Pörssipäivä

Vieraana Pia Kåll, joka aloitti pääomasijoitusyhtiö CapManin toimitusjohtajana maaliskuussa. Mikko Jylhä haastattelee.

CapMan julkisti viime syksynä uuden strategiansa. Yhtiön tavoitteena on kaksinkertaistaa hallinnoitavat pääomat kymmeneen miljardiin euroon viiden vuoden aikana. Lisäksi yhtiö haluaa olla vastuullisin pääomasijoittaja Pohjoismaissa.

00:54 SVB ja Credit Suissen pelastaminen

05:30 CapManin credit-rahastot

07:30 CapMan ja pääomasijoittamisen kenttä

11:30 Private equityn pörssiä paremmat tuotot

15:40 Kohdeyhtiöistä irtautuminen ja pörssi

18:30 Buyout, growth, erikoistilanteet

39:50 Kiinteistösijoittaminen ja korkojen nousu

52:20 Infrastruktuurisijoittaminen

55:20 CapManin uusi strategia

58:30 Vastuullisuusasiat korostuvat edelleen

1:05:25 Toimitusjohtajan työstä

Kevään asuntopäivityksessä vieraina ekonomistit Veera Holappa PTT:stä ja Joona Widgrén OP:sta. Toimittajana Mikko Jylhä.

OP arvioi, että asuntojen hinnat laskevat tänä vuonna keskimäärin 4-6 prosenttia, ja syvin pudotus nähdään vuoden alussa. Eniten hinnat laskevat pääkaupunkiseudulla, 6-8 prosenttia.

Vaikka hintakehitys paranee vuoden loppua kohti, laskevat vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat koko maassa 2,5 prosenttia, eikä laskua edeltänyttä hintatasoa saavuteta, ennustaa PTT.

00:35 Asuntovelallinen ja pankkikriisin uhka

06:10 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

13:30 PTT:n Alueellinen asuntomarkkinaennuste

18:05 OP:n Asuntomarkkinakatsaus 2023/Q1

22:30 Koronan jäljet asuntomarkkinoilla

25:00 Tilanne kasvukeskusten ulkopuolella

28:00 Rakentaminen ja uudet asunnot

33:30 Vuokramarkkinat ja asuntosijoittajat

37:25 Taloyhtiölainoihin liittyvät riskit

43:10 Asumisen unelmat ja realiteetit

48:30 Yhteenveto

Vieraina pääekonomistit Lasse Corin Aktiasta ja Henna Mikkonen Säästöpankkiryhmästä.

Inflaatiohuiput Yhdysvalloissa ja Euroopassa näyttävät jääneen taakse, mutta pohjainflaatio on pysynyt odotettua korkeammalla, pohjustaa Henna Mikkonen. Hän ennusti tammikuussa kuluttajahintojen nousevan Suomessa tänä vuonna 4,5 prosenttia, mutta myöntää luvussa olevan nousupaineita.

Rahan määrän väheneminen ja tuottajahintojen nousun hidastuminen puhuvat inflaation talttumisen puolesta, vastaa Lasse Corin. Hän ennustaa inflaation jäävän Suomessa tänä vuonna kolmen prosentin tuntumaan.

Pahimmat energiakriisin uhkakuvat jäivät toteutumatta, ja siitä voi leudon talven lisäksi kiittää talouden sopeutumiskykyä, Mikkonen sanoo. Hän uskoo talouden sopeutuvan myös kolmen-neljän prosentin korkotasoon, vaikka prosessi ei ole helppo ja yksittäisiä haasteita on.

Viime vuosina monet ovat epäilleet, ettei euroalue kestä korkojen merkittävää nousua. Corinin mukaan kannattavat yritykset löytävät edelleen hyvin rahoitusta, ja tämä osaltaan kertoo euroalueen sopeutuneen uuteen tilanteeseen.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Keskustelun pohjana Esa Juntusen uusi kirja Viisas sijoittaja – Tunne itsesi ja osakemarkkinat.

”Riskejä, tappioita, huonoja päätöksiä ja rahanmenoa? Suora osakesijoittaminen ei ehkä kuulosta kovin houkuttelevalta. Ja puhtaasti järjen kannalta osakesijoittaminen ei olekaan paras mahdollinen tapa sijoittaa, jos haluaa maksimoida mahdollisuutensa menestyä sijoittajana. Kuten mainittu, siihen on helpompi ja edullisempi tapa: vähäkuluiset indeksirahastot. Tämä ei kuitenkaan ole kirja rahastosijoittamisesta.”

Esa Juntunen kiinnostui taloudesta finanssikriisin aikaan, alkoi sijoittaa ja lähti opiskelemaan kauppatieteitä. Vuodesta 2015 alkaen hän on pitänyt suosittua Omavaraisuushaaste-blogia, ja kirjoittanut avoimesti omasta taloudestaan sekä kokemuksistaan osakemarkkinoilla.

Juntunen tavoittelee indeksejä kovempaa tuottoa, luottaa osakepoimintaan ja sijoittaa vain suomalaisiin sekä yhdysvaltalaisiin pörssiyhtiöihin. Päästrategiassaan hän on rajannut kohteiden määrän korkeintaan kymmeneen, jotta ehtii kunnolla seuraamaan omistamiensa yhtiöiden kehitystä. Helmikuun lopussa hänen pörssisalkustaan löytyivät Medpace, Talenom, Aallon Group, Revenio Group ja Qt Group.

"Tärkein älykkyyden muoto, jota sijoittamisessa tarvitaan, on tunneälykkyys: kyky tunnistaa ihmisten tunteiden merkitys osakemarkkinoilla ja käyttää näitä tietoja hyväksi omissa sijoituspäätöksissään."

Mikko Jylhä haastattelee.

Keskustelemassa seniorianalyytikko Henri Parkkinen OP:sta ja pääanalyytikko Antti Viljakainen Inderesiltä.

Helsingin pörssiin kuuluu olosuhteisiin nähden ihan hyvää, mutta heikentyvä toimintaympäristö ja kustannusinflaatio nakersivat yhtiöiden kannattavuutta hieman odotuksia enemmän viime vuoden lopussa, pohjustaa Henri Parkkinen.

Tuloskauden ollessa kesken, kolmasosa OP:n seuraamista yhtiöistä oli ylittänyt odotukset liikevoittojen osalta, kaksi kolmasosaa tuloksista osui odotuksiin tai alitti ne. Liikevaihtojen kohdalla jakauma oli tasaisempi.

Suuret yhtiöt ovat pärjänneet jonkin verran odotuksiamme paremmin, sanoo Antti Viljakainen, ja nostaa esiin konepajat, Nokian, Nordean sekä Nesteen. Yhtenä positiivisena yllättäjänä hän mainitsee Finnairin, joka suotuisassa hinnoitteluympäristössä ylsi liikevoiton puolelle.

Ohjeistukset ovat olleet talouden viitekehykseen nähden kohtuullisia, eivätkä pörssiyhtiöt näe tulosromahdusta tulevaksi, mutta yhtiökohtaiset erot ovat suuria, Viljakainen kertoo.

Finnairin lisäksi puheenaiheina mm. Fortum, Neste, suomalaiset metsäyhtiöt, Kempower ja pörssiyhtiöistä tehdyt ostotarjoukset.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Vieraina päästrategit Valtteri Ahti Evlistä ja Tuukka Kemppainen Index Varainhoidosta.

Inflaatio ja korot ovat ajaneet markkinoita, mutta ensi vuonna suurin huomio kohdistuu talouskasvuun ja mahdolliseen taantumaan, pohjustaa Valtteri Ahti.

Energia oli kuluneen vuoden tähtisektori. Ahti näkee kiinnostavina nyt myös liikepankit, vakuutussektorin ja puolustusteollisuuden. Jossakin vaiheessa suuret teknologiayhtiötkin kääntyvät, hän pohtii.

Pitkällä aikavälillä sijoittajan on perusteltua hajauttaa laajasti, mutta lyhyellä tähtäimellä listaamattomissa kohteissa voi olla huomattavia riskejä, Ahti arvioi.

Tukka Kemppainen on innostunut korkosijoituksista, ja puhuu niiden comebackistä. Heikosti menneen vuoden 2022 jälkeen valtiolainojen tuotto-oletukset ovat selvästi positiivisia, ja yrityslainarahastot tarjoavat 5-6 prosentin tuottonäkymiä, Kemppainen kertoo.

Korkojen lisäksi Index Varainhoidon teemoja vuodelle 2023 ovat klassisen hajautushyödyn paluu, likviditeetin merkitys ja eri omaisuusluokkien tarjoama inflaatiosuoja.

Ahdin podissa mainitsema kirja on Chris Millerin teos Chip War: The Fight for the World’s Most Critical Technology.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Keskustelemassa pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Danske Bank Suomesta ja tubettava investointipankkiiri Sami Miettinen Translink Corporate Financesta.

Danske Bank ennustaa Suomen ajautuvan lievään taantumaan, ja BKT:n supistuvan ensi vuonna 0,7 prosenttia. Melko vahvana pysyvä työllisyystilanne toimii puskurina taantuman syvenemistä vastaan, ja kuluttajien käyttäytyminen määrittelee talouden kehitystä, pankki kirjoittaa suhdannekatsauksessaan.

Yhdysvalloissa inflaatiohuippu on mahdollisesti ohitettu, Euroopassa paljon riippuu energiatilanteesta, pohjustaa Pasi Kuoppamäki. Danske ennustaa Suomeen jälleen talouskasvua vuodelle 2024, mutta tuplataantuman riski on Kuoppamäen mukaan melko suuri. Lamaskenaarioihin hän suhtautuu epäillen, eikä näe tilannetta niin synkkänä.

Yksityisen kysynnän hiipuessa edessä on parin kvartaalin mittainen speed bump, jatkaa Sami Miettinen. Kiinteistösektorilla voi piillä laman siemen, mutta ainakin toistaiseksi Miettinen suhtautuu taloustilanteeseen luottavaisesti. Korkohuippu näyttää olevan lähellä, ja korkoefektin alamäki voisi povata kohtuullista osakevuotta 2023, hän pohtii.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Sähkömarkkinoiden yhteydessä podissa mainitaan Balticconnector, vaikka Suomen ja Viron välinen sähkönsiirtoyhteys on nimeltään Estlink.

Keskustelun pohjana Terho Puustisen kirja Sijoittaja – Mitä Hannes Kulvik oppi ahneudesta ja miten sinäkin voit vaurastua levottomilla osakemarkkinoilla.

Hannes Kulvik työskenteli kehitysyhtiö Sponsorin toimitusjohtajana, kun Suomessa elettiin 1980-luvun kiihkeää nousukautta. Hänen uransa Suomessa päättyi Kouri-kauppojen aiheuttamaan kohuun, ja talouden syöksyessä lamaan 90-luvun alussa Kulvik perheineen muutti Sveitsiin. Myöhemmin Kulvik perusti sijoituspalveluyritys Sifterin, jolla on laatustrategiaan keskittyvä osakerahasto Sifter Global.

Sifterin tavoite on löytää 30 maailman laadukkainta yhtiötä. Rahaston sijoituspäätökset syntyvät seulonnan, vertailun ja syväanalyysin jälkeen, kun kymmenistä tuhansista yrityksistä on jäänyt jäljelle 3-5.

Terho Puustinen kertoo kirjassaan Hannes Kulvikin kokemuksista rahoitusalalla, Sifterin strategiasta ja sijoittamisen psykologiasta:

”Sijoittajan suurin haaste ei olekaan markkinan arvaamattomuus vaan hänen oma arvaamattomuutensa. Sijoittaminen kannattaa, mutta se ei välttämättä sovi kaikille. Lukuisat sijoittamisen psykologian tutkimukset viittaavat siihen, että toimintaa kaipaavien sijoittajien kannattaisi suunnata tarmonsa muihin asioihin silloin, kun markkinat romahtavat tai ylikuumentuvat."

Toimittajana Mikko Jylhä.

Keskustelemassa ekonomisti Tero Eerikäinen Fastmarkets RISI:stä ja pääanalyytikko Antti Viljakainen Inderesiltä.

Stora Enso muuttaa toisenkin Oulun tehtaan paperikoneen kartonkikoneeksi, Metsä Board suunnittelee kartonkitehdasta Kaskisiin, Ruotsissa käynnistyi SCA:n huipputehokas kraftliner-kone, BillerudKorsnäs aikoo konvertoida paperikoneita kartonkiin Yhdysvalloissa, Kiinassa alalla on vireillä jättihankkeita…

Toimialan historia huomioiden keskustelu ylikapasiteetista on relevanttia, ja ylikapasiteetin uhka pakkausmateriaaleissa on todellinen, arvioi Antti Viljakainen. Hänen mukaansa uudet, suuret koneet saadaan myytyä täyteen, ja kovin paine kohdistuu pieniin, yksityisiin kartonki- ja paperiyhtiöihin. Hetki ennen uuden markkinatasapainon löytymistä voi kuitenkin olla kivuliasta aikaa kaikille, Viljakainen sanoo.

Esimerkiksi kierrätyskuitupohjaisen aaltopahvin raaka-aineiden tuotantokapasiteetti on kasvamassa Euroopassa merkittävästi. Tero Eerikäisen mukaan kierrätyskuitupohjaista kapasiteettia on tulossa lisää neljä miljoonaa tonnia vuoteen 2025 mennessä, kun nyt aaltopahvin vuotuinen tuotanto Euroopassa on 45 miljoonaa tonnia. Alan historia on toistamassa itseään, mutta pitkän ajan kuluessa tilanne tasoittuu, ajattelee myös Eerikäinen ylikapasiteetin uhasta.

Graafisia papereita lukuun ottamatta kysyntä kasvaa kaikissa metsäteollisuuden tuotesegmenteissä, Viljakainen muistuttaa.

Lisäksi puheenaiheina mm. EU-komission ehdotus uudeksi pakkaus- ja pakkausjäteasetukseksi, Huhtamäki sekä luonnon ennallistaminen EU:ssa.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Vieraina pääanalyytikot Antti Saari OP:sta ja Antti Viljakainen Inderesiltä.

Tuloskausi on kokonaisuutena ollut Helsingissä vähintään odotusten mukainen, vaihtelu yhtiöiden välillä on kuitenkin valtavaa, pohjustaa Antti Viljakainen. Metsäsektori sekä konepajat Wärtsilää lukuun ottamatta menestyivät hyvin, mutta metsäyhtiöidenkin volyymikehitys on pehmentynyt, hän kertoo. Viljakaisen mukaan tarjonnan häiriöitä on edelleen paljon, eikä tuloskauden aikana juuri viisastuttu näkymien suhteen.

Ensi vuoden tulosennusteet ovat selvästi liian korkealla, mutta Euroopassa taantuma on jo hinnoiteltu osakkeisiin, jatkaa Antti Saari. Hänestä suurempi kysymys on Yhdysvallat, jossa arvostustasot ovat vasta hieman pitkän aikavälin keskitason alapuolella. Talous on taantuman kynnyksellä, ja useimmissa tapauksissa markkina on pohjannut kuukauden-pari taantuman alkamisen jälkeen, Saari sanoo.

Lisäksi puheenaiheina mm. Fortum, yhdysvaltalaiset teknojätit, finanssisektori, metsäyhtiöt ja Valmet.

Toimittajana Mikko Jylhä.