Eurooppa on elänyt eurokriisin aikaa jo seitsemän vuotta. Tänä aikana Suomen talous ei ole kääntynyt kasvuun ja työttömyydestä on tullut vakava ongelma. Onko euro syyllinen Suomen ja Euroopan talouden ongelmiin?

"Eurojärjestelmä rajoittaa menestymisen edellytyksiä sekä Suomessa että Euroopassa nykyisen kaltaisena. Merkittäviä korjauksia eurojärjestelmään tarvittaisiin, jotta se tukisi kasvua ja Euroopan menetystä", sanoo Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen.

Sarkkisen lailla kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.) allekirjoittaa uudistusten tarpeen, mutta korostaa myös yhteisvaluutan merkitystä.

"Siitä on myös ollut valtavasti hyötyä, mutta että sen säännöt kirjoitettiin ensinnäkin sellaisiksi, että ne on rikottu ja nyt on tässä viisi vuotta yritetty rikkoa niitä ilman että sanotaan, että niitä rikotaan."

"Meidän pitäisi selkeästi määritellä, että onko meillä yhteisvastuu veloista, vai eikö meillä ole. Ja pystyisi myöskin irtikytkemään pankkien konkurssimenettelyt, valtioiden velkajärjestelyt toisistaan. Tässä on yritystä, mutta jakomieliseltä tämä välillä näyttää. Siihen pitäisi selkeyttä saada", sanoo Mykkänen.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Saksan ja Venäjän välille suunnitteilla oleva Nord Stream 2 -kaasuputki uhkaa horjuttaa EU:n yhtenäisyyttä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma. Itämeren halki kulkeva kaasuputki on poliittisesti arkaluonteinen hanke, koska se suosii Saksaa, mutta vaikuttaa epäedullisesti Itä-Euroopan maiden ja erityisesti Ukrainan asemaan.

”Poliittisesti kyse on siitä, että miten Saksa pystyy ottamaan naapurinsa ja Ukrainan huomioon. Haluaako ja pystyykö, vai tuleeko tästä iso Eurooppaa riitauttava projekti, johon muut maat voi vedota.”

”Komission puolesta on nyt tällä hetkellä selvityksessä, että onko EU:lla oikeudellista kompetenssia säädellä tätä putkea, joka tulee suurimmaksi osaksi kansainvälisten vesien läpi, mutta toki menee erimaiden talousalueitten läpi myös”, sanoo Vihma Politiikkaradiossa.

Vihma itse uskoo putkihankeen toteutuvan, koska EU:n yhtenäisyyttä korostava linja on hatara ja Saksan liittokansleri Angela Merkel ahtaammalla kuin esimerkiksi Ukrainan kriisin alussa, jolloin EU:n yhteinen talouspakotelinja syntyi.

”Veikkaisin että se saattaisi hyvin mennä läpi, koska kuitenkin tämä Saksan viimeaikainen EU:n yhtenäisyyttä korostava linja Venäjän suhteen on aika uusi keksintö ja se on hatara.”

”Tämä Merkelin politiikka, sitä haastetaan niin monilta tahoilta, että hänen asemansa ei ehkä riitä sitä pitämään tässä kaasukysymyksessä”, sanoo Vihma Politiikkaradiossa.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Donald Trump on sitten republikaanien presidenttiehdokas. Moni hävisi vedonsa ja monta hattua on syöty. Millainen on Trumpin poliittinen imago: onko hän paleokonservatiivi, neokonservatiivi vai keskustakonservatiivi? Globalisaatio jyrää Yhdysvalloissakin ja kansakunta on jakautunut aiempaa enemmän. Trumpin sanoma uppoaa tähän maaperään hyvin. Mutta muuttuisiko Yhdysvaltojen ulkopolitiikan linja, jos Trump valittaisiin presidentiksi? Muuttuisiko Yhdysvaltojen talouspoliittinen linja, jos Trump valittaisiin presidentiksi? Ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

Kokoomuspoliitikko Juhana Vartiaisen mukaan moni politiikan toimittaja uskoo virheellisesti, että poliitikoille vain valtakamppailu on tärkeää. Leimaako valtakamppailu politiikkaa, vai ainoastaan politiikan journalismia?

Kamppailevatko Petteri Orpo, Alexander Stubb ja Elina Lepomäki kokoomuksen puheenjohtajakisassa vain vallasta, eivät mahdollisuudesta tehdä arvojensa mukaista politiikkaa? Entä soittaako haastaja Orpon lempibändi kokoomuslaista rokkia?

Edellinen Nato-selvitys julkaistiin jouluaatoksi, tuore selvitys vapuksi. Voiko Natosta keskustella Suomessa muinakin päivinä kuin vain pyhäpäivinä?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

EU yrittää suitsia verosuunnittelua ja -keinottelua. Vapaakauppasopimus EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on jälleen vastatuulessa. Entä millaisia johtopäätöksiä pitäisi vetää meillä julkaistusta Nato-selvityksestä? Sakari Sirkkasen haastateltavina ovat euromepit Sirpa Pietikäinen (kok) ja Liisa Jaakonsaari (sd).

Biotalouden pönkittäminen on hallituksen strateginen tavoite. Biotaloudelle ohjataan hallituksen kärkihankkeena 300 miljoonaa euroa. Siitä suunnilleen puolet on varattu metsähankkeisiin.

Biotaloudella on vahva mielikuva puhtaasta, kestävästä ja kotimaisesta ratkaisusta, jonka olisi määrä jauhaa Suomeen työpaikkoja ja puhtaampaa energiaa. Hallitusohjelmassa biotalous ja puhtaus esiintyvät toistuvasti samoissa lauseissa tai otsikoissa.

Onko biotalouden puhtaus vain mielikuva vai todellisuutta? Mitä kaikkea biotalous on? Sellua, energiaa, biopolttoaineita, turisteja aarniometsissä?

Vieraana ovat eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) ja kansanedustaja Hanna Halmeenpää (vihr.) maa- ja metsätalousvaliokunnasta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.) ihmettelee miksi hallitus vastustaa turvapaikanhakijakiintiöitä EU:ssa. Solidaarisuus hyödyttäisi Suomea ja kiintiöt olisivat Suomelle EU:n rajamaana eduksi, sanoo Yanar.

”Suomen pitäisi olla erityisen valppaana Euroopan rajamaana. Venäjä on arvaamaton naapuri. Kuten tässä ollaan nähty, niin mitä tahansa voi tapahtua.”

”Solidaarisuus hyödyttäisi myös Suomea”, sanoo Yanar Politiikkaradiossa.

Yanarin mukaan nykyinen Dublinin-sopimus jättää EU-rajamaat kriisioloissa oman onnensa nojaan.

”Tässä on ollut se politiikka, että kaikki reunamaat ovat ikään kuin omillaan. Tämä Dublin-sopimus on aivan käsittämätön siinä mielessä. Sehän on vähän semmoinen, että te saatte kärsiä teidän maantieteellisen sijainnin takia.”

”Musta on kiinnostavaa, että Suomi ei vedä tällaista ikään kuin järkevämpää linjaa, vaan puhuu just tällaisista, että Dublinin uudistaminen on ok, mutta emme halua pysyviä kiinteitä ratkaisuja”, sanoo Yanar.

Kansanedustaja Simon Elo (ps) toteaa, että Perussuomalaiset vastustavat EU:n vallan kasvattamista turvapaikkapolitiikassa. Elon mukaan rajakontrolli kuuluu kansallisen määräysvallan alle, eikä sitä voi luovuttaa EU:lle.

”Perussuomalaiset ovat tehneet selväksi, että me emme kannata EU:n sitovaa taakanjakojärjestelmää, eli että komissio voisi määritellä, että kuinka paljon Suomeen tulee turvapaikanhakijoita. Me ei haluta antaa sellaista valtaa EU:lle pysyvästi”, sanoo Elo.

”Suomi voi ottaa myös kansallisia poikkeustoimenpiteitä käyttöön, jos meinaa tapahtua sama mikä viime kesänä. Jos Suomella on tarvetta apuun EU:n jäsenenä, niin kyllä minä sitä olisin valmis ottamaan näillä ehdoilla vastaan, että Suomella on viimekätinen sananvalta”, toteaa Simon Elo Politiikkaradiossa.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Perjantaina julkaistiin ulkoministeriön neljällä asiantuntijalla teettämä Nato-selvitys. Onko maailma nyt muuttunut? Mitkä ovat selonteon pointit? Kannattaisiko Suomen hakea Nato-jäsenyyttä? Entä millainen on kohtalonyhteytemme Ruotsin kanssa? Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat kansanedustajat Pirkko Mattila (ps), Pertti Salolainen (kok) ja Erkki Tuomioja (sd).

Kovat paineet päällä - lähteekö Petteri Orpo mukaan kokoomuksen puheenjohtajakisaan? Kammetaanko Alexander Stubbia nyt oikein todenteolla? Millainen on kokoomuksen pj-pelin kokonaisasetelma? Millainen poliitikko Petteri Orpo itse asiassa on? Entä Lenita Toivakka ja velehtelemiscase. Mitä tapahtui? Miksi Toivakalta niin sanotusti paloivat käämit? Paavo Väyrysen kansalaisaloite ei saanut eduskunnassa tulta alleen. Mutta teatteriesitystä pukkaa ensi kesänä. Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Riikka Uosukainen ja Pekka Ervasti Ylen politiikan toimituksesta.

Liikennekaarihanke, jonka liikenne-ja viestintäministeri Anne Berner esitteli toissa viikolla, on herättänyt poliittiisia intohimoja. Johtaisiko tiestön yhtiöittäminen yksityistämiseen, rapautuisiko tiestö, sortaisiko tienkäyttömaksut heikkotuloisia ja onko liiikennekaari niin sanotusti kansantaloudellista tilikikkailua? Valtion omistajapolitiikasta saadaan näillä näkymin linjauksia 17.5. Mitä taseiden töihin laittaminen tarkoittaisi liikennesektorin osalta? Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on Sakari Sirkkanen on toimittajana.