Suomen Luonto

Punarinta (Erithacus rubecula) on monenlaisten metsien haikea laulaja ja pihapuskien piileskelijä. Punarinnan äänitti Lauri Hallikainen / Kultasointu ja kuvasi Markus Varesvuo.

Punakylkirastas (Turdus iliacus) on Suomen yleisimpiä lintuja. Sen ääni kaikuu lukemattomissa puistoissa – ja hiukan eri tavalla murrettuna eri puolilla maata. Tämä yksilö lauloi Ilomantsin Hattuvaarassa. Punakylkirastaan äänitti Lauri Hallikainen / Kultasointu ja kuvasi Markus Varesvuo.

Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) on suurelle yleisölle tuntemattomampi kuin esimerkiksi kirjosieppo, vaikka molempien äänen voi kuulla monissa puistoissa ja puutarhoissa. Leppälinnun äänitti Lauri Hallikainen / Kultasointu ja kuvasi Markus Varesvuo.

Laulurastaan (Turdus philomelos) jankuttava laulu kuuluu kevään ja alkukesän iltoihin kuusikossa. Laulurastaan äänitti Lauri Hallikainen / Kultasointu ja kuvasi Markus Varesvuo.

Harvinaisen lapinuunilinnun (Phylloscopus borealis) laulun voi päästä hyvällä tuurilla kuulemaan – usein läpitunkemattomassa metsäryteikössä. Se on tasainen helinä tai sirinä. Lapinuunilinnun äänitti Lauri Hallikainen / Kultasointu ja kuvasi Markus Varesvuo

Harvinaisen lapinuunilinnun laulun on vain harva päässyt kuulemaan. Se on tasainen helinä tai sirinä. Lapinuunilinnun äänitti Lauri Hallikainen / Kultasointu ja kuvasi Markus Varesvuo.

Peipon (Fringilla coelebs) raikuvan riemukas laulu tuo kevään. Se muistuttaa hieman pajulinnun laulua, mutta soi iloisesti duurissa. Peipon äänitti Lauri Hallikainen / Kultasointu ja kuvasi Markus Varesvuo.

Pajulintu (Phylloscopus trochilus) on Suomen yleisin lintu. Sen laulu muistuttaa peippoa, mutta soi mollissa. Pajulinnun äänitti Lauri Hallikainen / Kultasointu ja kuvasi Markus Varesvuo.

Pajulintu on Suomen yleisin lintu. Sen laulu muistuttaa peippoa, mutta soi mollissa. Pajulinnun äänitti Lauri Hallikainen / Kultasointu ja kuvasi Markus Varesvuo.

Hannu Hautala kertoo Parittelevat kotkat -kuvastaan, joka on edelleen ainoa Vuoden lehtikuva -palkinnon saanut luontokuva. Kuva syntyi pitkän yrittämisen jälkeen. Ensimmäisenä vuonna maineikkaan soidensuojelija Urpo Häyrisen kanssa jäljittäessään kotkia pohjoisen Keski-Suomen soilla Hautala ei edes nähnyt kotkaa kertaakaan piilokojustaan. Toisena vuonna tärppäsi. Syntyi legendaarinen kuva, jonka selaamme esille Hautalan 1988 julkaistusta kirjasta Kamerani luonnossa. Alun perin se julkaistiin Me-lehdessä, vaikka myös laadukkaista reportaaseistaan tunnettu Viikkosanomat olisi sen halunnut itselleen. Hannu Hautalan merkityksestä suomalaiselle luontokuvaukselle julkaistiin iso artikkeli Suomen Luonnossa 3/2012. Toimittajana Juha Kauppinen.