Tiedeykkönen Extra

Osa 5/5.

Mitä kalat tästä maailmasta ymmärtävät? Kalojen kognition tutkimus etenee vauhdilla. Nyt tiedämme, että kalat oppivat taitoja toisiaan tarkkailemalla. Miten vaeltavat lohet sopeutuvat ahtaisiin kalankasvattamoihin?

Haastateltavina kalatieteen emeritusprofessori Hannu Lehtonen, kalatalouden opettaja Antti Forsman ja tietokirjailija Helena Telkänranta.

Toimittaja Jussi Nygren, äänisuunnittelija Tuomas Vauhkonen

Osa 4/5.

Mitä kanan mielessä liikkuu? Kanan luontainen ympäristö on viidakossa, jossa se vaeltelee ja nokkii suuhunsa kaikkea, minkä kiinni saa. Miten tuotantokanalassa toteutuvat viidakon kanan tarpeet?

Jaksossa vieraillaan tavallisessa lattiakanalassa, jossa on yhdessä laumassa 30 000 kanaa. Lisäksi seurataan kanan koulutusta kanankouluttaja Tommy Wirenin kanakurssilla.

Haastateltavina eläinlääketieteen professori Anna Valros, kanalan pitäjä Sulho Lehto, eläinkouluttaja Tommy Wiren ja tietokirjailija Helena Telkänranta.

Toimittaja Jussi Nygren, äänisuunnittelija Tuomas Vauhkonen

Osa 3/5.

Lehmät oppivat asioita navetassa jatkuvasti, vaikka niitä ei erikseen koulutettaisi. Ne myös lohduttavat toisiaan surun hetkellä. Millaista on elää lypsylehmän elämä?

Eläinlääkäri Iris Kaimion mukaan lehmien pito olisi helpompaa ja mukavampaa kaikille, jos eläimiä koulutettaisiin käyttäytymään toivotulla tavalla.

Teemme mielellämme tulkintoja eläinten ajatuksista, mutta mitä tiede sanoo? Miten voisimme päästä eläimen pään sisälle? Voisimmeko saada objektiivista tietoa eläimen tunteista ja ajatuksista?

Haastateltavana myös eläinlääketieteen dosentti Laura Hänninen.

Toimittaja Jussi Nygren, äänisuunnittelija Tuomas Vauhkonen

Osa 2/5.

Sika muistuttaa meitä ihmisiä monilla tavoilla. Sian luontaiseen elämään kuuluu jatkuva uuden etsiminen. Se on aina utelias ja hyvin perhekeskeinen eläin.

Sikaemoilla on kyky ja tarve rakentaa pesä poikasilleen. Ne kokoavat risuista suojan, jossa porsaita on hyvä imettää turvassa. Tätä tarvetta on vaikea tyydyttää sikaloissa.

Eläintieteessä on käynnissä vallankumous. Aiemmin eläinten tunteista ei tutkijapiireissä edes puhuttu, mutta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kasaantunut tutkimustieto paljastaa, että lähes kaikilla eläimillä on samankaltaisia tunteita kuin meillä ihmisillä.

Haastateltavina eläinlääketieteen professori Anna Valros, sikatilan pitäjät Veera ja Jari Ollikkala sekä tietokirjailija Helena Telkänranta.

Toimittaja Jussi Nygren, äänisuunnittelija Tuomas Vauhkonen

Osa 1/5.

30 000 vuotta sitten sudesta alkoi kehittyä koira. Koirat näyttävät erilaisilta kuin sudet, mutta miten ne eroavat mieleltään?

Elämä ihmisen kanssa on korostanut koirassa leikkisyyttä ja sosiaalisuutta. Koira ei koskaan kasva aikuiseksi, kuten susi. Nykykoira jää henkisesti neljän kuukauden ikäisen suden tasolle.

Mitä meidän kesyttämämme tuotantoeläimet ja lemmikit ajattelevat? Olemme jalostaneet kotieläinten ulkomuotoa, mutta mitä jalostus on tehnyt eläimen mielelle? Elääkö jalostetussa kehossa villi mieli?

Haastateltavina eläinlääketieteen professori Outi Vainio, eläinten käytösterapeutti Tuulia Appleby ja tietokirjailija Helena Telkänranta.

Toimittaja Jussi Nygren, äänisuunnittelija Tuomas Vauhkonen

4/4 Magneettikenttien uskotaan olevan merkityksellisiä mustan aukon aktiivisuudelle. Ne vaikuttavat siihen, kuinka musta aukko ahmii kuumaa kaasua ympäristöstään. Magneettikentillä on roolinsa myös silloin, kun mustan aukon navoilta syöksyy avaruuteen lähes valonnopeudella eteneviä suihkuja. NASA:n Sofia-hankkeessa mitataan lentokoneesta käsin kaukana avaruudessa olevien mustien aukkojen magneettikenttiä. Avaruudessa on magneettikenttiä sielläkin missä näyttäisi olevan tyhjää.

Haastateltavana on tutkijatohtori Pauli Pihajoki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

3/4 Auringon magneettikenttä syntyy plasman hiukkasten liikkeestä. Monimutkaisen mekanismin kaikkia yksityiskohtia ei vielä tunneta. Auringon pinnassa havaitaan useita ilmiöitä kuten auringonpilkkuja, protuberansseja ja roihuja, joiden syntyyn magneettikenttä vaikuttaa.

Auringosta tulevat voimakkaat purkaukset saattavat häiritä ja vahingoittaa sähkölaitteita ja elektroniikkaa maapallolla ja satelliiteissa. Pyrkimyksenä onkin kehittää menetelmiä, joiden avulla Auringon aktiivisuutta ja avaruussäätä voidaan ennustaa.

Haastateltavana on apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

2/4 Suurta fuusioenergian koelaitosta ITERiä rakennetaan Ranskan Caradacheen kansainvälisin voimin. Laitokseen kootaan maailman suurimmat magneetit, joiden avulla on tarkoitus tuottaa suuria magneettikenttiä reaktorissa olevan plasman koossapitoon. Hanke on varsin haasteellinen, koska aiemmin ei ole rakennettu mitään vastaavaa.

Haastateltavana on johtava tutkija Tuomas Tala VTTstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

1/4 Jo muinaisessa Kiinassa käytettiin kompassia, joka lienee vanhin magnetismin sovellus. Viime vuosisatojen aikana fysiikka edistyi Euroopassa ja vähitellen alettiin ymmärtää, mistä magnetismissa on kysymys ja miten sähkövirta ja magnetismi liittyvät toisiinsa.

Magnetismin ilmiötä ovat ratkoneet muun muassa Oersted, Ampère, Faraday, Hertz ja Maxwell.

Magnetismin ja magneettisuuden historiasta kertoo professori Ari Sihvola Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

4/4 Hyvä kateus on tavoiteltavaa, sillä se auttaa meitä huomaamaan ja saavuttamaan itsellemme merkityksellisiä asioita. Huono kateus puolestaan voi lamauttaa ja katkeroittaa, jopa uuvuttaa. Kuinka välttää kateutta parisuhteessa, ystävyyssuhteissa ja työpaikalla? Voiko kateuden tunne olla vaarallinen? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon tunnekartoista selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.