Yhdysvaltain presidenttikandidaatit Hillary Clinton ja Donald Trump kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa suorassa tv-väittelyssä. Debatin jälkikäteisarvioissa Clinton arvioitiin selkeäksi voittajaksi: Clinton osasi asiat, oli valmistautunut.

Trump sen sijaan on poliitikkona pikemminkin katutappelija: arvaamaton persoona, joka haastaa piittaamatta käytöstavoista tai faktoista. Väittely Clintoninkin kanssa muistutti Trumpin osalta enemmän tosi-tv sirkusta kuin poliittista debattia.

Mitä äärimmilleen viritetty ja paineistettu tv-debatti poliitikoista puristaa esiin? Mikä ratkaisee, jos sanoilla ja faktoilla ei ole merkitystä?

Entä miksi Suomessa on niin perin vaikeaa hypätä pois politiikasta?

Mikä on politiikan päivän sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Saksalainen pankkijätti Deutsche Bank on kovissa vaikeuksissa. Joudutaanko pankkia pääomittamaan, ja jos, kuinka? Onko Deutsche potentiaalisesti uusi Lehman Brothers, joka kaatuessaan aikaansaisi systeemisen riskin laukeamisen, joka leviäisi eurooppalaiselle pankkisektorille? Keskuspankit kamppailevat nollakorkojen maailmassa. Millaisia riskejä tähän sisältyy? Mitä EKP vielä voisi tehdä - olivatko esimerkiksi Japanin keskuspankin osake-arvopaperiostot mahdollisia EKP:lle? Keskuspankkiirien kommenteissa on kuultu pallon heittämistä poliitikoille. Millaisia politiikkatoimia pitäisi tehdä potentiaalisen kasvun käynnistämiseksi? Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat rahapolitiikka- ja tutkimusosaston päällikkö Tuomas Välimäki Suomen Pankista sekä ekonomisti-tutkija Helsingin yliopistosta, GNS Economicsin pääekonomisti Tuomas Malinen.

Sipilän hallituksen ohjelmassa on useita hankkeita, joissa sääntelyn purkamisen uskotaan luovan uusia työpaikkoja. Hallitus vapautti kauppojen aukioloajat, suunnittelee vapautuksia taksiliikenteeseen ja liberalisoi muun muassa alkoholipolitiikkaa. Missä asioissa vapauttaminen on järkevää, missä ei?

Talousvaliokunnan jäsenen Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan Suomi kaipaa vapaampia työmarkkinoita. Vartiainen moittiikin hallitusta siitä, että se maksoi liian kovan hinnan kilpailukykysopimuksesta.

”Kilpailukykysopimus on hyödyllinen, koska se aloittaa korjausliikkeen tässä meidän suhteellisessa kustannustasossa. Mutta minun mielestäni hallitus maksoi siitä liian kovan hinnan lupaamalla, että ei sitten tehdä enää työmarkkinauudistuksia yli sen mitä hallitusohjelmasta oli siihen asti sovittu”, sanoo Vartiainen Politiikkaradiossa.

”Erityisesti tämä työpaikkasopiminen olisi ollut sellainen avain, jolla me oltaisiin saatu sekä kilpailukykyä, että tuottavuutta, että työttömyyttä alaspäin, mutta se vesittyi tässä valitettavasti.”

Eduskunnan talousvaliokunnassa vaikuttavan Ville Skinnarin (sd.) mukaan on selvää, että kilpailua ja vapauttamista tarvitaan, mutta huomauttaa, että on myös toimialoja, joita ei missään nimessä tule antaa yksityisten käsiin. Skinnari on erityisen huolissaan sote-uudistukseen kirjatusta yhtiöittämismallista.

”Suomessa ollaan sotessakin menossa tällaiseen kahdeksantoista Attendo-alueen malliin. Luodaan ehkä itse tietoisesti luonnollisia monopoleja sellaiselle alalle missä on oikeastaan, voi sanoa ilkeästi, että puoliaivokin tekee tiliä. Esimerkiksi ministeri Mykkänen on kokoomuslaisena todennut ihan julkisesti, että hänen mielestään luonnollisen monopolin tulee olla julkisessa omistuksessa”, sanoo Skinnari.

”Siitähän me ollaan nähty näitä kamalia asioita niin valtion tasolla, kuin kuntatasolla, esimerkiksi näiden sähköyhtiöiden osalta.”

Skinnari myös muistuttaa, että Ruotsissa, toisin kuin Suomessa, valtio jopa haalii itselleen lisää strategisia osaamisalueita.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Syyrian hallitus ja sitä tukeva Venäjä ovat syyllistyneet sotarikokseen pommittaessaan siviilejä Aleppossa, sanovat Ranskan, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen YK-suurlähettiläät. Sotarikokset eivät saa jäädä rankaisematta ja rankaisemattomuus ei kerta kaikkiaan ole vaihtoehto, sanoi Ranskan YK-lähettiläs.

Perusteet sotarikossyytöksille ovat olemassa, sanoo ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.).

”Perusteita varmasti näinkin kovalle syytökselle on olemassa. Kyllä nämä on äärimmäisen julmia pommituksia, jossa kohteena ei missään tapauksessa voi olla pelkästään niin sanotut kapinalliset tai sotilaalliset kohteet. Siellä on valtava määrä siviilikohteita joukossa”, sanoo Vanhanen Politiikkaradiossa.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Pertti Salolaisen (kok.) mukaan Syyrian hallitus näyttää hakevan Venäjän tukemana sotilaallista ratkaisua, jollainen ei ole Syyriassa mahdollinen.

”Asia on päivänselvä. Poliittinen ratkaisu on ainoa mahdollisuus. Mitään muuta keinoa ei ole. Kuinka kauan sen kypsyttäminen kestää? Me emme tiedä”, sanoo Salolainen.

Jotta ratkaisu syntyisi, Venäjän pitäisi ottaa uudenlainen asenne suhteessa tukemaansa Syyrian presidenttiin al-Assadiin, sanoo Vanhanen.

”Jos tästä joskus ratkaisu syntyy, niin al-Assad ei mielestäni voi toimia yhtenäisen valtion johdossa. Al-Assadin suhteen ratkaisevassa asemassa on Venäjä. Venäjän pitäisi ottaa uudenlainen asenne suhteessa al-Assadiin.”

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Kysymys julkisella velalla investoimisesta on jälleen noussut otsikoihin. Suomi saisi ennätyshalvalla velkaa. Kannattaisiko rahoittaa julkisia investointeja, hallituksen kärkihankkeita ja vastaavia, pitkällä 30-vuotisella miljarditason velalla? Sitä saisi kuulemma alle prosentin korolla. Ja jos, mihin tätä velkaa kannattaisi investoida? Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ja ekonomisti Janne Huovari Pellervon taloustutkimuksesta.

Politiikkojen painemittarit ovat tällä viikolla osoittaneet kaakkoissuuntaan. Maan hallitus kokoontuu maanantaina keskustelemaan suhtautumisestaan ääriliikkeisiin. Viikon politiikan keskustelun pohjalta voisi olettaa, että linja on tiukkenemassa. Millaisissa paineissa ollaan? Millaisia ovat asetelmat? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Riikka Uosukainen ja Jari Korkki Ylen politiikan toimituksesta.

Politiikkaradion kuukauden ministerihaastattelussa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ottaa kantaa naisten matalan työttömyysasteen lisäksi nuorisotyöttömyyteen: "Jos nuori, joka on työtön, ja hän passiivisesti saa työttömyyskorvausta, niin se tulevaisuus ei ole kovin hyvä. Minusta meidän täytyy yhdessä tuumin yhteiskunnassa käydä tämän haasteen kimppuun. Meidän pitää tarjota näille nuorille töitä, meillä on minusta velvollisuus myöskin edellyttää heiltä. Minusta jonkinlainen vastikkeellisuus on hyvin perusteltua." Orpo kysyy edelleen, että miksemme voisi käyttää laajemmin palkan tukena tätä korvausta, jota nuorille maksetaan passiiviseen kotona olemiseen. Lisäksi keskustelua budjetin tasa-arvoisuudesta, julkisyhteisöjen taittumisesta ja hallituksen työllisyystavoitteen toteutumisesta. Puhelimessa on vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Anderssonin mukaan ensi vuoden budjetti on eriarvoistava ja verokohdennukset suosivat hyvätuloisia. Sakari Sirkkanen on toimittajana.

Yhdysvallat ja EU ovat hieroneet vapaakauppasopimusta jo kolme vuotta. Takana on 14. neuvottelukierrosta eikä valmista näy. Silti neuvotteluprosessi pysyy sitkeästi hengissä. Tällä viikolla käynnistyvässä EU:n kauppaministerien epävirallisessa kokouksessa puhutaan jälleen TTIP-sopimusneuvottelujen jatkosta.

Sopimuksen vaikeimpia kohtia on kysymys yritysten ja valtioiden välisten riitatilanteiden ratkaisusta. Annettaisiinko vapaakauppasopimuksella ulkomaisille sijoittajille uusi väylä painostaa valtioita? Vai ovatko sopimuksen tuomat taloushyödyt niin merkittäviä, että sen tuomat haitat voidaan hyväksyä?

Vieraana ovat entinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) sekä eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, pitkäaikainen europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

"Mitä rikkaampi olet, sitä enemmän sinulle annetaan", kiteyttää Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula hallituksen budjettiesityksen. Kontulan mukaan budjettiesityksen johdosta pienituloisimman viidenneksen käteen jäävät tulot laskevat.

"Kaikista korkeimmissa tuloluokissa, siellä maksetaan kaikista eniten veroja", väittää puolestaan kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman.

Kenelle sinivalkoinen budjettikirja antaa, keneltä ottaa? Kummat hyötyvät valtion tulonsiirroista enemmän: varakkaimmat vai vähävaraisimmat? Heikkeneekö niiden suhteellinen asema, jotka elävät tulonsiirroilla?

Entä pitäisikö väkivaltaiset äärijärjestöt kriminalisoida?

Vieraana ovat kansanedustajat Wille Rydman (kok.) ja Anna Kontula (vas.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Viime viikolla EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti puheen. Perjantaina järjestettiin Bratislavan huippukokous. EU on Brexit jälkeen suurimmassa hajaannuksen tilassaan. Blokit vastaan blokit. Puhutaan eksistentiaalisesta kriisistä. Saksan liittokansleri Angela Merkel viittasi jopa sodan ja rauhan kysymykseen. Millainen exit kriisistä olisi? Aluksi kuullaan kommentteja kysymykseen, pitäisikö järjestäytynyt rasismi kriminalisoida. Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat euromepit Petri Sarvamaa (kok) ja Jussi Halla-aho (ps).