Tiedeykkönen Extra

Osa 4/4. Perimästä näkyy mitä tauteja jo esivanhemmat sairastivat. Sama toimii kärpäsillä, niillä aikaisemmin sairastetut taudit näyttävät vaikuttavat taudinkestävyyteen. Osa perimään jääneestä virusgenomista voi myös toimia ja tuottaa proteiineja ainakin kärpäsillä. Meillä ihmisilläkin on perimässä jälkiä parantuneista taudeista. Virusten jäljistä perimässä keskustelevat zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti ja Leena Mattila.

Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Osa 3/4. Onko meillä ihmisen omia Homo sapiensin tauteja ollenkaan? Monet ihmisten taudit ovat peräisin eläimiltä. Ihmisellä on edelleen tapana ängetä liian liki villejä eläimiä. Lähikontaktissa niistä hankitaan uusia tauteja ihmiskunnan riesoiksi. Villieläimiä ei ole syytä metsästää ja nylkeä, jos ei halua hankkia vaivoikseen Ebolaa tai muita zoonooseja.

Muinaiset ihmiset hankkivat meille tauteja myös kesyttämistään hyötyelämistä, mutta se on jo vanha juttu ja niiden kanssa pärjätään. Uudet eläinkunnasta haetut taudit sen sijaan ovat usein tappavia. Miten vanhojen ja uusien tautien kanssa pärjätään, sitä selvittävät professori Olli Vapalahti ja Leena Mattila.

Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Osa 2/4. Vampyyrit ja lepakot liitelevät yössä verta imien ja kuolemaa kylväen ainakin kauhuleffoissa, mutta mitä niistä todellisuudessa tiedetään? Lepakoita ja niiden tappavuutta on tutkittu ihan vakavalla mielellä ja kas, yllätyksiä on löytynyt. Kylki kyljessä lepakkoluolan katossa roikkuvat lepakot ovat mahtava muhimisalusta monelle taudinaiheuttajalle. Ahtaudessa virukset tarttuvat eläimestä toiseen ja muuttuvat moniksi uusiksi versioiksi, joista ärhäkimmät valikoituvat jatkoon. Osa ärhäköistä viruksista onnistuu loikkaamaan lajista toiseen, ja siitä maailmanvalloitus voikin alkaa. Professori Olli Vapalahti ja Leena Mattila ovat lepakoiden jäljillä.

Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Osa 1/4. Ebola, rabies eli vesikauhu, lintuinfluenssa ja muut zoonoosit ovat eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja. Miksi iso ja vahva ihminen ei kestä zoonooseja, vaan kuolla kupsahtaa helpommin kuin pieni ja heikko lepakko. Mikä selittää sen, että monet eläimet kestävät tauteja, joita ihminen ei kestä. Miten eläinten taudista voi ajan mittaan kehittyä ihmisten tauti, joka tarttuu ihmisestä toiseen vaikka eläimiä ei olisi mailla halmeilla. Leena Mattila tapasi zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden.

Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Osa 4/4. Jo vastasyntynyt voi tunnistaa ympärillään vallitsevan tunneilmaston, mutta tunteiden säätely opitaan myöhemmin. Aikuisella onkin tärkeä tehtävä lapsen tunteiden peilaamisessa ja tunnesäätelyn sekä vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Emotionaalinen ja kognitiivinen kehitys kulkevat käsi kädessä, ja turvallinen kiintymyssuhde tukee tätä kehitystä. Äidin stressi voi vaikuttaa sikiön ja imeväisen aivojen kehitykseen ja siten myöhemmin käytöksen ja tunne-elämän säätelyyn.

Kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta kertoo vauvan tunne-elämästä sekä tunteiden ja vuorovaikutuksen kehittymisestä.

Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Osa 3/4. Vastasyntyneen muisti on kuin työkalupakki: siellä on sikiöaikana kertyneitä tietoja ja taitoja, joita vauva sitten linkittää merkityksiin ja tunteisiin. Arjen tapahtumien, niiden toistojen ja säännöllisyyden avulla vauva oppii jäsentämään maailmaa - päivän kulkua, ihmissuhteita, merkityksiä, motoriikkaansa - ja kehittämään omaa toiminnanohjausta.

Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo vauvan muistista ja sen vaikutuksesta muuhun kehitykseen.

Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Osa 2/4. Vastasyntyneen vauvan kuulojärjestelmässä on paljon taitoja, jotka ovat peräisin sikiöajalta. Jo syntyessään vauva tunnistaa äidinkielensä ja puhetilanteisiin liittyviä tunteita, ja aivoihin on tarttunut myös oman äidin puhetyyli ja lempimusiikki. Vauva osaa jopa itkeä äidinkielellään! Kieli kehittyy muiden puhetta kuulemalla ja vuoropuhelussa perheen kanssa. Mahdollisia lukivaikeuksiakin voi ennakoida ja kuntouttaa jo vauvana.

Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo vastasyntyneen kuulojärjestelmästä ja kielenkehityksestä.

Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Osa 1/4. Kun vauva syntyy, eivät aivot ole vielä valmiit, mutta paljon on tapahtunut jo sikiöaikana: tunto-, haju- ja makuaistia on harjoitettu, kuuloaisti on saanut paljonkin työstettävää ja jopa näköaistia on treenattu. Kävely- ja hengitysharjoituksetkin ovat sujuneet, vaikkei paikka ole siihen ideaali. Kuinka sikiön aivot kehittyvät liskoaivoista ihmisvauvan aivoiksi, ja miten siihen vaikuttaa kohdun ulkopuolinen maailma?

Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo aivojen ja aistien kehityksestä sikiöaikana.

Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Osa 9/9. Mikä merkitys liikunnalla on ihmisen kokemassa onnellisuudessa? Monien tutkimusten mukaan liikuntaa harrastavat ihmiset sairastuvat harvemmin masennukseen. ”Olemme fyysisiä olentoja, lapsethan liikkuvat kokoajan. Liikunta vaikuttaa aivokemiaan ja tuo rentoutumisen tunteen”, sanoo psykoterapeutti Pekka Aarninsalo. Emeritusprofessori Markku Ojanen painottaa liikunnassa hallinnan kokemusta; voimat lisääntyvät ja kunto kohenee. Teija Halonen pitää tärkeänä oman lajin ja motivaation löytämistä. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Osa 8/9. Pitääkö elämässä olla tavoitteellinen? Auttaako se löytämään oman tien? Teija Halosta onnellisuusharjoitukset auttoivat löytämään oman äänen ja pitämään suunnan – vaikka elämä vammaisen lapsen kanssa ei ole helppoa. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo puhuu ihmekysymyksestä, ja pohtii onko se suomalaiselle: mitä tekisit jos saisit lottovoiton? Mietitkö sinä, miten haluaisit asioiden olevan vaikka parin vuoden päästä? Miten siihen päästäisiin? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle