Tilastokeskuksen tuoreen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 10,1 prosenttia, kun se edellisvuoden maaliskuussa oli 10,3 prosenttia. Miksi työttömyys ei alene? Milloin hallituksen työvoimapoliittiset lääkkeet alkavat purra työttömyyteen?

Hallituksen työllisyyspolitiikan iso kuva on työvoiman tarjonnan lisääminen. Tavoitteena on kannustinloukkujen purkamisen kautta lisätä työvoiman tarjontaa ja työllisyyttä. Toimiiko resepti?

Vieraana on sosiaaliturvaan ja työllistämispolitiikkaan perehtynyt väitöskirjatutkija Ville-Veikko Pulkka Helsingin yliopistosta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kun yrittäjät lukivat viime kevään lopulla tuoretta hallitusohjelmaa, odotukset olivat korkealla. Oli ehkä luvassa niin sanotusti jackpot. Mutta mikä on tunnelma noin vuosi jälkikäteen? Hallitus julkisti muutama viikko sitten yrittäjyyspakettinsa. Siinä lanseerattiin useita uusia toimenpiteitä ja vahvistettiin jo olemassaolevia. Mutta onko linja kohdallaan ja satsataanko toisaalta liian moniin asioihin? Onko hallituksen yrittäjyyspolitiikka nysväämistä? Jos Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala ja Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas saisivat päättää, työmarkkinoilla toteutettaisiin merkittäviä uudistuksia, normeja purettaisiin ja verotukseen tehtäisiin yrittäjyyttä tukevia toimenpiteitä. Sakari Sirkkanen haastattelee.

Hallituksen tiedotustilaisuudet ovat täynnä liukasta konsulttikieltä. Tuoreet esimerkit ovat työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) tiedotustilaisuudet, jotka olivat pullollaan kehittämis-, edistämis- ja konsulttijargonia.

Lindström kuvaili hallituksen työllisyystoimia sote-uudistusta lainaten: "raha seuraa työtöntä". Berner viljeli sloganeja, kuten yhtiöittäminen ei ole yksityistämistä ja asiakasmaksu ei ole vero. Entä liikennekaari? Mikä se sitten on?

Joskus väitettiin, että politiikka on kadonnut politiikasta. Nyt tuntuvat katoavan poliitikot. Tuoreessa haastattelussa kansanedustaja Harry Harkimo (kok.) toi esiin, ettei pidä itseään poliitikkona. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut samaa. Miksi maamme kärkipoliitikot eivät tunnustaudu enää poliitikoiksi?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Tilanne Itämerellä on kiristynyt. Naton neuvosto oli silti koolla eilen, ensi kertaa pariin vuoteen. Uutiset kuitenkin kertoivat, ettei Naton ja Venäjän välillä vallinnut yksimielisyyttä yhdessäkään tärkeässä asiassa. Mikä selittää Venäjän ulkopolitiikan toistuvia aggressioita? Mitä ihmettä Itämerellä tapahtuu? Entä kuinka solmu voidaan avata?

Itämereen liittyy myös Nord Stream II maakaasuputki. Onko se myös poliittinen projekti, ja jos, millainen?

Suomessa on parhaillaan valmisteilla ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä puolustuspoliittinen selonteko. Lähiaikoina saataneen ulos myös Nato-selvitys, jota on työstänyt nelihenkinen työryhmä. Joka tapauksessa, viimeisin ulko-ja turvallisuuspoliittinen selonteko on vuodelta 2012. Kuinka kiristynyt tilanne heijastuu selontekoihin? Millainen rooli on Suomi-Ruotsi -yhteistyöllä? Entä Nato-optio?

Viimeisistä kysymyksistä keskustellaan Areena-jatkoilla, 18 minuutin lisäkeskustelussa.

Sakari Sirkkanen kanssa studiossa ovat keskustan Matti Vanhanen sekä vihreiden Pekka Haavisto.

Pitkään on arvuuteltu ja laskeskeltu kuinka paljon veroja katoaa erinäisiin veroparatiiseihin. Laitetaanko aggressiivinen verosuunnittelu ja veroparatiisisaaret nyt kuriin, kun Panama-paperit ravistelevat finanssien maailmaa?

Keskustan verotyöryhmän puheenjohtajan Olavi Ala-Nissilän mukaan kansainvälistä veronkiertoa täytyy suitsia tarvittaessa vaikka talouspakotteilla veroparatiisimaita vastaan. Ala-Nissilä siteeraa Saksan valtiovarainministeriä Wolfgang Schäublea, joka on esittänyt, että veroparatiisit, jotka eivät suostu laajaan kansainväliseen sopimukseen tietojen vaihdosta laitettakoon mustalle listalle.

Vieraana ovat eduskunnan tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) ja suuren valiokunnan sekä verojaoston jäsen kansanedustaja Timo Harakka (sd.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Torstaina 23. päivä kesäkuuta britit äänestävät kyllä tai ei pysymisestään Euroopan Unionin jäsenvaltiona. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Pertti Salolaisen (kok.) mukaan kansanäänestyksen liepeille on kertynyt uusia arvaamattomia rasitteita, jotka perustelisivat kansanäänestyksen siirtämistä.

”Tällaisia asioita ei pidä kysyä kansanäänestyksissä kansalaisilta ja tämä on vakava virhe, joka vaarantaa nyt monta asiaa, myöskin Britannian talouden, mutta myös Euroopan Unionin yhtenäisyyden”, sanoi Salolainen Politiikkaradiossa.

Salolaisen mukaan brittien EU-kansanäänestys ei ratkaise mitään.

”Ei tämä kansanäänestys oikeastaan ratkaise mitään. Kansakunta on entistä hajanaisempi ja tullaan vaatimaan uusia kansanäänestyksiä. Ja jos tämä brexit tapahtuu, eli siis britit lähtevät EU:sta, se johtaa siihen, että Skotlanti järjestää uuden äänestyksen itsenäisyydestä ja hakevat sen jälkeen EU-jäsenyyttä. Siis kansakunta hajoaa. Mitään ei voiteta tällä kansanäänestyksellä”, sanoo Salolainen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ottaa kantaa liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) selvitysesitykseen valtion väyläyhtiöstä. Terhon mukaan päätöksiä valtion väyläyhtiöstä voidaan tehdä vasta selvitystyön jälkeen seuraavalla vaalikaudella.

”Tämä on niin suuren mittaluokan mullistava, suorastaan historiallinen uudistus, jos sellainen tehtäisiin, että se pitäisi tehdä vaalien kautta. Eli sen pitäisi olla vaaliteemoissa, kansalaisten antaa sille tuki ja sitten seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa. Se olisi se oikea tapa”, sanoi Terho Politiikkaradiossa.

Salolaisen mukaan oleellinen ja iso kysymys esimerkiksi taksiliikenteen vapauttamisessa kilpailulle on ”kuka hoitaa peräkylän mummon”, kysyy Salolainen.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Maailmantalouden riskit ovat kasvusuunnassa: inflaatio matelee ja maailmankauppa pienenee. Moni uskoo, että olemme siirtymässä pitemmän ajan vaimean talouskasvun aikaan. Ongelmia on etenkin kehittyvissä talouksissa, jossa yksityinen velka suhteessa talouskasvuun on kasvussa. Kehittyneissä talouksissa painaa puolestaan ennen muuta julkinen velka. Millainen siis on tämä maailma, jossa elämme? Olemmeko siirtymässä sekulaarisen stagnaation aikakauteen? Velkaa on maailmassa nyt enemmän kuin koskaan. Enemmän kuin 1930-luvun lamassa. Mistä velkaantuminen johtuu? Uhkaako globaali velkapommi? Millaisia vaihtoehtoja on ulospääsylle? IMF:n tuore raportti on nimeltään: Act Now, Act Together. Viesti on suunnattu poliitikoille ja siinä sivussa keskuspankkiireille. Onko niin, että päätöksentekijöillä on avaimet käsissään? Mikä on tilanne Suomessa: mitä pitäisi tehdä? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja sekä maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta.

Presidentinvaalipeli käynnistyi kuluneella viikolla. Vaaleihinhan onkin vain parisen vuotta. Mutta miten on? Millaisissa aselmissa mennään? Kuka lähtee mukaan, kuka ei? Ja mitä vielä voikaan tapahtua? Kulunut politiikan viikko ei muutoinkaan ole ollut tylsä. Päinvastoin. Hallitus jatkoi talouden kuntoonlaittamistalkoitaan tiistaisella yrityspaketillaan, puoluesihteerit päätyivät poliittisessa viisaudessaan ehdottamaan maakuntavaalien järjestämistä presidentinvaalien yhteydessä - malli, joka oikeusministeriön asiantuntijakuulemisissa todettiin kaikkein heikoimmaksi vaihtoehdoksi. Ja mikä todella sai kohun täysiin mittasuhteisiinsa ja median todella lämpenemään, sehän oli tietenkin itärajagate. Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Riikka Uosukainen ja Pekka Ervasti Ylen politiikantoimituksesta.

Sekä kokoomuksen Ben Zyskowicz että SDP:n Eero Heinäluoma myöntävät, että Venäjä muistutti olemassaolostaan rajajupakassa. Zyskowicz ottaa askeleen selvästi pitemmälle ja sanoo suoraan Venäjän harjoittaneen hajota ja hallitse -politiikkaa itärajalla. Molemmat toisaalta pitävät tärkeäna asian itäsuhteiden kunnossapitämistä, ei vähimmässä määrin taloussuhteiden kannalta. Entä ajankohtainen uutinen maakuntavaalien ja presidentinvaalien yhdistämisestä vuonna 2018? Kumpikin ovat sitä mieltä, ettei käsillä ole ns. täydellinen malli. Molemmat pitävät vaalimallin suurena riskinä sote-ratkaisun valmistumista vaaleihin mennessä. Sakari Sirkkanen toimittajana.

Hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta voidaan saavuttaa hallituksen jo esittelemillä toimilla, sanoo talousvaliokunnan puheenjohtaja Kai Turunen (ps.) Turusen mukaan hallituksen työpaikkatavoite näyttää jopa vaatimattomalta.

”Yhteiskuntasopimus ja sitten tämä työllisyys- ja yrittäjäpaketti tekee yhteensä 60 000 uutta työpaikkaa. Sitten on erilaisia muita toimia.”

”Tämä 110 000 mun mielestä alkaa näyttää jo vähän siltä, että se on jo vähän vaatimaton”, sanoi Turunen Politiikkaradiossa.

Talousvaliokunnan jäsenen Ville Skinnarin (sd.) mukaan hallituksen tuoreessa työllisyys- ja yrittäjyyspaketissa on hyviä asioita, mutta siitä puuttuvat eurot.

”Se mikä tässä nyt sitten on oleellista, on se, että mistä ne nyt sitten tulevat ne eurot niihin palkkatukiin, niihin starttirahoihin? Onko siihen oikeasti tilaa näissä kuuluisissa kehyksissä”, kysyi Skinnari Politiikkaradiossa.

Skinnari myös arvostelee hallitusta hitaudesta työllisyyden hoidossa.

”Se mihin en ole ollut tyytyväinen on se hitaus. Nyt on kysymys siitä. Eli nyt me ollaan kuitenkin vuosi odoteltu.”

Tapio Pajunen / Politiikkaradio