Vasemmistoliiton puheenjohtaja vaihtuu tulevassa puoluekokouksessa. Johtoon nousee nuori politiikan komeetta Li Andersson. Kokoomuksessa johto vaihtuu, jos Petteri Orpo tai Elina Lepomäki peittoavat istuvan puheenjohtajan Alexander Stubbin puoluekokouksen äänestyksessä.

Kokoomuksen puheenjohtajakisassa ei ole kyse johtajuuskriisistä, sanoo kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Ben Zyskowicz. Zyskowiczin mukaan kysymys on siitä, olisiko nykyinen puheenjohtaja Alexander Stubb sopivampi kansainvälisissä tehtävissä kuin nykyisissä tehtävissään.

”Alexander Stubb, niin kuin me kaikki tiedetään, on huippu tyyppi, mutta kysymys on siitä, onko hän nyt sopivimmassa tehtävässä, vai olisiko hän sopivimmillaan joissakin esimerkiksi eurooppalaisissa tai kansainvälisissä tehtävissä”, sanoo Petteri Orpoa puheenjohtajaksi tukeva Zyskowicz Politiikkaradiossa.

”Petteri Orpo on minun mielestäni sopivin. Olen varma että hänen valintansa vahvistaisi kansalaisten luottamusta kokoomukseen. Mutta haluan sanoa, että lopputulos ei ole ollenkaan varma”, ennakoi Zyskowicz tulevaa puheenjohtajaäänestystä.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila luottaa, että Li Anderssonin valinta uudeksi puheenjohtajaksi nostaa puolueen kannatusta. Uotila ei usko, että Vasemmistoliitossa kävisi kuin kokoomuksessa, jossa Stubbin henkilökohtainen suosio ei ole realisoitunut puolueen kannatuksen nousuna.

”Uskon että sellaista riskiä ei tule olemaan. Hänessä on valtava potentiaali. Hänen esiintymisensä nyt tämän valinnan jälkeen on olleet erittäin, voisiko sanoa valtiomiesmäisiä, vaikka on 29-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja.”

”Mun luottamus häneen on kasvanut koko ajan”, sanoo Uotila.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

RKP:n puoluekokoukseen valmistautuvan Stefan Wallinin mukaan RKP on linjaamassa puoluekokouksessaan uutta visiota, jonka mukaan Suomi olisi vuonna 2025 Naton jäsen.

”Syntyi tarvetta tehdä yksiselitteinen päätös suuntaan tai toiseen. Siinä lukee sitten sillä tavalla tässä esityksessä, joka on käsiteltävänä viikonloppuna, että vuonna 2025 Suomi on Naton jäsen.”

”Puoluejohto ehdotti hieman maltillisempaa kannanottoa, mutta puoluehallitus, ja lopulta myöskin puoluevaltuusto, haluisi sitten saada tähän periaateohjelmaan, puolueohjelmaan yksiselitteisen kannan”, sanoi Wallin Politiikkaradiossa.

Wallin itse toivoo, että kyseinen muotoilu menisi läpi puoluekokouksessa. Sen sijaan suosikkiaan tulevaksi RKP:n puheenjohtajaksi Wallin ei entisenä puheenjohtajana itse halua nimetä.

Seppo Kääriäisen mukaan myös keskustan puoluekokouksessa käydään ulkopoliittista keskustelua. Kääriäisen mukaan keskustassa näkemys Suomen Nato-jäsenyydestä eroaa periaatteellisesti RKP:ssä esitetystä visiosta.

”Pidämme kyllä tärkeänä sitä, että Suomi ylläpitää koko ajan sitä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä, jos valtiojohto niin päättää. Olemme myös sillä kannalla, että kyllä tämä olisi niin suuren luokan päätös Suomen kannalta, että se kyllä edellyttäisi kansanäänestystä.”

”Ei ole näköpiirissä mitään syytä nyt hakea sitä jäsenyyttä”, sanoo Kääriäinen.

RKP, keskusta, kokoomus ja Vasemmistoliitto puoluekokoustavat 10. - 12.6. Näistä kolmessa puoluekokouksessa valitaan uusi puheenjohtaja.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Viime viikon lopulla saatiin aikaan 13 kuukautta hierottu työmarkkinaratkaisu. Kilpailukykysopimus eli kiky sai taakseen yli 80 prosentin kattavuuden. Kattavuus voi vielä hyvällä tuurilla asettua 85 prosentin selvästi paremmalle puolelle. Lopullinen sinetti sopimukselle tosin saadaan vasta perjantaina, kun Metalliliiton valtuusto mitä todennäköisemmin kuitenkin hyväksyy palkansaajien etuja heikentävän sopimuksen. Mutta miltä kiky-paketti nyt näyttää? Löytyykö siitä riittävästi ruutia sulattamaan työttömyyttä ja lisäämään investointeja? Kaikille solmittu ratkaisu ei toisaalta riitä. Kikyä onkin kutsuttu myös köyhän miehen devalvaatioksi. Miksi? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat pääekonomistit Jussi Mustonen EK:sta ja Ralf Sund STTK:sta.

Politiikka on taas pullollaan tapahtumaa, häppeningiä. On kiky-viikon käänteitä, Bernerin seikkailuja johdannaisten maailmassa, sotea ja valinnanvapaustyöryhmän loppuraporttia, naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlia. Mitä tästä kaikesta jäi käteen?

Kokoomuksen puheenjohtajuudesta kamppaileva Petteri Orpo on nostanut esiin puheet keskiluokasta. Eräät tutkimukset väittävät, että puolet suomalaisista kokevat kuuluvansa keskiluokkaan. Keitä ovat keskiluokkaiset suomalaiset?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Lähes 13 kuukauden poliittinen jumppa ensin yhteiskuntasopimuksesta ja sittemmin kilpailukykysopimuksesta eli kikystä jatkuu. Miltä tilanne nyt näyttää? Ratkaisisiko hallituksen veronkevennykset kiky-solmun? Lähtevätkö Metallityöväenliitto ja PAM sopimukseen mukaan? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat kansanedustajat Timo Kalli (kesk) ja Lauri Ihalainen (sd).

Suhtautuminen Venäjään erottaa Suomea ja Viroa toisistaan, kiteyttävät Suomenlahden kiristyneestä turvallisuustilanteesta kirjan kirjoittaneet toimittajat Marjo Näkki ja Kaja Kunnas. Suomi ja Viro ovat EU-maita, ja läheisiä toisilleen, mutta kun ajallaan Venäjää, analyysi ja näkökulmat erkaantuvat toisistaan, sanovat toimittajat.

Suomessa varotaan ärsyttämästä Venäjää ja epäillään helposti Baltian maiden kärjistävän vastakkainasettelua Venäjän kanssa. Erilainen ajattelu näkyy myös Viron ja Suomen valtiojohdon turvallisuuspoliittisissa lausunnoissa.

Marjo Näkki ja Kaja Kunnas ihmettelevät muun muassa tasavallan presidentin Sauli Niinistön lausuntoa, joka antoi ymmärtää, että Baltian maat olisivat kiristämässä Itämeren jännittynyttä tilannetta pyytämällä Natoa ja Yhdysvaltoja paikalle. Toimittajien mukaan Niinistön lausunto ohittaa Venäjän toimet ja muistuttaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin lausuntoja.

”Hän sanoi, että kun Nato ja Yhdysvallat vastasi Baltian maiden ymmärrettävään huoleen, niin silloin tietysti myös Venäjä alkoi varustautua. Mutta Venäjähän oli aloittanut tämän varustelun jo vuosia aiemmin. Liikutellut kymmeniä tuhansia sotilaita, että ei tämä nyt ollut mikään vastaus 150 amerikkalaissotilaan tuloon Viroon. Nämä mittasuhteet on ihan eri mittakaavaa”, sanoi Marjo Näkki Politiikkaradiossa, viitaten Niinistön lausuntoon Ylen Ykkösaamussa 28.5.2016.

”Tämmöistä on hämmentävää katsoa nimenomaan Tallinnassa aamutelevisiossa, tai Riiassa aamutelevisiossa, koska se menee kuin ohimennen lauseessa Suomen presidentin suusta. Ja kuitenkin me ollaan totuttu kuulemaan, että se on Putinin selitys asialle”, sanoo Kaja Kunnas.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto epäilee valinnanvapauden vesittävän sote-uudistuksen tavoitteet terveyserojen ja kustannusten pienentymisestä. Valinnanvapautta selvittänyt työryhmä esitti ministeri Rehulalle (kesk.) mallia, jossa kansalainen valitsisi julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin ylläpitämien sote-keskusten välillä. Hallitus ottaa kantaa malliin lähiviikkoina.

"Nyt jos te menette hallitus valinnanvapaus edellä ja tuotte tähän yhtiöittämisen ja laajat valtuudet yksityisille toimijoille, niin silloin me ei pystytä takaamaa terveyserojen pienentymistä, hyvinvointierojen pienentymistä, eikä kustannusten pienentymistä", sanoi Alanko-Kahiluoto Politiikkaradiossa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Outi Mäkelän mukaan hallitus harkitsee uutta kilpailulainsäädäntöä, jolla estettäisiin, ettei valinnanvapauden toteuttaminen sote-palveluissa johtaisi alueellisiin monopoleihin.

"Hallitus on harkitsemassa myös erityisiä kilpailutussääntöjä, kilpailusääntöjä, joilla voitaisiin puuttua nykyistä yleistä kilpailulainsäädäntöä tehokkaammin siihen, että jos jollakin alueella jollekin yritykselle on syntymässä monopoliasema, niin siihen voidaan puuttua."

"Ehdoton ei sekä julkisille että yksityisille monopoleille", sanoo Mäkelä.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Talouskriisi, EU, pakolaiskriisi, globalisaatio, työttömyys, ksenofobia, keskiluokan kriisi, hyvinvointivaltion vaihdevuodet, politiikan viihteellistyminen, perinteisten puolueiden lama. Monta syytä voi löytää populismin nousulle eurooppalaisessa politiikassa. Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat politiikan tutkijat Laura Parkkinen ja Mikko Majander.

Mitä tuore tutkimus kertoo suomalaisten puolueiden imagoista ja johtajista? Musta keskiviikko eli Microsoftin ja Talvivaaran rajut uutiset ovat analyysissa. Finavia-vyyhtiin saatiin tänään uusi uutinen: poliisi epäilee Finavian ex-johtoa rikoksesta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner liittyy tapaukseen. Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Riikka Uosukainen ja Jari Korkki Ylen politiikan toimituksesta.

Kilpailukykysopimusta väännetään. Työttömyysluvuissa lievää kohenemista. Taksi- ja sampanja-indeksit osoittavat koillissuuntaan. Riittääkö mahdollinen suhdannekäänne? Vai tarvitaanko lisäksi kuuluisia rakenteellisia uudistuksia, työmarkkinoilla nimenomaan? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat kansanedustajat Li Andersson (vas) ja Juhana Vartiainen (kok). Puhelimessa on Metallityöväen liiton pj. Riku Aalto.