Pörssipäivä

Keskustelemassa salkunhoitaja Paavo Ahonen Aktiasta ja pääanalyytikko Antti Saari OP:sta.

Helsingin pörssin Q2-tulokset olivat odotettua parempia: liikevaihdot olivat lähellä odotuksia, mutta kannattavuus yllätti positiivisesti, summaa kokonaiskuvan Antti Saari.

Kun Fortum jätetään pois, suurten suomalaisten pörssiyhtiöiden tämän ja ensi vuoden tulosennusteet eivät kokonaisuutena ole laskeneet keväästä, vaan jopa päinvastoin, kertoo Paavo Ahonen.

Saksalaisen Uniperin miljarditappiot nousivat kesän kuumaksi puheenaiheeksi. Saaren mukaan on todella suuri riski, että Fortum joutuu turvautumaan osakeantiin tytäryhtiönsä tappioiden takia.

Karhumarkkinaralli vai uusi nousumarkkina? Saari uskoo, että pohjat tehtiin ennen juhannusta, mutta sijoittajan kannattaa varautua töyssyiseen menoon. Ahonen ei tässä tilanteessa laittaisi kaikkia paukkuja osakemarkkinoille, vaan säästelisi pelimerkkejä tulevaisuuteen, koska epävarmuustekijöitä on edelleen paljon.

Lisäksi aiheina mm. kesän tulosvaroitukset, Kempower, Sampo, Nordea ja inflaationäkymät.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Vieraina treidaaja Jukka Lepikkö ja pokeriammattilainen, sijoittaja, kiinteistösijoitusyhtiö Ovaron hallituksen jäsen Aki Pyysing.

Kesän aikana osakeindeksit voivat laskea tai nousta viisitoista prosenttia, mutta varmaa on, ettei pörssikesästä ole tulossa hiljaista ja rauhallista, sanoo Aki Pyysing. Hän näkee kesäkuun lopun ostopaikkana, ja kasvattaa jo omaa sijoitusastettaan. Jos kurssilasku jatkuu, nostan sijoitusastetta radikaalisti, Pyysing kertoo.

Kevään korjausliike oli odotettu, mutta sen viimeinen laskulegi yllätti, sanoo Jukka Lepikkö. Hänen arvionsa mukaan osakemarkkinat ovat lähellä väliaikaista pohjaansa, ja kesällä on luvassa nousua. Lepikkö ennakoi, että elokuussa yhdysvaltalaiset osakeindeksit ovat viisitoista prosenttia korkeammalla kuin nyt.

Lisäksi puheenaiheina mm. kryptomarkkinoiden romahdus, kiinteistösijoitusyhtiöt, Tesla sekä päivän sportit. Toimittajana Mikko Jylhä.

Pörssipäivä jää lomalle, ja palaa liiketoimiin elokuun puolivälissä. Hyvää kesää!

Vieraana sijoittaja ja hallitusammattilainen Peter Friis.

Peter Friis tutustui sijoittamiseen 1980-luvulla, mutta painoi toden teolla kaasua pörssissä vasta finanssikriisin aikaan. Olen tehnyt suurimmat tankkaukseni finanssikriisin ja koronaromahduksen keskellä, hän kertoo. Tänä vuonna osakeostojen kuntopiikki osui alkueriin, mutta tummista pilvistä huolimatta nyt ei pidä myydä, hän arvioi.

Friis jätti palkkatyöt 2014 tehtyään kansainvälisen uran metalliteollisuudessa. Osake- ja asuntosijoittamisen lisäksi hän on FiBAN:in eli Finnish Business Angels Networkin jäsen ja mentoroi pienyrittäjiä. Rahamielessä startupit ovat minulle harrastus, toimeentuloni on pörssissä ja asuntosijoituksissa, hän sanoo.

Osakesijoittaminen on Friisille sydämen asia, ja hän rakastaa urheilua. 51-vuotiaana aloitetun maraton-harrastuksen aikana juostuja maratoneja on kertynyt yhteensä 182. Tänä ja viime vuonna niitä kertyi yhdeksässä kuukaudessa 53.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Haastateltavana laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius, joka toimi Osakesäästäjien puheenjohtajana 2008-2022.

Markkinoilla riittää riskejä, mutta ne eivät tee osakesijoittamista tyhjäksi, vaan päinvastoin, vakuuttaa Timo Rothovius. Riski on kaikkien sijoittajien ystävä, ja tälläkin hetkellä osakesäästäminen kannattaa ilman muuta, hän rohkaisee.

Korkeaa inflaatiota Rothovius pitää ohimenevänä, tarjontapohjaisena ilmiönä, joka ei muodosta suurta ongelmaa sijoittajan näkökulmasta. Nollakorot ja elvytys ovat nostaneet assettien hintoja, mutta nykyinen inflaatiopiikki ei hänestä ole keskuspankkien aikaansaamaa.

Rothovius luottaa pörssiosakkeisiin, mutta on sijoittanut myös listaamattomiin yrityksiin. Minulla on aika hyvä kuva, mitä salkkuni tuottaa 10-20 vuodessa, mutta ei aavistustakaan, mitä se tuottaa kuukauden tai vuoden tähtäyksellä, hän sanoo. Kryptovaluuttoja Rothovius vertaa pyramidipeliin.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Vieraana managing partner Tuire Mickelsson T&B Capitalista.

Euronext Pariisissa on noin 800 yhtiötä, joiden joukossa kuuluisat luksusvalmistajat LVMH, Hermès ja Kering. Luksus tekee Pariisin pörssistä poikkeuksellisen, mutta sijoittajan ei kannata ohittaa ranskalaisia teknologiayhtiöitä, Tuire Mickelsson korostaa. CAC 40 on Euronext Pariisin pääosakeindeksi, mutta myös SBF 120 -indeksi on todella mielenkiintoinen, hän kertoo.

Pörssillä on Ranskassa satojen vuosien perinteet, mutta Mickelssonin mukaan ranskalaiset ovat huonoja sijoittamaan osakkeisiin. Niiden sijaan he suosivat kiinteistöjä.

Ranska perii kauppahinnasta 0,30 prosentin transaktioveron, kun sijoittaja ostaa suuren, markkina-arvoltaan vähintään miljardin euron arvoisen yhtiön osakkeita. Lisäksi paikallinen verottaja perii suomalaisten saamista osinkotuloista 25 prosenttia lähdeveroa 15 prosentin sijaan, ja ylimääräisen osuuden hakeminen takaisin vaatii runsaasti vaivannäköä.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Vieraana salkunhoitaja Petter Langenskiöld sijoituspalveluyhtiö Zenitosta.

Valtioiden velkaantuminen ja keskuspankkien setelirahoitus ovat johtaneet tilanteeseen, joka muistuttaa toisen maailmansodan aikaa, sanoo Petter Langenskiöld. Hänestä setelirahoitukseen liittyy lasku, jonka maksamisessa viimeaikainen inflaatiokehitys voi olla laukaiseva tekijä. Nykyistä sijoitusympäristöä hän luonnehtii uransa selkeästi vaikeimmaksi.

Langenskiöld aloitti rahoitusalalla 1990-luvun alussa. Vuosikymmenten varrella hän on työskennellyt muun muassa AG Pankkiiriliikkeessä, Norvestiassa, Seligsonilla, eQ:ssa ja Fourton Oy:ssä. Nykyisin hän toimii Zenito Silver and Gold, Zenito UK Value Fund ja Fourton Hannibal -rahastojen salkunhoitajana.

Zeniton strategia perustuu yhtiö- ja tilinpäätösanalyysiin nojautuvaan arvosijoittamiseen. Päätyömme on kytätä yhtiöitä, joiden arvo laskee pörssissä, Langenskiöld muotoilee. Osakkeen hinnan on oltava absoluuttisesti alhainen ja alhaisempi kuin ennen, yhtiöllä täytyy olla tuloksentekokykyä, mutta ei liikaa velkaa, hän linjaa.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Keskustelemassa director Ville Henttonen Fastmarkets RISI:stä ja analyytikko Antti Viljakainen Inderesiltä.

Suomalaiset metsäyhtiöt olivat hyvässä vedossa Q1:llä, vaikka lakko painoi UPM:n tulosta ja toimintaympäristö oli epävakaa. Venäjän kaasukatko voi aiheuttaa yksittäisiä tuotantohäiriöitä, mutta ei muodosta akuuttia riskiä suuressa mittakaavassa, arvioi Antti Viljakainen. Hänen mukaansa maakaasun rooli suomalaisessa metsäteollisuudessa on pienehkö, Keski- ja Etelä-Euroopassa tilanne on vaikeampi.

Venäjällä metsäteollisuuden fokus on jo useamman vuoden ollut Kiinassa, ja monia tehtaita on muokattu Kiinan kysynnän mukaan, sanoo Ville Henttonen. Hän kertoo, miten Kiina haluaa kasvattaa kuituomavaraisuuttaan, ja vähentää ulkomailta ostettavan sellun määrää. Jos Kiina onnistuu suunnitelmissaan, niin sillä voi tulevaisuudessa olla seurauksia myös suomalaisten yhtiöiden kannalta.

Mitkä ovat metsäteollisuuden mielenkiintoisimmat kasvuinvestoinnit? Viljakainen nostaa esiin Stora Enson kehittämät puupohjaiset akkumateriaalit. Henttonen näkee vahvana trendinä e-kaupan ratkaisut ja ruokapakkaamisen, kaiken, missä muoveja pystytään korvaamaan kustannustehokkaasti.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Vieraina päästrategi Antti Saari Nordea Varallisuudenhoidosta ja analyytikko Sauli Vilén Inderesiltä.

Tuloskausi on mennyt Helsingissä ihan hyvin tai ainakin pelättyä paremmin, pohjustaa Sauli Vilén. Hänen mukaansa yllättävän moni yhtiö on pystynyt siirtämään kustannuspaineet eteenpäin, mutta isoin niihin liittyvä efekti on vasta tulossa. Tuloskauden aikana on saatu ristiriitaisia signaaleja jopa saman alan sisältä, Vilén sanoo, ja ottaa esimerkiksi ohjeistustaan laskeneen Tokmannin ja positiivisen tulosvaroituksen antaneen Keskon.

Yhdysvalloissa tuloskasvu oli noin kymmenen prosenttia, kun ennuste oli reilut kuusi prosenttia, jatkaa Antti Saari. Hänestä kokonaiskuva Yhdysvalloissa on edelleen ihan hyvä, vaikka toimialojen välillä on suuria eroja. Joulukuussa Nordean alkavan vuoden tuottohaarukka osakkeille globaalisti oli 5-15 prosenttia. Nyt rima viiden prosentin vuosituotolle alkaa olla aika korkealla, Saari myöntää.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Vieraana yksityissijoittaja Jarmo Friman.

Suuret totuudet ovat kuolleet, eikä sijoittajan pidä uskoa aukottomasti ketään, herättelee Jarmo Friman. Hän kyseenalaistaa esimerkiksi tutun neuvon sijoitussuunnitelman noudattamisesta. Osakkeet eivät ole tasamittainen metsä, vaan sijoittajan on löydettävä metsästä oikeat puut ja nousevat sektorit, Friman linjaa.

Pitkään yrittäjänä toiminut Friman ryhtyi sijoittajaksi myytyään kuntosalinsa vuonna 2008. Hän luonnehtii itsenään swing-treidaajaksi, mutta salkussa on myös core-omistuksia. Hänen ”kolme musketööriään” ovat nesteytetyn maakaasun infrastruktuuria operoiva Golar LNG, tankkeriyhtiö Scorpio Tankers ja kaivosyhtiö Sibanye-Stillwater.

Löydettyään kiinnostavan sektorin Frimanilla on tapana hajauttaa useisiin yhtiöihin alalla. Tällä hetkellä hänellä on salkussaan esimerkiksi kymmenkunta uraaniyhtiötä.

Se on valtava, äärimmäisen kiehtova, loistava shakkipeli, jossa ei tule koskaan valmiiksi, Friman kuvailee suhdettaan sijoittamiseen.

Mikko Jylhä haastattelee.

Keskustelemassa strategi Jussi Hyöty OP Varainhoidosta ja pääekonomisti Tuuli Koivu Nordeasta.

Ukrainan sodan taustalla on Venäjän ja Kiinan tavoittelema uusi itäinen maailmanjärjestys, sanoo Jussi Hyöty. Hänen mielestään ainoa ratkaisu on Venäjän armeijan lyöminen, jolloin Kiina ei saa kumppaniltaan tukea. Taiwan kytkeytyy Ukrainan sotaan, ja jos Venäjän ydinpelottelu länttä vastaan toimii, samaa voidaan käyttää myös Taiwanin kohdalla, Hyöty pohtii.

Venäjä ei riitä Kiinalle ainoaksi kauppakumppaniksi, ja kiinalaiset yritykset näyttävät noudattavan länsimaiden pakotteita aika hyvin, kertoo Tuuli Koivu. Hänen mukaansa venäläiset ovat tottuneet vaatimattomaan kehitykseen, mutta Kiinassa on vahva eteenpäinmenon draivi. Uskaltaako kommunistinen puolue romuttaa ihmisten unelmat, ja ottaa suuria geopoliittisia riskejä, Koivu kysyy.

Kiina tarvitsee meitä, mutta kuinka kauan?

Toimittajana Mikko Jylhä.

Koivun podissa mainitsema kirja: Kiinan poliittinen järjestelmä, tekijät Mikael Mattlin, Lauri Paltemaa ja Juha A. Vuori. Vastapaino, 2022.