Viimekin eduskuntavaalien vaalikeskusteluissa kuulimme, kuinka poliitikot hyvin yksimielisinä totesivat, että

turhia yritystukia pitää leikata. Mutta kuinka on käynyt? Sakari Sirkkasen studiovieraana on tutkimusjohtaja Mika Maliranta Etlasta. Puhelimessa on erikoistutkija Timo Rauhanen Vattista.

Ahvenanmaan demilitarisoitu asema nousi tällä viikolla isolla otsikoihin. Mikä on analyysi debatista? Keskustan eduskuntaryhmän pj. Antti Kaikkonen blogasi keskiviikkona, että nyt pitäisi hallituksessa pidättäytyä sudenkuoppien rakenteluista ja puhaltaa ns. yhteen hiileen. Miksi porisee? Ensi viikon torstaina tiedämme kenestä tulee Olli Rehnin seuraaja elinkeinoministerinä. Kuka hän on - tämä perjantain poliittisessa vakioveikkauksessa. Entä Timo Soinin ja Antti Rinteen nokittelu eilisellä eduskunnan kyselytunnilla -isänmaallisuudesta? Sakari Sirkkasen kanssa studiossa ovat Riikka Uosukainen ja Jari Korkki Ylen politiikan toimituksesta.

Hallitusohjelma 2016 tavoite: 110 000 uutta työllistä, 72 prosentin työllisyystavoite. Kaukana ollaan. Mitä pitäisi tehdä? Onko edessä rajuja päätöksiä, esimerkiksi ansiosidonnaisen lisäheikennykset tai työehtosopimusten palkkajoustojen lisääminen? Entä yleissitovuus? Hallituksen puoliväliriihessä tehdään uusia päätöksiä jos ei työttömyystilanne tästä kohene, näin sanoo

Politiikkaradion kuukauden ministerihaastattelussa on työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps). Puhelimessa on vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto. Sakari Sirkkanen on toimittajana.

Valtiovarainministeriö on tehnyt koelaskelman tulevien maakuntien rahoituksesta. Laskelma osoittaa, että uudistuksen suurimpia menettäjiä olisivat Uusimaa, Pohjanmaa ja Lappi. Uudellamaalla menetys on lähes 100 euroa asukasta kohden.

Uudistuksen suurimpia hyötyjiä ovat Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala. Pohjois-Pohjanmaalla koelaskelmat osoittavat 202 euroa lisärahaa per asukas.

Mistä isot erot johtuvat? Ovatko erot todellisia eroja alueiden nettorahoituksessa? Onko maakunnille kaavaitu rahoitusmalli oikeudenmukainen? Miten estetään, ettei maakuntahallinnosta muodostu uutta menoautomaattia?

Vieraina ovat kansanedustajat Sanna Lauslahti (kok.) ja Timo Korhonen (kesk.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pariisin ilmastosopimus on käännekohta "jolloin me viimein päätimme pelastaa planeettamme", sanoo Yhdysvaltain presidentti Barack Obama. Kiinan presidentti Xi Jinping puolestaan vaatii "innovatiivista lähestymistapaa ilmastonmuutokseen". Myös Euroopan parlamentti ratifioi sopimuksen pikavauhdilla ennen monimutkaista jäsenten välistä keskustelua.

Onko Pariisin ilmastosopimus käänteentekevä paperi, kuten maailman johtajat väittävät. Määritteleekö ilmastopolitiikka ja ilmastonmuutos tätä vuosisataa dramaattisemmin kuin mikään muu?

Miten eduskunnassa ratifioitavana oleva Pariisin ilmastosopimus muuttaa Suomea?

Vieraana ovat kansanedustajat Saara-Sofia Siren (kok.) ja Antero Vartia (vihr.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradiossa kuullaan maaliskuussa 2014 Suomen Pankin Rahamuseossa äänitetty keskustelu, jossa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen johdolla keskustelivat niin korkeakoulupolitiikasta kuin akateemista tutkimustoiminnasta sekä t&k-sektorista laajemmin, muun muassa juuri nyt ajankohtaisesta pääomittamisesta yliopistojen osalta. Liikasen kanssa keskustelemassa ovat tuore talousnobelisti Bengt Holmström sekä professorit Sixten Korkman ja Matti Pohjola.

Yhdysvaltain presidentinvaalien toinen väittely Hillary Clintonin ja Donald Trumpin välillä keskittyi Trumpin kourintapuheiden aiheuttamaan skandaaliin. Debatissa Trump väisteli aihetta viittaamalla pukukoppipuheeseen: locker room talks - pukukoppipuhetta vain ja jatkoi paasamaalla Isiksestä.

Miksi Yhdysvaltain presidentinvaalidebatit ovat käpristyneet poliittisen debatin irvikuvaksi: silkaksi haukkumiseksi tai omakehuksi? Alammeko luulla, että politiikka on tätä?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Eduskunnassa käytiin eilen kiihkeää keskustelua hallituksen yrittäjävähennyksestä. Debatti jatkuu samalla intohimon tasolla Politiikkaradiossa. Pienyrittäjien tukemista vai suurten suosimista? Studiossa ovat Sakari Sirkkasen kanssa kansanedustajat Markus Lohi (kesk) ja Timo Harakka (sd). Lopuksi ehditään lyhyesti kysyä mitä opittavaa poliitikoilla olisi talousnobelistamme.

Sote-uudistus on massiivinen uudistus, mutta onko se samalla myös vallankumous julkisten toimijoiden järjestelmästä kohti yksityisten toimijoiden järjestelmää? Tuleeko yksityisistä terveyskeskuksista jatkossa pääsääntö ja julkisista poikkeus?

Hallituspuolueista erityisesti kokoomus on ajanut yksityisiin toimijoihin ja valinnanvapauteen nojaavaa sotea. Suurimmassa oppositiopuolueessa SDP:ssä sen sijaan uskotaan pääsääntoisesti julkiseen hoivaan. Mitä riskejä yhtiömuotoiseen sote-toimintaan liittyy, mitä mahdollisuuksia?

Entä onko hallitus määräämässä lakeja, joilla sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat yritykset maksavat veronsa Suomeen? Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan sote-toimijoiden olisi maksettava verot Suomeen Suomessa tekemästään tuloksesta.

Vieraina ovat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) ja valiokunnan jäsen Sari Sarkomaa (kok.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjän toimet Krimillä ja Syyriassa kiristävät Venäjän ja lännen välejä. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan, että turvallisuustilanteen kiristyminen Euroopassa ja Itämeren alueella vaikuttaa välittömästi Suomeen. Miltä osin Suomen puolustuspolitiikka on muutoksessa?

Puolustusministeriön ylijohtajan Janne Kuuselan mukaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on tiivistymässä EU:n sisällä vielä tämän vuoden aikana. Laukaisevana tekijänä oli Iso-Britannian brexit-äänestys.

”Nyt on semmoinen poliittinen momentum olemassa, että uskoisin, että tämän vuoden aikana tullaan tekemään päätöksiä, joilla vahvistetaan Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa”, sanoo Kuusela Politiikkaradion haastattelussa.

Kyse ei kuitenkaan ole EU:n kilpajuoksusta, tai ”kauneuskilpailusta” Naton kanssa. EU:lle ei olla luomassa puolustusliittoa Naton tapaan, sanoo Kuusela.

”Tämä ei ole mitään nollasummapeliä, eikä tässä ole minkäänlainen kauneuskilpailu meneillään EU:n ja Naton välillä. Se on ihan päivänselvä asia, että valtaosa EU-maista järjestää puolustuksensa Naton kautta. Ei tässä lähdetä luomaan mitään tarpeetonta päällekkäisyyttä.”

”Se mitä EU:ssa tehdään, niin katsotaan, että mitkä olisivat niitä EU:n omia vahvuusalueita, jotka tulisi käyttää hyväksi omien kansalaisten ja omien jäsenmaiden suojaamiseen”, sanoo Kuusela ja tähdentää, että Suomelle ”EU:n turvallisuus- ja puolustusulottuvuudella on merkittävää painoarvoa”.

Suomen puolustuspolitiikan lähtökohta on rajoitetumpi Ruotsiin verrattuna, sanoo puolestaan reservin prikaatinkenraali Juha Pyykönen. Pyykösen Ulkopoliittiselle instituutille kirjoittamassa raportissa vertaillaan Suomen ja Ruotsin sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa.

”Ruotsi on ollut merkittävästi vapaampi toimija siinä suhteessa ja voinut vaikuttaa omaan turvallisuusympäristöönsä merkittävästi enemmän, sanoo Pyykönen Politiikkaradiossa.

”Tämä että Venäjä ilmoittaa, että emme halua, että Suomi liittyy Natoon, niin ei ole mikään uutinen, koska eihän se ole halunnut meidän liittyvän aikaisemminkaan mihinkään.”

Tapio Pajunen / Politiikkaradio