Selitä mulle

Mitä aika on ja miten aika on? Voiko edes sanoa, että aika on. Ainakin voi kysyä: miten aikaa jäljitetään, koetaan, viivytetään ja paetaan?

Jaksossa esitetään neljä tapaa ajatella aikaa Aristoteleen, Heideggerin, Derridan, Bergsonin ja Deleuzen pohjalta. Sisällysluetteloa:

- kaksi suurta perinnettä ajan ajatteluun länsimaisessa filosofiassa: Aristoteles & luonnontieteen valtavirta (aika liikkeen lukuna) vs. Augustinus ja eksistentiaalifilosofian perinne (aika koettuna menneisyytenä, nykyisyytenä ja tulevaisuutena)

- ongelma: kumpikin perinne esittää itsensä ensisijaisena

- "objektiivista" aikaa ei voi perustaa ilman että viitataan aina johonkin toiseen rytmiseen viitekehykseen mitattavan asian ulkopuolella

- aika omiin tarpeisiin luotuna konstruktiona ja nykyfysiikan popularisointien kantoja tähän

- Heidegger: inhimillinen oleminen ajallistavana ja ekstaattisena

- mikä on ajan ja materian suhde?

- Bergson: aika viiveenä ja sitkeänä, itsepäisenä, itsestään eroavana kestona

- Deleuze: Kronos-aika ja Aion-aika

- vauvan nauru, puiden lehdet hiirenkorvalla toukokuussa, oluen ensimmäinen puraisu kielellä, Pentti Saarikosken lauseenrytmi, räppäreiden flow ja painotus

Luettavaa:

Hans Ruin: Time as Ek-stasis and Trace of the Other

Jakso jatkaa edellistä jaksoa (Materialismin riittämättömyys ja liiallisuus) mutta toimii myös itsenäisesti.

Onko maailmassa muutakin kuin ainetta, ja mitä täsmälleen ottaen on aika? Tästä alkaa neljän jakson selitys materialismista, ajasta, virtuaalisesta, aktuaalisesta, intensiivisestä ja sommitelmista. Ensimmäisessä jaksossa:

- materialismin, idealismin ja dualismin ongelmia

- filosofisten kiistojen arkisuus, taiteellisuus ja poliittisuus

- miten ideaalinen ei jätä materiaalista rauhaan esimerkiksi Marxin ajattelussa, lausumien mielekkyydessä, koreografiassa, kieliopissa, käsitteissä ja mahdollisuusavaruuksissa

- lopputulos: ideaalisuutta, aineettomuutta ja ruumiittomuutta ei voi selittää pois materialismista, materialismi ei sulkeudu itseensä vaan synnyttää jatkuvasti ideaalisuutta, joka ehdollistaa materian muuttumista ja järjestäytymistä

Luettavaa:

Elisabeth Grosz: The Incorporeal

Vierailujaksossa Jussi Vähämäki ja Eetu Viren keskustelevat filosofi Paolo Virnon kirjasta Kun sana tule lihaksi (Tutkijaliitto 2022, suom. Eetu Viren). Keskustelu on äänitetty Helsingissä Lymyssä kesällä 2022.

Jakson teemoja:

- intro: mitä yhteistä on Virnolla ja Deleuzella

Vuoden kestänyt Kant-kaari saa päätöksen erikoispitkässä Arvostelukyvyn kritiikki -jaksossa, jossa selitetään ainakin seuraavat asiat:

- kolme luovaa käyttöä Kantille, eli transsendentaalinen subjekti, järjen illuusiot ja regulatiiviset vs. konstitutiiviset ideat

- estetiikan kaksi eri merkitystä: 1) ajan ja tilan aistimellisuus, 2) kauneuden, ylevän ja tarkoituksenmukaisuuden kokeminen

- Kantin suuren kriittisen järjestelmän arkkitehtoniikan yhteenveto: mihin tarvittiin vielä kolmas kritiikki?

- miksi Arvostelukyvyn kritiikki on niin yllättävä, mullistuksellinen ja voimakas kirja, toisaalta miksi se on niin porvarillinen kirja

- arvostelukyvyn luonne: yleisen ja erityisen sovittaminen yhteen

- Kantin estetiikan perusjutut: formalismi, teleologia, universalismi, luonnonkauneuteen keskittyminen, peak humanismi

- Deleuzen Kant-kirjan viimeisten lukujen luenta mielenkykyjen suhteesta: kykyjen vapaa leikki, esteettinen kokemus ja keskinäinen paini edeltää niin teoreettista kuin käytännöllistäkin järkeä, siksi estetiikka on ensisijainen suhteessa teoriaan ja moraaliin

- Kant nappasi Rousseaulta poliittisen yhteisön autonomian ja siirsi sen subjektin sisään – voisiko deleuzelaisen Kant-luennan napata ja ulottaa sen jälleen poliittiseen yhteisöön?

Luettavaa:

Deleuze: Kantin kriittinen filosofia, luku 3 ja loppuluku

Kant: Arvostelukyvyn kritiikki, osa I: Esteettisen arvostelukyvyn kritiikki

Pitkänen: Johdatus Arvostelukyvyn kritiikkiin

Jaksossa mainitut omat tekstit:

Purokuru: Haavamaa (ilmestyy 5/2023)

Purokuru: Heikko estetiikka

Jos haluaa tukea podcastia, voi liittyä Mikä meitä vaivaan Patreon-tilaajaksi.

Anna Nurminen haastattelee Iida Sofia Hirvosta, Pontus Purokurua ja Eetu Vireniä Deleuzen ja Guattarin Anti-Oidipuksesta, joka täytti juuri 50 vuotta. Keskustelu on äänitetty Tutkijaliiton tilaisuudessa Helsingin Kaapelitehtaalla 23.11.2022.

Käsiteltyjä kysymyksiä:

- Millainen oli vallitseva poliittinen ja intellektuaalinen ilmapiiri Anti-Oidipuksen ilmestymisen aikaan?

Deleuzen ja Guattarin Anti-Oidipuksen (1972) suomennoksesta on ilmestynyt 50-vuotisjuhlapainos. Erikoisjaksossa leikataan synttärikakkua lukemalla ja selittämällä kirjan ensimmäinen sivu.

Juhlien kunniaksi Anti-Oidipuksen voi ostaa 25 euron hintaan (+pk) osoitteesta tutkijaliitto.fi koodilla "selitämulle" marraskuun 2022 ajan. (Yhteistyö on epäkaupallinen: podcastaaja ei saa siitä euroakaan ja päinvastoin menettää rahaa.)

Kuva ensimmäisestä sivusta: https://imgur.com/a/sSOWLaB

Lukemista:

Bataille: Aurinkoperäaukko

Büchner: Lenz

Freud: Kolme seksuaaliteoreettista tutkielmaa

Freud: Psykoanalyyttisia huomioita omaelämäkerrallisesti kuvatusta paranoiatapauksesta ("Schreber")

Nyt päästään David Graeberin ja David Weingrown Alussa oli -teoksen luihin ja ytimiin:

- maanviljelyn historia ja merkitys (vastaan Hararin & kumppaneiden satuja)

- valtion käsitteen epämääräisyys; moderni valtio on James Bond

- roomalaisesta oikeudesta polveutuva länsimainen käsitys omaisuudesta on erittäin omituinen ja väkivaltainen

- tärkeintä on vapaus lähteä, vapaus olla tottelematta ja vapaus laittaa yhteiskunta uusiksi

- kaupunkien historia on sekä luokkien että ekologian osalta paljon moninaisempi kuin mitä ajatellaan

- yhteiskunta on aina virtuaalinen ja kokemus siitä perustuu mielikuvitukseen

- historiallinen materialismi taitaa olla vararikossa

- demokratia: "antiikin kreikkalaiset olivat hyvin tietoisia siitä, että vaalit tuppaavat nostamaan esille karismaattisia, tyrannimaisuuteen taipuvaisia johtajia"

- naisten asema historiassa: naisten hiljalleen keräämä tieto on tyypillisesti innovaatioiden takana, varsinkin mitä tulee esihistorialliseen kasvitietoon; myös naisten vapaus aivan olennainen mittari yhteiskunnalliselle ja teknologiselle luovuudelle

- kritiikit ja loppusanat.

Ensi kerralla paluu Kantiin ja Deleuzeen. Sitä odotellessa: MMV Patreon.

Käydään kahden jakson verran läpi antropologian ja arkeologian sensaatiota, David Graeberin ja David Wengrow'n kirjaa Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia (suom. Anna Tuomikoski, Teos 2022).

Ensimmäisen jakson pääpointit:

- ihmislajin "olemus" löytyy moneudesta ja joustavuudesta, jos mistään

- yhteiskunnallisen evolutionismin kritiikki

- eurosentrismin purkaminen

- anarkistinen ihmiskuva

- valistuksen synty törmäyksestä alkuperäiskansoihin

- tasa-arvon käsitteen epämääräisyys

- länsimaisen filosofian omituinen käsitys ajattelun luonteesta

- auktoriteetin monimutkaisuus

- Gregory Bateson ja skismogeneesin käsite

Osassa II mennään tarkemmin empiirisiin kysymyksiin ja kirjan ongelmiin.

Jos haluaa tukea podcastia, voi tilata Mikä meitä vaivaa -lisäsisällöt osoitteesta https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

Mikä on sodan suhde transsendentaalifilosofiaan? Onko filosofia ajankohtaista? Miten valistus-Kant ilmaisi aikansa porvaristoluokkaa ja teki eräänlaisen uskonpuhdistuksen filosofian alueella? Mikä moraalifilosofiassa on mielekästä ja mikä silkkaa valtioterrorismia? Puhutaan Kantin moraaliajattelusta Moraalin metafysiikan perustuksen ja Käytännöllisen järjen kritiikin kautta. Deleuze-pitoisuus on jaksossa alhainen.

Lukemista ja mainittuja tekstejä

Alkusitaatti: Ludwig Marcuse

Saariluoma: Muuttuva romaani

Kant: Moraalin metafysiikan perustus

Kant: Käytännöllisen järjen kritiikki

Kotsko: Neoliberalism’s Demons

Deleuze: Kantin kriittinen filosofia, toinen luku

Loppusitaatti: Nietzsche, Ecce homo

Jos haluaa tukea podcastia: MMV-Patreon

Kant työnsi filosofian kaappiin ja sinetöi komeron oven. Minkälaisia kykyjä kaapin sisältä löytyy ja mikä on kykyjen välinen suhde? Miten Kant ensin puhdistaa teologian ulos filosofiasta ja sitten kuljettaa teologian takaisin ajattelun keskipisteeksi? Miten Robert Musil selittäisi analyyttisen ja mannermaisen filosofian eron, ja miksi klassikkokirjat mönttäävät vaikeimmat lukunsa heti alkuun?

Jaksossa rupatellaan tuttavallisesti Kantin Puhtaan järjen kritiikistä, mietitään analyyttista, synteettistä, a priori- ja posteriori-tietoa ja tehdään käsitteellisiä kiertokävelyitä Deleuzen kanssa.

Lukemista:

Deleuze: Kant ja ajan synteesi -seminaarit, erityisesti seminaari 1

Deleuze: Kantin kriittinen filosofia, johdanto ja I luku

Kant: Puhtaan järjen kritiikki, erityisesti II osa eli Transsendentaalinen metodioppi

Musil: Mies vailla ominaisuuksia, I osa, sivu 332 (2006 painos)