Podcastaaja on nukkunut pommiin ja joutuu lisäksi siirtymään nauhurin kanssa vessaan kesken nauhoitusten. Tämä ei estä ankaraa selittämistä Sapfon ja Aristoteleen objektiorientoituneesta materialismista eikä teorian toiminnallisen luonteen avaamista.

Deleuze ja Nietzsche -osuudessa puhutaan dramatisoinnin metodista: sen sijaan, että kysyttäisiin esimerkiksi "mitä on kauneus", kysytäänkin "kuka tai mikä on kaunis, kuka tai mikä ilmaisee itseään kauniissa asiassa". Muita aiheita: suomalaisen ympäristöajattelun raskas laatu, representaatiokeskeisen ajattelun ja politiikan ongelmat, taistelemisen yleinen reaktiivisuus.

Lukemista:

Pieta Päällysaho: Huomioita Sapfon runoudesta (Poesiavihkot 29)

megafoni.kulma.net

Eetu Viren: Vallankumouksen asennot (Tutkijaliitto, ilmestyy syksyllä 2021)

Tehdään filosofiaa kissoilla ja tullaan Deleuzen ja Nietzschen olennaiseen kysymykseen: Miten reaktiiviset voimat onnistuvat voittamaan aktiiviset voimat? Entä millaista on myöntävä tahto ja millaista kieltävä? Miksi on tärkeää tulla herkäksi ja miten Nietzsche päätyy ihailemaan sekä sairaita että Jeesusta?

Lopuksi esitetään ikuinen paluu eettisenä muotoiluna:

“Mitä tahdotkin, tahdo sitä niin, että tahdot myös sen ikuista paluuta. (…) Nietzscheä lannistaa yksi asia maailmassa: pienet korvaukset, pienet nautinnot, pienet ilot, kaikki mikä sallitaan itselle kerran, vain kerran. Kaikki se, mitä ei voi tehdä uudelleen huomenna kuin sillä ehdolla, että sanoo itselleen edellisenä päivänä: huomenna en enää tee sitä.”

Lukemista:

Deleuzen Nietzsche-kirja, II luku, osiot 11-15

Graham Harmanin blogin advice-postaukset

Käydään läpi palautetta siitä, mikä on Nietzschen kulma heterocringeihmissuhteisiin ja miksi me investoimme halujamme meitä alistaviin mekanismeihin. Varsinainen selitys koskee Deleuzen aktiivisten ja reaktiivisten voimien käsittelyä. Sivutaan myös hierarkian ja ruumiin käsitteitä ja tietoisuuden reaktiivista luonnetta.

Jälkipuolella jaksoa otetaan suuri harha-askel ja tarkastellaan, miksi Nietzschellä ja Marxilla ei ole kovin paljon tekemistä modernin oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon tai ihmisoikeuksien kanssa. Näiden (eli liberalismin tai sosialismin) sijaan Nietzschen perspektivismi, Marxin kommunismi ja Deleuzen filosofia ovat eron ajattelua.

Lukemista:

Deleuzen Nietzsche-kirjasta luku II, osiot 1-10

Marx: Gothan ohjelman arvostelua

Marx: Pääoman I osan I luku

Jatketaan Deleuzen Nietzsche-masinointia. Miten traaginen, dionyysinen ajattelu eroaa dialektisesta ja kristillisestä ajattelusta? Millä tavalla kristinusko maallisine jatko-osineen on tuonut hirvittävää syyllisyyttä ja tuskaa maailmaan, ja mitä tarkoittaa kärsimyksen sisäistäminen? Miten kaikesta voisi tulla myöntämisen ja ilon kohde? Arvioinnissa myös Nietzschen mahdollinen naisviha, olemassaolon viattomuus ja nopanheitto.

Lukemista:

Deleuzen Nietzsche-kirjasta ensimmäisen luvut osiot 5-16

Carlo Rovellin kirjat Ajan luonne ja Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta

Aloitetaan Deleuzen Nietzsche-luennan erittäin herkullinen läpikäynti. Mikä on jonkin asian mieli ja mistä arvomme ovat peräisin? Miten todellisuus muodostuu voimien kamppailuista ja hierarkioista? Mitä on vallantahto ja miten sitä tutkitaan genealogisesti? Entä miksi Deleuze inhosi dialektiikkaa niin kovasti?

Lukemista:

Gilles Deleuze: Nietzsche ja filosofia

Herakleitos: Yksi ja sama

Nietzsche on yksi niistä harvoista ajattelijoista, jotka tekee mieli laittaa metaforiseen myrkkykaappiin piiloon ihan nuorimmilta. Miksi näin, ja miten Nietzsche käsitetään yleensä väärin? Onko relativismia olemassa ja mikä on sen suhde perspektivismiin? Jaksossa käsitellään Nietzschen lukemisen kolme pääongelmaa, esitellään Nietzschen elämänvaiheet ja kerrotaan mistä aloittaa. Paljon puhetta mursunviiksistä ja hyvin vähän Deleuzesta.

Lukemista:

Nietzschen lopun aikojen "trilogia" Ecce homo - Antikristus - Epäjumalten hämärä

Nietzschen filosofinen päätrilogia Iloinen tiede - Hyvän ja pahan tuolla puolen - Näin puhui Zarathustra

Nietzschen yhtenäisin ja kumouksellisin teos Moraalin alkuperästä

Lopuksi vielä nuoruudenteos Tragedian synty.

Jos filosofia on vaarallinen hanke, josta on historiassa voinut saada jopa kuolemantuomion, miksi niin moni filosofi näkee suuresti vaivaa itsestäänselvyyksien turvaamiseksi? Jakso on ääniessee, jossa tarkastellaan filosofian suhdetta valtaan sekä tuotteen ja tuotannon tasoihin.

Luettavaa:

Afterword from The Democratic Forest. William Eggleston in Conversation with Mark Holborn. http://www.egglestontrust.com/df_afterword.html

Gilles Deleuze & Félix Guattari: Anti-Oidipus, luku 1

Karl Marx: Pääoma I, luku 1

Bertrand Russell: Filosofian ongelmat

Mistä empirismissä on kyse, tiedosta vai käytännöstä? Jakautuuko filosofia teoreettiseen ja käytännölliseen? Mikä on subjekti, ja miten epäluuloisesta naturalismista päädytään siihen, että maailma perustuu fiktioihin? Miksi empirismi on mielikuvituksen eikä aistien filosofiaa? Jaksossa tiivistetään Humen ajattelu nuoren Deleuzen ensimmäisen tutkimuksen pohjalta ja kuullaan ensi kertaa suomennettua tekstiä tuosta kirjasta.

Lukemista:

Gilles Deleuze: Empirisme et subjectivité: essai sur la nature humaine selon Hume / Empiricism and Subjectivity

David Hume: A Treatise of Human Nature

Agrégation externe de philosophie 2021 Programme et bibliographies 

https://philosophie.ac-creteil.fr/spip.php?article1077

"Mitä filosofi sanoi toiselle?" Jaksossa selitetään erittäin huono vitsi, joka toimii avaimena 1700-luvun filosofiaan. David Hume on kovaa kamaa, mutta oliko hän pelkkä Kantin muusa? Mihin oppikirjat keskittyvät Humen kritiikissä ja mitä ne jättävät kertomatta empirismistä? Entä mitä tekemistä Deleuzella on tässä jupakassa?

Toisena puhujana jaksossa esiintyy Iines-kissa.

Lähteitä ja lisälukemista:

Gilles Deleuze: Empirisme et subjectivité: essai sur la nature humaine selon Hume / Empiricism and Subjectivity

Gilles Deleuze: Hume-artikkeli Châtelet'n filosofian historiassa, löytyy kokoelmasta L'Ile déserte et autres textes (1953-1974) / Desert Islands and Other Texts

David Hume: A Treatise of Human Nature

Immanuel Kant: Prolegomena

Elämä ei ole mitään henkilökohtaista, Deleuze kirjoittaa. Yksilö on elämän väliaikainen vaikutus, ja yksilöön pakattu elämä on surkastunutta. Mitä sitten voi sanoa Deleuze-nimisen hahmon elämästä? Mikä oli nuoren Deleuzen salainen noitavaihe ja miksi elämän filosofi teki itsemurhan?

Lukemista ja katsomista:

Deleuzen aakkoset eli L'Abécédaire de Gilles Deleuze löytyy mm. tekstitettyinä Youtube-klippeinä ja englanninkielisenä transkriptinä

https://deleuze.cla.purdue.edu/sites/default/files/pdf/lectures/en/ABCMsRevised-NotesComplete051120_1.pdf

Frida Beckman: Deleuze (Critical Lives -sarjassa)

Francois Dosse: Deleuze & Guattari

Tiede & edistys 3/2008: johdatus Deleuzen elämän käsitteeseen ja suomennos Deleuzen viimeiseksi jääneestä artikkelista

Jos haluaa tukea podcastia:

https://www.patreon.com/mikameitavaivaa