Pörssipäivä

Vieraana työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

Nousukauden ajateltiin jatkuvan vielä tämän kevään, mutta Venäjän hyökkäyksen jälkeen oletus nousukauden loppumisesta aikaistui, pohjustaa Risto Murto. Sodan seurauksena Suomen talouskasvuennusteita on laskettu parilla prosenttiyksiköllä. Taantuman tai lamankaan mahdollisuutta ei voi sulkea pois, Murto muistuttaa.

Varma teki viime vuonna historiansa parhaan sijoitustuoton, 18,5 prosenttia. Sijoituksista puolet oli osakkeissa, ja Murron mielestä osakepainon kasvattaminen olisi todennäköisesti järkevää. Asia ei kuitenkaan ole työeläkeyhtiön omissa käsissä, vaan edellyttää eläkemaksujen maksajien ja tulevien eläkkeensaajien päätöstä.

Ukrainan sota haastaa käsityksiä vastuullisesta sijoittamisesta. Onko mielekästä poissulkea puolustusteollisuus sijoituskohteista, kun samaan aikaan kasvatamme puolustusmenoja? Varma on jo päivittänyt omia ESG-linjauksiaan asiassa, Murto kertoo.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Keskustelemassa toimitusjohtaja Victor Snellman Osakesäästäjistä ja sijoittaja Olli Viitikko.

Venäjän hyökkäys otettiin osakesäästäjien keskuudessa vastaan tyrmistyneenä, ja päällimmäisenä on ollut huoli ukrainalaisten kärsimyksestä, pohjustaa Victor Snellman. Sijoittajat ovat nähneet helmi-maaliskuun ostopaikkana, mutta suomalaisten pörssiyhtiöiden viestintä saa osakesäästäjiltä kritiikkiä. Omassa sijoitustoiminnassaan Snellman aikoo kasvattaa ulkomaisten osakeomistusten painoa, ja esimerkki viimeisimmistä ostoista on ruotsalaisen USWE Sportsin osake.

Sijoitusmarkkinoilla on nyt uskomattomat jännitteet, jatkaa Olli Viitikko, ja viittaa sodan ohella rahapolitiikan kiristämiseen, inflaatioon, koronaan sekä sirupulaan ja muihin pullonkauloihin. Viitikko jätti salkunhoitajan työnsä Aktiassa viime syksynä, ja toimii nyt yksityissijoittajana. Hänen viimeaikaisia ostokohteitaan ovat muun muassa Neste, Embracer, Remedy ja Vonovia, myyntikohteita Fortum ja Olvi.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Vieraana johtava tutkija Ohto Kanninen Laboresta.

Väestöltään Suomen kokoinen Yhdysvaltain Coloradon osavaltio laillisti vuosituhannen alussa kannabiksen lääkekäytön, ja viihdekäytön vuonna 2012. Colorado saa kannabiskaupasta satojen miljoonien verotulot, ja alalle on syntynyt vähintään tuhansia työpaikkoja. Voisiko Suomi seurata Coloradon esimerkkiä?

Laillistamisen jälkeen kannabiksen kulutus on kasvanut eri osavaltioissa keskimäärin viisitoista prosenttia, ja alkoholin myynti laskenut kymmenisen prosenttia, pohjustaa Ohto Kanninen. Toisin kuin Euroopassa, Yhdysvalloissa laillistamisen kannatus on hänen mukaansa äärimmäisen vahvaa.

Suurimmat yhdysvaltalaiset kannabisyhtiöt toimivat useissa osavaltioissa, ja niiden liikevaihto on kasvanut miljardiluokkaan. Liittovaltion tasolla MSO-yhtiöiden (multi-state operator) toiminta ei ole laillista, joten ne eivät pysty listautumaan New Yorkin pörssiin. Parhaillaan Yhdysvalloissa on vireillä useita lakihankkeita tilanteen korjaamiseksi.

Kannisen mielestä on riski, että Suomi jää ajopuuksi kannabikseen liittyvässä muutoksessa.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Keskustelemassa päästrategi Vesa Engdahl Front Capitalista ja investointipankkiiri, taloustubettaja Sami Miettinen Translink Corporate Financesta.

Ukrainan sota ei poista sijoittajalle tärkeitä megatrendejä, pohjustaa Vesa Engdahl, ja ottaa esimerkiksi Euroopan energiamurroksen. Engdahlia kiinnostavia sektoreita ovat muun muassa teknologia, vaihtoehtoiset energialähteet, maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyvät innovaatiot sekä globaalit infrastruktuurisijoitukset.

Front pitää Yhdysvallat ylipainossa, ja Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tärkeyttä korostaa myös Sami Miettinen.

Pitkään jatkuessaan puolustusmenojen kasvattaminen ja omavaraisuuden tavoittelu uhkaavat heikentää globaalia tuottavuutta, Miettinen sanoo. Hän on puhunut Suomen Nato-jäsenyyden puolesta YouTube-kanavallaan, ja odottaa Suomen olevan Natossa ennen kesää.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Keskustelemassa pääekonomisti Juhana Brotherus Hyposta ja johtaja Antti Lahtinen Investors Housesta. Lahtinen on myös Suomen Vuokranantajien hallituksen jäsen.

Asuntomarkkinat ovat jarruvaiheessa, joka voi viedä päiviä tai pitkittyä kuukausiksi, luonnehtii Hypo. Ostajat ovat muuttuneet varovaisiksi, mutta Hypon hintaennusteisiin Ukrainan sodalla ei ole dramaattisia vaikutuksia, Juhana Brotherus kertoo.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa selvästi Suomen asemaan ulkomaisten kiinteistösijoittajien silmissä, arvioi Antti Lahtinen. Investors House myi viime vuonna monia kiinteistökohteita, ja panostaa palveluliiketoimintaan. Strategiamuutoksen taustalla on useita syitä, ja Lahtisen mukaan muutos auttaa Investors Housea matkalla osinkoaristokraatiksi.

Tyhjiä arvoasuntoja on Helsingissä yhä enemmän, kertoo Hypo. Brotherus ehdottaa niille ”tyhjän asunnon lisäveroa” Vancouverin tapaan, mutta Lahtinen ei ajatuksesta innostu.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Keskustelemassa päästrategit Valtteri Ahti Evlistä ja Lippo Suominen S-Pankista.

Ukrainan sodan seurauksena joudumme kyseenalaistamaan tapamme ajatella maailmaa talouden kautta, pohtii Lippo Suominen. Hänen mukaansa inflaatiotaistelu ja epävarmuus iskevät talouteen ennakoitua enemmän, ja yleisellä markkinatasolla on laskupainetta. Rahapolitiikan ja suhdannekäänteen vuoksi S-Pankki laittoi osakkeet alipainoon jo ennen sotaa.

Eurooppalaiset havahtuvat nyt siihen, ettei muualla ajateltu turvallisuuspolitiikasta samalla tavalla kuin täällä, jatkaa Valtteri Ahti, ja viittaa puolustusmenojen leikkaamiseen. Sotatilanteen rauhoituttua edessä on kurssiralli, mutta sen jälkeinen talouskehitys ei anna syytä suureen optimismiin, Ahti puntaroi. Evlilla on neutraali osakepaino, ja strategian keskiössä energiayhtiöt, yhdysvaltalaiset arvoyhtiöt sekä inflaatiosuojat.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Keskustelemassa sijoitusstrategi Hertta Alava Nordeasta ja pääanalyytikko Antti Saari OP:sta.

Venäjälle asetettujen pakotteiden vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta koko vuoden tasolla Venäjän BKT voisi laskea 5-7 prosenttia, pohjustaa Hertta Alava. Hänen mukaansa Ukrainan sodalla on hyvin vähän vaikutusta globaaliin talouskasvuun, joka voi yltää tänä vuonna 4,5 prosenttiin. Nordea pitää osakkeet ylipainossa, ja näkee Yhdysvaltain markkinat mielenkiintoisimpana.

Venäjälle strategisesti tärkeiden omistusten kansallistaminen on relevantti uhka, ja venäläisten yhtiöiden delistaaminen länsipörsseistä mahdollista, arvioi Antti Saari. Hän korostaa, että sota pakotteineen hidastaa edelleen toimitusketjujen palautumista koronasta. OP:n näkemyksen mukaan Venäjän-kaupan pysähtyminen leikkaa Suomen talouskasvusta tänä vuonna 1-2 prosenttiyksikköä.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Vieraina Fenno Osake -rahaston salkunhoitaja Juha Varis S-Pankista ja analyytikko Sauli Vilén Inderesiltä.

Venäjä aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainaan varhain torstaina 24.2. Vain tunteja sen jälkeen Juha Varis ja Sauli Vilén keskustelivat aiheesta Pörssipäivässä.

Helsingin pörssin Venäjä-riski on pienempi kuin mielikuvat antavat ymmärtää, sanoo Juha Varis. Hänen mukaansa Krimin valtauksen aikaan 2014 suomalaisilla pörssiyhtiöillä oli sijoitettuja pääomia Venäjällä noin kahdeksan miljardia euroa, nyt noin puolet siitä.

Molemmat ovat sitä mieltä, etteivät turvallisuuteen liittyvät uhkakuvat heikennä Suomen asemaa kansainvälisten sijoittajien silmissä.

Nykytilanteessa uhkakuvia enemmän ulkomaiseen kiinnostukseen vaikuttavat Suomen kansantalouden houkuttelevuus, ja suomalaiset pörssiyhtiöt, arvioi Sauli Vilén. Kansantalouteen Venäjällä toki on vaikutuksia, hän jatkaa.

Puheenaiheina Fortumin, Nokian Renkaiden, Finnairin, Nesteen ja Aspon Venäjä-riskit.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Keskustelemassa päästrategit Valtteri Ahti Evlistä ja Antti Saari Nordea Varallisuudenhoidosta.

Osakemarkkinoiden nousu jatkuu ensi vuonna, uskoo Antti Saari. Nordean alkavan vuoden tuottohaarukka osakkeille globaalisti on 5-15 prosenttia, mutta Saaren mukaan tuloskasvuennusteet vaikuttavat tässä vaiheessa liian pessimistisiltä. Hän kuitenkin muistuttaa, että sijoittajien kannattaa varautua korjausliikkeeseen matkan varrella.

Osakkeet ovat ylipainossa sekä Evlillä että Nordealla, mutta kehittyviin markkinoihin molemmat pitävät etäisyyttä.

Kehittyvien markkinoiden alipainottaminen on perusteltua, mutta ensi vuonna tilanne voi kääntyä, arvioi Valtteri Ahti. Hän ennakoi, että Kiinasta voi tulla alkavan vuoden paras osakemarkkina. Haasteena on, missä vaiheessa kehittyvien maiden kyytiin kannattaa hypätä, Ahti pohtii.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Ohjelmassa mainittu työpaperi: The Best Strategies for Inflationary Times. Neville et al., 2021.

Pörssipäivä palaa liiketoimiin helmikuussa 2022. Jatkossa tuoreet jaksot viikottain Yle Areenassa.

Vieraana rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta.

Tatu ja Vesa Puttosen satasivuinen teksti Vastuullinen sijoittaminen teoriassa ja käytännössä ilmestyi syksyllä Aalto-yliopiston julkaisusarjassa. Kaksikon mukaan ESG-sijoittamiseen liittyy ylimitoitettuja odotuksia, eikä se riitä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

”Sijoittajayhteisö luo kyllä oman vastuullisuuden taksonomiansa, mutta se ei välttämättä tuota optimaalista lopputulosta ympäristön kannalta. Poliitikot eivät voi ulkoistaa vastuutaan varainhoitajille ja sijoittajille”, tekijät kirjoittavat.

Vastuullisiin rahastoihin on virrannut ennätyksellisen paljon rahaa viime vuosina, ja korkean ESG-pistearvon yhtiöiden hinnat ovat nousseet. Vesa Puttosen mukaan on perusteltua odottaa, että tästä eteenpäin ESG-sijoitusten tuotot jäävät alhaisemmiksi kuin niin sanotuissa tavallisissa sijoituksissa.

Lähetyksen alussa puheenaiheina inflaatio ja nollakorot sekä niiden seuraukset.

Toimittajana Mikko Jylhä.