Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) ihmettelee sote-uudistukseen leivottua yhtiöittämislinjausta. Haataisen mukaan yhtiömuotoinen toiminta tekee sote-järjestelmästä monimutkaisen ja vaikean seurata.

”Tämä pystyttäisiin tekemään aivan hyvin julkisen järjestelmän sisällä. llman että tämä täytyy hajaannuttaa täysin yksityisten varaan. Kaikki menee entistä monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi seurata sitä, että minne se julkinen raha päätyy”, sanoo Haatainen Politiikkaradiossa.

”Millä estetään se, että osa näistä yhtiöistä valitsee, kuorii kerman päältä, eli ottaa hyvin toimeentulevia, vähän sairastavia ihmisiä?”

”Eli pantaisiin se yksityinen siihen rooliin missä se pitäisi pitää, eli täydentämässä palveluita”, sanoo Haatainen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen Sari Sarkomaan (kok.) mukaan kermankuorinta voidaan estää kirjaamalla lainsäädäntöön selkeät palvelujen laatukriteerit. Sarkomaa myös huomauttaa, että perusterveydenhuollon vahvistamista on yritetty julkisen järjestelmän sisällä vaikka kuinka kauan, mutta toimivaa mallia ei ole löydetty.

”Tämän juju on siinä, että todellakin varmistetaan se, että se raha tulee sinne perusterveydenhuoltoon. Ja silloin ihminen varmasti saa sen palvelun, kun raha seuraa potilaan mukana. Valinnanvapaus on yksi väline, jolla varmistetaan, että perusterveydenhuolto vahvistuu”, sanoo Sarkomaa.

”Esimerkiksi aukioloajat, eli palvelut tehdään sen mukaan, mitä ihmiset tarvitsee. Tämä on mittava mahdollisuus vauhdittaa sitä, että uudistus menee siihen suuntaan, että ihminen on keskiössä ja ihmistä ei enää pallotella.”

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Suomi elää keskellä nopeasti muuttuvaa ja vaikeasti ennakoitavissa olevaa kehitystä, todetaan uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Muutos johtuu voimapolitiikan keinovalikoiman palaamisesta, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).

”On tullut voimapolitiikan keinovalikoima käyttöön. Jotta tältä voimapolitiikan keinovalikoimalta vältyttäisiin, pitää Suomen vedota sekä kansainväliseen oikeuteen, että säädöspohjaiseen kansainväliseen käyttäytymiseen. Se on kuitenkin pienten valtioiden kannalta aivan olennaista. Mutta pitää olla myöskin se pappilan hätävara, jos se paha päivä koittaa”, sanoi Kanerva Politiikkaradiossa.

Voimapolitiikan paluu vaikuttaa myös Itämeren alueen turvallisuuteen. Kanervan mukaan Suomi on maltillisin maa Itämeren piirissä.

”Suomi on kaikkein maltillisin maa tässä Itämeren piirissä. Kuuntelin käsi poskella ruotsalaisia keskustelupuheenvuoroja esimerkiksi suhteessa Venäjään, niin siellä on kyllä niin jyrkkää kielenkäyttöä, että se oikeastaan hätkähdyttää. Jos me mennään Baltian maihin, sama asia. Kuunnelkaa puolalaisia missä ollaan menossa. Saksassakin on tämänkaltaista”, sanoo Kanerva.

Myös kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) jakaa Kanervan huolet voimakkaan, jopa militaarisen retoriikan paluusta ulkopolitiikan puheenvuoroihin.

”Nyt on suuri riski myöskin täällä Suomessa, että mekin alamme innostua tästä militaarisanastosta ja näistä aseparaateista ja lentokoneiden ohilennoista. Olen edelleenkin sillä tavalla kekkoslainen ja paasikiviläinen, että kyllä aina mennään ulkopolitiikka edellä. Ulkopolitiikan täytyy rakentaa vuoropuhelua ja ymmärrystä.”

Heinäluoma kuitenkin korostaa, että huolimatta kiristyneestä tilanteesta, Ruotsin valtiojohdon, pääministerin Stefan Löfvenin lausunnot ovat olleet maltillisia.

”Sehän oli hyvin selkeä rauhoittava viesti kuitenkin, eli että Ruotsi lähtee siitä, että se jatkaa sotilaallisesti liittoutumattomana”, sanoo Heinäluoma.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko julkaistiin viime perjantaina. Eilen alkoivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan Kultaranta-keskustelut, joita isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Turpo-keskustelu on siis täällä. Onko Suomen Nato-optio realistinen vai ns. kuollut kirjain? Onko Suomen Nato-kanta muuttunut tuoreessa selonteossa? Kuinka Venäjä reagoisi jos Suomi liittyisi Natoon? Esille nousee vakavimpana uhkana ydiniskun, alueellisenkin ydiniskun mahdollisuus, Suomea kohtaan. Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat professori Markku Kivinen Aleksanteri-instituutista ja vanhempi tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista.

Takana on puoli vuotta politiikan vuotta 2016. Mistä sanoista on politiikan vuosi toistaiseksi tehty? Entä mikä yhdistää Alexander Stubbin (kok.) puheenjohtajakampanjaa ja Olli Rehnin (kesk.) vetäytymistä keskustan presidenttikisasta?

Mitä kesäkirjoja löytyy kansanedustajien kirjahyllyistä?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Jos Veikko Vennamo olisi havainnoimassa suomalaisen maatalouden nykytilaa, hän olisi kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östmanin mukaan järkyttynyt. Ellei peräti kääntyisi ns. haudassaan. Tiistaina eduskunnassa käytiin perinjuurinen keskustelu maatalouden akuutista kriisistä. Välikysymyksen allekirjoittaneita olivat neljä oppositiopuoluetta, muttei SDP. Keskustelu venyi viisituntiseksi, ja oli tyyliltään huomionarvoisen yksimielinen. Mutta saatiinko aikaan konkreettisia lupauksia? Vai onko tilanne niin vaikea, että tosiasioiden hyväksyminen olisi viisauden alku? Kotimaisen maatalouden ongelmien lyhyemmän ja pitemmän aikavälin ratkaisumalleista ovat studiossa keskustelemassa Jari Leppä keskustasta sekä Peter Östman kristillisdemokraateista. Puhelimessa on sikatilallinen Elina Heino Vehmaalta. Toimittajana on Sakari Sirkkanen.

Britit äänestävät jäädäkö EU:hun vai ei. Minkälaisia olisivat EU-eron eli brexitin vaikutukset Iso-Britannian, Euroopan ja Suomen talouteen?

Britannian valtiovarainministeriö laskee, että brexit maksaisi Britannialle 62 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. OECD puolestaan ennakoi Britannian bruttokansantuotteen olevan EU:n ulkopuolella neljässä vuodessa kolme prosenttia pienempi kuin EU:n jäsenenä. OECD:n arvion mukaan EU-erolla olisi negatiivinen vaikutus myös muihin OECD-maihin.

Kuinka luotettavia erilaiset talousarviot ovat? Ovatko arviot politiikkaa, joilla kampanjoidaan ja pyritään vaikuttamaan brittien mielipiteisiin?

Vieraina ovat Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ja ohjelmanjohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallituksen yksi kärkihankkeista on asuntotuotannon lisääminen. Erityisesti tavoitteena on lisätä kohtuuvuokraisten asuntojen tarjontaa. Hallituksen esitys uusituista valtion tukiehdoista on rakennuttajille edullisempi kuin vanha tukimalli: omavastuukorko on pienempi, rajoitusaika lyhyempi, sallittu oman pääoman tuotto rakennuttajille korkeampi.

Onko vanhan mallin ongelma se, että se ei tuota riittävästi asuntoja? Onko uuden mallin ongelma se, että se tuottaa liian kalliita asuntoja? Vai onko niin, että asuntotuotannon tukemiseen tarvittaisiin pikemminkin tontteja, ei suoraa valtion tukirahaa?

Vieraina ovat entinen asuntoministeri Krista Kiuru (sd.) ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asuntojaoston puheenjohtaja kansanedustaja Timo Heinonen (kok.)

Toimittajana on Tapio Pajunen

#politiikansuperviikonloppu on takana. Kokoomus, vasemmistoliitto ja RKP saivat uuden puheenjohtajan. Keskustassa puolueen johtopaikat menivät paljolti uusiksi. Mitä jäi käteen? Mihin nyt mennään? Millainen vaikutus Petteri Orpon nousulla valtiovarainministeriksi on hallitustyöskentelyyn? Onko paikallinen sopiminen asia joka tulee hiertämään hallituspuolueiden välejä? Politiikansuperviikonloppu oli täynnä iloa ja pettymyksiä. Onko tunteiden näyttämisestä tulossa ilmiö politiikassa? Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat Outi Mäkelä (kok), Silvia Modig (vas) ja Eva Biaudet (r). Puhelimessa on keskustan toiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Katri Kulmuni.

Kokoomus, keskusta, vasemmistoliitto ja RKP pitävät tulevana viikonloppuna puoluekokoukset. Ainakin kahdessa puolueessa puheenjohtaja vaihtuu, kokoomuksessa ehkä. Lisäksi perussuomalaisten puoluevaltuusto kokoustaa Lahdessa. Millaisissa asetelmissa superviikonloppuun mennään ja millaisissa asennoissa mennään eteenpäin? Entä kiky-vääntö? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi ja politiikan toimittaja Tuomo Lappalainen Suomen Kuvalehdestä.

Turvapaikkapolitiikka ja perheenyhdistäminen ovat isoilla otsikoissa. Hallitus on tuoreeltaan kiristänyt ja on kiristämässä turvapaikkapolitiikkaa humanitaarisen suojelun ja perheenyhdistämisen osalta. Ovatko hallituksen linjaukset inhimillisiä vai eivät? Miksi perheenyhdistämisiä ollaan vaikeuttamassa? Tehdäänkö siitä mahdotonta? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat vihreiden pj. Ville Niinistö ja perussuomalaisten kansanedustaja Sampo Terho.