Mikä on sodan suhde transsendentaalifilosofiaan? Onko filosofia ajankohtaista? Miten valistus-Kant ilmaisi aikansa porvaristoluokkaa ja teki eräänlaisen uskonpuhdistuksen filosofian alueella? Mikä moraalifilosofiassa on mielekästä ja mikä silkkaa valtioterrorismia? Puhutaan Kantin moraaliajattelusta Moraalin metafysiikan perustuksen ja Käytännöllisen järjen kritiikin kautta. Deleuze-pitoisuus on jaksossa alhainen.

Lukemista ja mainittuja tekstejä

Alkusitaatti: Ludwig Marcuse

Saariluoma: Muuttuva romaani

Kant: Moraalin metafysiikan perustus

Kant: Käytännöllisen järjen kritiikki

Kotsko: Neoliberalism’s Demons

Deleuze: Kantin kriittinen filosofia, toinen luku

Loppusitaatti: Nietzsche, Ecce homo

Jos haluaa tukea podcastia: MMV-Patreon

Kant työnsi filosofian kaappiin ja sinetöi komeron oven. Minkälaisia kykyjä kaapin sisältä löytyy ja mikä on kykyjen välinen suhde? Miten Kant ensin puhdistaa teologian ulos filosofiasta ja sitten kuljettaa teologian takaisin ajattelun keskipisteeksi? Miten Robert Musil selittäisi analyyttisen ja mannermaisen filosofian eron, ja miksi klassikkokirjat mönttäävät vaikeimmat lukunsa heti alkuun?

Jaksossa rupatellaan tuttavallisesti Kantin Puhtaan järjen kritiikistä, mietitään analyyttista, synteettistä, a priori- ja posteriori-tietoa ja tehdään käsitteellisiä kiertokävelyitä Deleuzen kanssa.

Lukemista:

Deleuze: Kant ja ajan synteesi -seminaarit, erityisesti seminaari 1

Deleuze: Kantin kriittinen filosofia, johdanto ja I luku

Kant: Puhtaan järjen kritiikki, erityisesti II osa eli Transsendentaalinen metodioppi

Musil: Mies vailla ominaisuuksia, I osa, sivu 332 (2006 painos)

Millainen oli Kantin voittajatunti ja muu päivärutiini? Mitä on Kantin kriitttinen eli transsendentaalinen filosofia, ja millaisen arkkitehtonisen järjestelmän järjen itsekritiikki muodostaa? Entä miten Julma-Henri selittää empiiristen tieteiden ja filosofian välisen eron?

Jaksossa osoitetaan vääräksi Heinrich Heinen väite siitä, ettei Kantilla ollut elämää. Sitten tehdään taustoittava katsaus Kantin kriittiseen ajatteluun, ja lopuksi arvioidaan Kantia kolmesta suunnasta.

Jaksossa mainittuja asioita:

Thomas De Quincey: The Last Days of Immanuel Kant

Heikki Kannisto: Kant ja järjen itsekritiikki (teoksessa Filosofian historian kehityslinjoja)

Immanuel Kant: Prolegomena

Carefree Wandering -kanava

Julma Henri: Rikrek

Miksi sukupuolen ja seksuaalisuuden ympärille syttyy jatkuvasti poliittisia konflikteja? Oliko Nietzsche naisvihaaja vai sittenkin varhainen feministi? Mitä on xenofeminismi? 

Jaksossa käsitellään muutamia feministisen filosofian uudempia suuntia ja pikakelataan vieraantumisen käsitteen 200-vuotista historiaa Euroopassa.

Luettavaa:

Sue Prideaux'n haastattelu Nietzschestä LA Review of Booksissa

Xenofeministisen manifestin suomennos Zelda-zinessä

Shulamith Firestone: The Dialectic of Sex

Jakson lopun namedroppaukset:

Legacy Russell: Glitch Feminism (tulossa suomeksi 2022)

Paul Preciado: Countersexual Manifesto

Paul Preciado: Testo Junkie (tulossa suomeksi 2022)

Donna Haraway: ”Kyborgimanifesti”. Teoksessa Haila, Yrjö & Lähde, Ville (toim.): Luonnon politiikka

Alex Williams & Nick Srnicek: Inventing the Future. Postcapitalism and a World Without Work

Minkälaisia nihilismin lajeja Euroopan historiasta löytyy? Mikä on yli-ihminen? Miten tuhotaan luovasti ja uudelleenarvioidaan kaikki arvot?

Hotellihuoneessa katkennut nauhoitus jatkuu: viimeiset setit Deleuzen Nietzsche-kirjaa ja paljon muuta, kuten vastarinnan virallisten muotojen kritiikki, Marxin ja Nietzschen yhteys, näkyvät ja näkymättömät tapahtumat, Sianhoito-opas nietzscheläisenä tekona, hegeliläisen dialektisen ajattelun ankara kritiikki, antroposeenista yli-ihmisaikaan, nihilismin akseleraatio ja lopuksi myöntämisen luonne.

Luettavaa:

Deleuze: Nietzsche's Burst of Laughter (teoksessa Desert Islands)

Deleuze: Nietzsche and the Image of Thought (teoksessa Desert Islands)

Deleuze: Nietzsche ja filosofia, luku V ja johtopäätökset

Eskelinen & Lehtola: Jälkisanat/Sianhoito-opas

Mistä elämässä on kyse? Miksi kustannustehokkuuden pitäisi olla tärkein asia yhteiskuntasuunnittelussa, miksei mielekäs elämä ole tärkeintä? Mikä on kaiken tämän mieli? Mitä tarkoittavat koodaaminen, rekoodaaminen, byrokraattinen valtiojärki ja nomadinen sotakone? Voiko politiikkaa tehdä hajoamalla? Kysymyksiä tutkitaan kolmen Deleuzen Nietzscheä käsittelevän esitelmän ja haastattelun kautta. Selitys on äänitetty hotellissa hermolomalla Tampereella, ja se kuuluu.

Seuraava jakso on viimein luvattu finaali-Nietzsche!

Luettavaa:

Deleuze: Nomadinen ajattelu (teoksessa Autiomaa ja muita kirjoituksia)

Paulsen: Entä jos? Miten kestämme epävarmuutta

Kaunainen ihminen märehtii menneitä jälkiä siinä missä aktiivinen ihminen kykenee unohtamaan ja luomaan. Tästä jaosta alkaa reaktiivisten voimien kehitys, joka etenee pappien välityksellä huonoon omatuntoon ja askeettisiin ihanteisiin. Jaksossa käydään läpi Nietzschen kaikkein voimakkaimpien tekstien hahmotelmia Deleuzen kautta. Esitellään myös velan ja syyllistämisen lyhyt historia ja käsitellään mm. kysymystä siitä, onko työttömien nöyryyttämisen mieli nautinnon tuottaminen työssäkäyville ja omaisuustuloilla eläjille.

Iines-kissa keskeyttää selityksen käynnistämällä kissamellakan, mutta selitys elpyy ja käy lopuksi läpi yhdeksän erilaista myöntämisen ja kieltämisen hahmoa.

Uusille kuuntelijoille: podcast toimii parhaiten sarjana ensimmäisestä jaksosta alkaen, mutta kyytiin voi toki tulla mistä jaksosta tahansa.

Onko ajattelu aktiivista? Voiko edes sanoa, että me ajattelemme "itse"? Usein ajattelu alkaa vasta väkivaltaisesta katkoksesta, joka pakottaa kohtaamaan ulkoisen voiman ja luomaan uusia käsitteitä.

Kirjeenvaihto-osiossa tarkastellaan arkkitehtuuria ulkoisen, passiivisen ajattelun muotona. Kuinka paljon esimerkiksi ylempiluokkaisen ihmisen korkea käsitys itsestään syntyy häntä ympäröivästä arkkitehtuurista?

Lopuksi tarkastellaan typeryyttä filosofisena käsitteenä sekä filosofian tehtävää, joka on ajattelun alhaisuuden paljastaminen.

Lukemista:

Deleuze: Nietzsche ja filosofia, luku III loppuun

Podcastaaja on nukkunut pommiin ja joutuu lisäksi siirtymään nauhurin kanssa vessaan kesken nauhoitusten. Tämä ei estä ankaraa selittämistä Sapfon ja Aristoteleen objektiorientoituneesta materialismista eikä teorian toiminnallisen luonteen avaamista.

Deleuze ja Nietzsche -osuudessa puhutaan dramatisoinnin metodista: sen sijaan, että kysyttäisiin esimerkiksi "mitä on kauneus", kysytäänkin "kuka tai mikä on kaunis, kuka tai mikä ilmaisee itseään kauniissa asiassa". Muita aiheita: suomalaisen ympäristöajattelun raskas laatu, representaatiokeskeisen ajattelun ja politiikan ongelmat, taistelemisen yleinen reaktiivisuus.

Lukemista:

Pieta Päällysaho: Huomioita Sapfon runoudesta (Poesiavihkot 29)

megafoni.kulma.net

Eetu Viren: Vallankumouksen asennot (Tutkijaliitto, ilmestyy syksyllä 2021)

Tehdään filosofiaa kissoilla ja tullaan Deleuzen ja Nietzschen olennaiseen kysymykseen: Miten reaktiiviset voimat onnistuvat voittamaan aktiiviset voimat? Entä millaista on myöntävä tahto ja millaista kieltävä? Miksi on tärkeää tulla herkäksi ja miten Nietzsche päätyy ihailemaan sekä sairaita että Jeesusta?

Lopuksi esitetään ikuinen paluu eettisenä muotoiluna:

“Mitä tahdotkin, tahdo sitä niin, että tahdot myös sen ikuista paluuta. (…) Nietzscheä lannistaa yksi asia maailmassa: pienet korvaukset, pienet nautinnot, pienet ilot, kaikki mikä sallitaan itselle kerran, vain kerran. Kaikki se, mitä ei voi tehdä uudelleen huomenna kuin sillä ehdolla, että sanoo itselleen edellisenä päivänä: huomenna en enää tee sitä.”

Lukemista:

Deleuzen Nietzsche-kirja, II luku, osiot 11-15

Graham Harmanin blogin advice-postaukset