budjettiriiheen puimaan valtion tulo- ja menoarviota. Mikä oli budjettiriihen anti? Lex Lindström vai Lex Taipale kakkonen? Nippu lisäleikkauksia, vai ei leikkauksia lainkaan? Vai pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sanoin "rahoitusasemien" säilymistä ennallaan?

Entä mikä on ulkopoliittisen keskustelun olemus Suomessa? Onks se pelon ilmapiiri, vai valtakamppailu presidentin ja valtioneuvoston välillä? Kuka päättää ulkopolitiikasta, kuka johtaa ulkopolitiikkaa?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Hallituksen toisen ja viimeisen budjettiriihen vääntö on käynnissä. Millä eväin hallituspuolueet ja millä eväin pääoppositiopuolue SDP parantaisivat pahenevaa työttömyystilannetta? Onko aitoa yritystä ja uskallusta vaiko strutsipolitiikkaa, jossa pää työnnetään pensaaseen, ja toivotaan, että pelastus tulee esimerkiksi viennin kasvusta? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Pia Viitanen (sd), Ben Zyskowicz (kok) ja Sampo Terho (ps).

Hallituksen budjettiriiheen on ladattu kovat odotukset. Riihessä pitäisi keksiä nippu hyviä keinoja krooniseksi äityneen työttömyyden hoitamiseksi. Työttömyysmenot rasittavat valtion budjettia jo lähes yhtä paljon kuin mitä valtio ottaa lisää velkaa vuodessa.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson moittivat pääministeri Sipilää (kesk.) keskittymisestä kilpailukykysopimukseen. Niinistön mukaan Sipilän henkilökohtainen idea kilpailukykysopimuksesta on vienyt Suomen henkiseen umpikujaan.

"Tässä on Suomea viety henkiseen umpikujaan. Julkisten ammattien, työntekijöiden ja näitten alojen arvostusta painettu alas pääministeri Sipilän omalla henkilökohtaisella idealla, jota hän on väkisin vienyt puolitoista vuotta eteenpäin. Ja se hinta on ollut kova suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuususkolle”, sanoo Niinistö.

Andersson puolestaan sanoo kilpailukykysopimuksen olevan on ideologinen projekti.

”Tässä on kyse ideologiasta, tässä on kyse tulonsiirroista mitä halutaan tehdä, ei tässä ole kyse edes meidän vientisektorin edellytysten parantamisesta loppupeleissä”, sanoo Andersson.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio