Parlamentaarisen sote-työryhmän jäsen Sirpa Paatero (sd.) on varma, että hallituksen sote-linjaus johtaa verotuksen kiristymiseen. Sote-uudistusta valmistellaan valtion verotuksen pohjalta ilman erillistä maakuntaveroa.

”Mun mielestä ei ole mitään realismia todeta, että verotus ei nouse”, sanoi Paatero Politiikkaradiossa.

Paateron mukaan näyttää siltä, että valittu malli suosii pieniä kuntia ja lyö korville niitä, joissa sote-menot on pystytty pitämään kurissa.

”Ne jotka on parhaiten nämä hoitanut, niin ne on ne jotka kärsii. Valitettavasti ne on usein myöskin näitä isoja kaupunkiseutuja, jotka on kuitenkin tämän koko suomalaisen yhteiskunnan vetureita niin elinkeinon kuin palvelujenkin osalta”, sanoo Paatero.

Paatero myös povaa maakuntapohjaisen sote-mallin johtavan lopulta maakuntaveroon.

”Se voi olla, että se jossain kohtaa jo tälläkin perusteella on tarpeen tulla.”

Eduskunnan toinen varapuhemies ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) vastustaa voimakkaasti ajatusta maakunnallisesta sote-verosta.

”Uutta verotustasoa ei pidä Suomeen rakentaa, koska siinä on ainakin se vaara, että verotus nousee. Ja kyllä se Suomen kilpailukyvylle on kuin märkä rätti, jos meillä vielä verot tästä kovin paljon nousee.”

”Toivon että meille ei mitään uutta verotustasoa tule ikikuuna päivänä”, sanoi Risikko Politiikkaradiossa.

Risikko kuitenkin myöntää, että valitussa valtionveromallissa on suuri verojen kiristymisen riski.

”Tässähän on tietysti se tavoite, että se verotus ei kenenkään kohdalta nouse, mutta me emme voi muuta kuin määräaikaisesti sitoa kuntien käsiä. Kunnilla on autonomia nostaa verotustaan. Eihän me voida sitä estää täysin. Muuta kuin määräaikaisen tällaisen katon voi tehdä”, sanoi Risikko.

Sote-uudistuksen kolmen miljardin säästötavoitteita Risikko myös pitää äärimmäisen kovana ja korostaa, ettei säästöjä voida vetää sote-alalla työskentelevien ihmisten selkänahasta.

”Se on niin kova haaste tällaisena aikana, jolloin meillä väki ikääntyy ja palvelut sinänsä kallistuu ja meillä on työvoimavaltainen ala. Eihän tätä nyt mistään niin kuin henkilöiden, hoitohenkilökunnan tai palveluhenkilökunnan selkänahasta pidä vetää”, sanoi Risikko Politiikkaradiossa.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Keskustelu EKP:n rahapolitiikasta käy jälleen kuumana Euroopassa. Keskustelun avaukset peilaavat euroalueen epätasapainoa - valuuttaunionin sisäisiä ongelmia. Siinä missä Saksassa jo väläytellään ennätyksellisen alhaisen keskuspankkirahapolitiikan kiristämistä, monille muille euromaille tämä olisi myrkkyä. Toiset huutavat EKP:ltä helikopterirahaa. Miltä tilanne näyttää? Valtiotieteen tohtorin Heikki Koskenkylän raportti euroalueen taloudesta ja Fixitin mahdollisuudesta julkaistiin viime perjantaina. Millaista utopiaa Fixit on? Millaisessa tilanteessa Fixit voisi realisoitua? #panamapapers runtelee pankkikonserni Nordeaa. Sisäisen tarkastukset tulokset valmistuvat tällä viikolla, kuulemma lähipäivinä. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ja valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä ovat Sakari Sirkkasen vieraina.

Viime eduskuntavaalien jälkeen politiikka on ollut kovaa retorista revittelyä ja kiihkeiden sanojen aikaa. Erityisesti koulutussäästöt ja pakkolait ovat kirvoittaneet sanaharkkaan sekä eduskunnassa että sen ulkopuolella.

Mitkä tuulet puhalsivat, kun puoluejohtajat kohtasivat toisensa ensi kertaa televisiotentissä sitten eduskuntavaalien? Astuttiinko tentissä sovinnollisempaan aikaan vai jatkuiko raju retoriikka?

Mikä on politiikan päivän sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Veroparasiitit ? mikä on poliittinen ratkaisu? Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat keskustan Mika Lintilä ja vasemmistoliiton Kari Uotila. Missä mennään veroparatiisien vastaisessa taistossa EU:ssa, tästä kertoo puhelimitse europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Mukana myös lyhyet kehysriihi- ja sote-etkot.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindmanin mukaan kokoomuksen leikkauslinja voitti kehysriihessä. Lindman kuvaa valittua linjaa ”kovaksi” ja muistuttaa, että ennen kehysriihtä keskusta ja perussuomalaiset viestittivät, että leikkauspolitiikka on tullut tiensä päähän.

”Kokoomus ajoi kovaa leikkauspolitiikkaa ja näyttää siltä, että nyt tämä jälkimmäinen tuli sitten hallituksen yhteiseksi päätökseksi”, sanoi Lindman Politiikkaradiossa.

”Ennen kehysriihtä sekä keskusta että perussuomalaiset viestittivät voimakkaasti, siis kaksi suurinta hallituspuoluetta viestittivät, että nyt on leikkauspolitiikka tullut tiensä päähän. Uusia leikkauksia ei enää tehdä. Ja lopputulema on nyt siis se, että 370 miljoonaa, lähes 400 miljoonaa, leikataan pääsääntöisesti köyhiltä ja sairailta.”

”Kyllä tästä voi sen johtopäätöksen vetää, että koko hallitus jäi ikään kuin nyt tämän kokoomuksen vaikean sisäisen tilanteen panttivangiksi”, väittää Lindman.

Vaikealla sisäisellä tilanteella Lindman tarkoittaa kokoomuksen puheenjohtajaan Alexander Stubbiin kohdistunutta puolueen sisäistä arvostelua. Arvostelun on tulkittu nousseen siitä, että Stubb olisi antanut hallituksen sisällä liikaa periksi kokoomukselle tärkeistä tavoitteista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen kiistää tulkinnan, vaikka myöntääkin, että kokoomuksessa ollaan kehysriiheen tyytyväisiä. Satosen mukaan hallituksen talouspolitiikan uskottavuus vaati leikkauksia.

”Kyse on Suomen talouspolitiikan uskottavuudesta ja totta kai myöskin hallituksen uskottavuudesta. Jos hallitus ei olisi pystynyt näitä säästöjä eilen tekemään, niin se olisi ollut huono signaali myös hallituksen päätöksentekokyvystä.”

”Toki voin sen sanoa, että tähän kokonaisuuteen kokoomuksen puolella ollaan tyytyväisiä”, sanoi Satonen Politiikkaradiossa.

Satosen mukaan päätetyt leikkaukset eivät ole isoja.

”Kyse on siis siitä, että jos on vaikka sadan euron etuus, niin siitä lähtee 85 senttiä. Eli tämä kuvaa sitä mittaluokkaa missä ollaan.”

”Yksittäinen vaikutus on pieni”, sanoo Satonen.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

RKP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mikaela Nylander vaatii hallitusta kertomaan visionsa korkeakoulujen ja koulutuksen suhteen. Nylanderin mukaan oppositiossa ei ymmärretä, miksi koulutuksesta samaan aikaan sekä leikataan että panostetaan kärkihankkeisiin.

”Me emme ymmärrä sitä, että ensin tehdään leikkauksia, sitten ei esitetä minkäänlaista konkreettista tiekarttaa miten edetään. Ja sitten tuodaan kärkihankkeet siihen. Miksi pitää tuoda kärkihankkeita samalla kun leikataan? Tämä on sitä mitä me emme ymmärrä”, sanoo koulutusleikkauksia arvostelevan välikysymyksen allekirjoittanut Nylander Politiikkaradiossa.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Tuomo Puumalan (kesk.) mukaan kärkihankkeilla hallitus haluaa synnyttää uutta, myös koulutuksen puolella.

”Me halutaan saada Suomessa aikaan erityyppisiä muutoksia, joita nyt on koulutuksenkin kentällä tunnistettu kuusi kappaletta. Yksikään muutos ei lähde liikkeelle julistuksilla, pelkällä puheella, vaan se tarvii se muutos jonkunlaisen rahamääräisen panoksen, jotta se muutos lähtisi liikkeelle. Se ei siis ole pysyvä menoerä”, sanoo Puumala.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Hallituksen huomisessa kehysriihessä joudutaan tekemään lisäkiristyksiä, koska hallitusohjelman vaalikaudella lanseeraama neljän miljardin säästötavoite ei muutoin toteudu. Mutta toteutuuko sittenkään? Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen ei vastaa kysymykseen suoraan, mutta nostaa esille kuntien velvoitteisiin liittyvien säästötavoitteiden onnistumisen. Kuntien subjektiivisen päätösvallan vuoksi VM:n laskema noin 400 miljoonan euro vaje on vaarassa kasvaa.

Sakari Sirkkanen haastattelee.

Alexander Stubb on pinteessä kun omat horjuttavat reippaalla otteella maata puheenjohtajansa alta. Millainen tulppa on irtoamassa Kokoomuksen paatista? Kuka haastaa ja kenet? Kuka kuopii ja mihin suuntaan? Eilinen Ylen gallup tuli, ja kertoi, että demari-paatinkin pohja vuotaa. Miksi? Ylikuntoriskin realisoituminen vai paradoksi; kun samaan aikaan on kritisoinut ja tukenut yhteiskuntasopparia? Aprillipäivänä Ajatuspäästö-tunnustus menee miehelle, joka sananmukaisesti tunnusti kaikkien näiden vuosien jälkeen uskonsa Euroopan Unioniin. Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Riikka Uosukainen ja Pekka Ervasti.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) on poliittisen uransa kovassa paikassa. Julkisuudessa monelta suunnalta upotettu ns. junttakirje on kritiikin ytimessä. Stubb myöntää nyt, ottaen huomioon kirjeen nostattaman kohun, että kirjeen olisi voinut jättää julkistamatta. Stubb myös sanoo suoraan, että hän ottaa kirjeestä kaiken vastuun. Entä talouspolitiikan iso kuva? Yks / Kiky, sote ja kehysriihi sekä lisäksi muut työmarkkinareformit. Riihessä tullaan Stubbin tilkitsemään valtiontaloutta ja se tulee tapahtumaan keskittymällä isoihin kokonaisuuksiin. Sotesta Stubb on vaitonainen, hallitus on kuulemma antanut huhtikuun loppuun saakka sotessa armonaikaa. Puhelimessa on SDP:n eduskuntaryhmän pj. Antti Lindman. Lindman kysyy, millaisen arvosanan hallituksen työllisyyspolitiikalle voi antaa?

Euroopan investointipankin varapääjohtajan Jan Vapaavuoren (kok) mukaan kokoomusvaikuttajien tukikirje puheenjohtajalle Alexander Stubbille oli poikkeuksellisen onneton episodi.

”Siinä meni kyllä ihan kaikki pieleen. Siinä on sisältö pielessä ja siinä on ajoitus pielessä ja muoto pielessä ja spokesmanit pielessä. Kyllä se oli poikkeuksellisen onneton episodi muutenkin hankalassa tilanteessa”, sanoi Vapaavuori Politiikkaradion haastattelussa.

”Pitää sanoa, että varsin surullisena tätä viimepäivien myllerrystä olen katsonut.”

Vapaavuori kiistää edelleen harkitsevansa lähtöä mukaan kokoomuksen puheenjohtajakisaan, muttei myöskään suostu sulkemaan mitään vaihtoehtoa pois.

”Koskaan ei tässä maailmassa pidä sanoa ei koskaan. Aina pitää lähteä siitä, että kun olosuhteet riittävästi muuttuu, niin sitten pitää mahdollisesti harkita.”

Tuoreessa kirjassaan Vapaavuori kuvaa Suomen nykyisiä ongelmia. Yhdeksi suurimmista hän nostaa vaikeuden harjoittaa johdonmukaista ja menestyksekästä talouspolitiikkaa yhä vaikeammaksi käyvässä maailmassa.

”Nykyisessä monimutkaisessa, vaikeassa maailmassa se on erittäin vaikeaa”, sanoo Vapaavuori ja korostaa ettei ”sellaista pelastavaa enkeliä kuin Nokia, ei sellaista tule”.

Uskoaan politiikkaan Vapaavuori ei silti ole menettänyt.

”Politiikka on kuitenkin ainoa elämän alue, jolla on kokonaisvaltaisesti mahdollisuuksia vaikuttaa maailman menoon.”

”Kuitenkin politiikan välineistö on suurempi kuin minkään muun. Tavallaan siihen on vain niin kuin pakko luottaa, tai sanotaan että vaihtoehtoja ei ole.”

Tapio Pajunen / Politiikkaradio