Tarinoita Piritorilta - Stop Huumeille ry

Piritorin Studio on vuoden vanha. 

Vuoden 2021 vieraileva panelisti, Varjosoturi istui Tiikerin kanssa saman pöydän ääreen pohtimaan kulunutta vuotta ja opittuja asioita.

Kun pohtii kaikkia Piritorin studiossa käsiteltäviä teemoja, on minulla kaikissa jotain samaistumispintaa.

Meillä jokaisella on varmasti tuttu, perheenjäsen tai ystävä, joka on käynyt läpi esimerkiksi addiktiota, yksinäisyyttä tai vaikka rasismia.

Tämän kertainen teema on kuitenkin poikkeus sääntöön.

Ehkä onkin sopivampaa tarjota oma henkilökohtainen elämäntilanne ja perspektiivi, ennen kuin paneudutaan tämänkertaisen vieraan tarinaan.

Olen 31 vuotias työssäkäyvä keskiluokkainen mies. Minulla on aina ollut ympäri vuoden lämmin koti.

Asun Piritorin kupeessa ja käyn lähes päivittäin Piritorin S-marketissa. Kun minä kauppareissulla kävelen torin poikki, törmään lähestulkoon ikjokaiseen teemaan, jota myös tämä podcast käsittelee.

On se sitten addiktio, syrjäytyminen tai vihreitä arvoja puskeva kuntavaaliehdokas. Kaikki on vahvasti esillä päivänvalossa.

Mutta ehkä tässä se ongelma juuri ilmenee.

Siinä vaiheessa kun tulee ilta ja yö, menen oman kodin turvaan ja lämpöön. Syön iltapalan, sammutan valot ja menen peiton alle nukkumaan.

Se mitä samaan aikaan tapahtuu mun kämpän ulkopuolella, tapahtuu multa piilossa.

Helsinki, espoo ja vantaa kattaa noin 52% suomen yli neljästä tuhannesta kodittomasta. Heistä yksi oli monen vuoden ajan myös tämän kertainen vieras, 37 vuotias Riikka.

Kun minä kolmenkympin kriisissä menen iltaisin lämpimän peiton alle ja ahdistun koronarajoituksista, vastaavassa iässä ollut Riikka ahdistui jostain ihan muuta.

Vuonna 2021, 36 vuotias Esa Henrik Holappa uskoo ihmisyyteen, erilaisuuden rikkauteen ja nuorten ohjaamiseen. Esa asuu Oulussa, käy kuntosalilla ja opiskelee sosionomiksi.

Vuonna 2008, 23 vuotias Esa vihasi maahanmuuttajia, kielsi holokaustin ja toimi uusnatsijärjestön johtajana.

Esan radikalisoituminen oli alunperin saanut alkunsa, kun sotahistoriaan hurahtanut nuori poika romantisoitui toisen maailmansodan aikaisista tarinoista.

Ylä-asteella Esan ystäväpiiri vielä koostui maahanmuuttajataustaisista nuorista. Lukioikäisenä Oululaisista skinheadeista.

Kun väkivaltainen ja päämäärätön skinhead-elämä ei Esaa enää kiinnostanut, vaikutteita ja uusnatsiverkostoa lähdettiin hakemaan ulkomailta.

Kuusi vuotta myöhemmin natsi-ideologia ja suhteet ulkomaisiin äärioikeistojohtajiin olivat kehittyneet siihen pisteeseen, että järjestö oli mahdollista Suomeen perustaa.

Tänä päivänä, kun järjestö- ja äärioikeistolainen elämä ovat taakse jäänyttä elämää, omien virheiden tunnistaminen, kohtaaminen ja korjaaminen toimivat Esan suunnannäyttäjinä.

Nykyään Esa haluaakin keskittää voimansa muiden auttamiseen ja radikalisoitumista ennalta ehkäisevään työhön.

2020-luvulla suomalaiset elävät enemmän yksin kuin koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan myös syntyvyys on laskenut dramaattisesti ja Arkadianmäellä on puitu tulevaisuuden uhkakuvia julkisen talouden ja eläkejärjestelmän kestävyydestä.

On totta, että tänä päivänä pariskunnat ja sinkut valitsevat kasvavassa määrin lapsettomuuden. Syitä ovat mm. erilaiset haaveet urasta, suurten kaupunkien korkeat elinkustannukset ja ilmastoahdistus.

Samaan aikaan on olemassa ihmisiä ketkä unelmoivat jälkikasvusta, mutta eivät syystä tai toisesta omaksu perinteistä isä-äiti-lapsi -perhemallia omakseen.

Yksi edellä mainituista on myös tämän kertainen vieras Jani.

Jani haaveili jo ala-asteikäisenä isäksi tulemisesta.

Tänä päivänä Jani kuitenkin on seitsemän vuotiaan tyttären isä ja yksinhuoltaja. Puhutellaan Janin tytärtä tässä yhteydessä jo vuosia sitten muodostuneella lempinimellä, Pantteri.

Kaikki sai alkunsa, kun Pantterin äiti oli lukenut lehtihaastattelun, jossa Jani kertoi haaveilevansa vanhemmuudesta ja pohti erilaisia tapoja, kuinka tulla isäksi.

Pantterin äiti oli omassa elämässään samassa tilanteessa, jossa haaveena oli lapsen hankinta romanttisen parisuhteen ulkopuolella.

Vuoden 2021 ensimmäinen vieras Jani, saapui Piritorin studiolle kertomaan kumppanuusvanhemmuuden konkretiasta ja käytännöistä sekä näkemyksiään seksuaalivähemmistöjen oikeuksista vanhemmuuteen.

Kamppailulajien toisessa osassa keskitytään maailmalla suurta suosiota nauttivaan vapaaotteluun.

Lajissa kaksi miestä tai naista laitetaan kehään, ovi suljetaan perästä ja aletaan kirjaimellisesti mylläämään. Kuten kaikki urheilulajit, myös vapaaottelu sisältää säännöt, joiden raameissa ottelijat toisistaan ottavat mittaa. Laji kuitenkin mahdollistaa muihin kamppailulajeihin verrattuna laajemman variaation ilmaista itseään. Kuten nimikin jo itsessään viittaa, vapaaottelu on sekoitus eri kamppailulajien tekniikoita. Vastustajaa saa lyödä, potkia, antaa kyynärpäätä, kuristaa, laittaa lukkoon…mitä näitä nyt on.

Suomessa vapaaottelu on vielä monessa suhteessa pienen piirin urheilua. Lajin kiinnostus on kuitenkin viime vuosina ollut huimassa nousussa - niin harrastajien, kuin myös penkkiurheilijoiden keskuudessa.

Piritorin Studio sai vieraaksi suomalaisen vapaaottelu-skenen pioneerin Janne Elonen-Kulmalan. Jamba nimeä tottelevan Jannen ura käsittää tänä päivänä 16 voittoa ja 8 häviötä ammattilaistasolla.

Jatkoimme Jannen kanssa siitä mihin Kamppailulajien ensimmäisessä osiossa jäätiin.

Keskustelimme konfliktin, voittamisen ja häviämisen vastaanottamisesta, sekä vapaaottelun maineesta että yksilön mahdollisuuksista lajin piirissä.

Allekirjoittanut on kiinnostunut poliittisesta kentästä. Samaan hengenvetoon voi todeta, että vaikka aihe kiinnostaa ja käyn ystävien kanssa mielelläni keskustelua Marinin hallituksesta, Kalliossa vallitsevasta viherkuplasta tai Tynkkysen vlogista, henkilökohtainen ymmärrykseni on edelleen keltanokan tasolla.

“Piritorin kyselytunti” -osion tarkoituksena on lisätä ymmärrystä niin vasemmalla, oikealla, kuin myös keskellä hengailevien päättäjien arvoista ja näkemyksistä.

Onko politiikka vilpitöntä välittämistä vai oman brändin ja puolueen rakentamista?

Piritorin kyselytunnin ensimmäisessä jaksossa studioon saapui vieraaksi kansanedustaja Atte Harjanne. Atte on mies, joka uskoo tieteeseen, edustaa ympäristöä ja asuu Kallion Kuplassa.

Käsittelimme Aten kanssa edellä mainittuja kysymyksiä, mutta myös kuntavaalien epäseksikkyyttä minunlaisen Matti Meikäläisen silmissä.

Tavataan, ihastutaan ja aletaan seurustelemaan. Valmistutaan yhdessä ylioppilaiksi, käydään kolmannen asteen koulutus. Muutetaan yhteen, mennään kihloihin, ostetaan autot, rakennetaan urat, mennään naimisiin. Rakennetaan omakotitalo, urheillaan, vietetään aikaa perheen ja suvun kanssa ja hankintaan jälkikasvua.

Piritorin perhepotretin toisessa osassa tarkastellaan lähemmin Kaisan, Mikaelin ja Evan perhe-elämää.

Kuten lukemattomat suomalaiset, myös Kaisa ja Miksu ovat yhdessä rakentaneet yhteiskunnan silmissä täydellistä perheidylliä, jossa kohtaavat korkeakoulutus, uran rakentaminen ja perheenlisäys.

Kun Kaisa reilu vuosi sitten synnytti Evaksi ristityn tyttövauvan, kaikki vaikutti aluksi olevan kunnossa. Vajaan kahden kuukauden iässä Kaisa ja Miksu alkoivat kuitenkin huomaamaan, että Evalla ei ole kaikki kunnossa. Kun Eva vietiin Lastensairaalaan, hänelle todettiin harvinainen syndrooma, jonka myötä koko perheen arki tuli järjestää täysin uusiksi.

Kun toiset pohtivat missä vaiheessa vauva alkaa esimerkiksi puhumaan, Kaisa ja Mikael joutuivat pohtimaan tuleeko heidän Eva koskaan kävelemään, näkemään, istumaan tai syömään itse.

Erityislapsen vanhenmmuutta tarkasteleva jakso on kertomus pilvilinnoissa rakennettujen visioiden särkymisestä, mutta samaan aikaan kasvutarina inhimillisyydestä ja aidon läsnäolon tarpeesta.

Tämänkertainen jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Oatlyn kanssa.

Ruoan tuotanto käyttää tällä hetkellä (globaalisti) maa pinta-alastamme 40 % ja makean veden varoista 70 %. Globaali ruoankulutus taas tuottaa 30 % kaikista ilmastopäästöistä ja 40 % biodiversiteettikadosta.

Mutta miksi luvut ovat näin suuria?

Vuonna 1960 telluksella asusteli noin 3 miljardia ihmistä. Vuonna 2020 about 8 miljardia. Vuonna 2040 lähestytään jo 10 miljardin rajapyykkiä.

Maitomyytit vol. kakkosessa Piritorin studio sai vieraaksi kaksi oman elämänsä influensseria, Moonan ja Karoliinan.

Kävimme läpi ruokailutottumuksiamme ja maidon roolia jokapäiväisessä elämässämme, sekä opetuksen ja ohjeistamisen tärkeyttä uusien ruokailutottumusten havaitsemisessa.

Pohdimme myös omaa tietoisuuttamme kulutuksemme vaikutuksesta ympäristöön ja vege-skenen vallitsevaa ehdottomuutta.

Kaupallinen yhteistyö Oatlyn kanssa.

Maito on ollut omassa elämässäni aina läsnä. Kun lopetin vauvana äidin tissin imemisen, oli aika siirtyä toisen nisäkkään tuottamiin meijerituotteisiin. Juomalasiin ja muroihin kaadettiin litroittain lehmän maitoa. Leivän päälle höylättiin juustoa ja proteiinirahkat varmistivat lihaskasvun.

Vastaava opin kaari osuu lukemattomien suomalaisten kohdalle. Keskivertosuomalainen kuluttaakin vuodessa noin 361 litraa maitoa sen eri muodoissa.

Mutta miksi kulutamme niin paljon maitoa?

Piritorin Studion historian ensimmäisessä kaupallisessa yhteistyössä tarkastellaan lähemmin maidon ja kasvis -ruokailun eroista ympäristön, terveyden ja kulutustottumuksien kautta.

Kaksiosainen kokonaisuus startataan – tuttuun tapaan – asiantuntijahaastattelulla.

Akroekologi Elisa Niemi saapui studioon vastaamaan kysymyksiin, jossa pyritään löytämään vastauksia maidon ja kasvisruokavalion hyödyistä ja haitoista.

Lokakuun P*skan lätinöissä Piritorin Studio sai vieraaksi uuden, helsinkiläisen vaatebrändi Afectin.

Afectin herrojen kanssa keskustelimme oluen äärellä On demand -vaatteista, vaatealan eettisyydestä, ja uuden vaatebrändin rakentamisesta