Osa 7/9. Ihminen on sosiaalinen olento. Me tarvitsemme muita ihmisiä. ”Ihmisten kyky ja halu yhteistyöhön saattaa jäädä taka-alalle aikakaudella, jossa korostetaan yksilöllisyyttä”, pohtii psykoterapeutti Pekka Aarninsalo. Monien tutkimusten mukaan ihmisten seura on yksi keskeinen onnellisuuden lähde. Mutta jokainen on sosiaalinen omalla tavallaan ja kaipaa yksin oloa. Teija Halonen sanoo olevansa erakko, joka rakastaa ihmisiä. Mikä on hänelle luonteva tapa olla muiden ihmisten kanssa? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Osa 6/9. Kuvittele pilvi, josta saat itsellesi tarvittavia asioita: rohkeutta, voimaa kohdata ikävät asiat ja uskoa tulevaisuuteen hankalassa tilanteessa. Teija Halonen lykkää aina asioiden hoitamista puhelimella, mutta pilvestä rohkeuden ottaminen saa toimimaan. Lääkäri Pekka Aarninsalo vertaa pilveä it-maailmaan – meillä on hyviä asioita pilvessä, ja sitten haasteellisen hetken tullen otamme sieltä kaivatun asian. Entä mikä on rahan merkitys onnellisuudessa? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Onnellisuuharjoitukset jatkuvat! Osa 5/9. ”Olenpa tyhmän näköinen tässä valokuvassa”. Näin saattaa moni meistä ajatella itsestään.

”Voisitko vaihtaa näkökulmaa ja pitääkin itseäsi valokuvassa kauniina, upeana”, kysyy psykoterapeutti Pekka Aarninsalo. Teija Halonen koki olevansa kuin harmaa kodinkone; hän oli vammaisen lapsensa kuntouttaja, lakimies ja autonkuljettaja. ”Olin unohtanut itseni, ja minkälainen olen. Löysin piiloon jääneet puoleni uudelleen valokuvien kautta”, kertoo Teija Halonen.

Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Osa 4/9. Kun ihminen on tehnyt onnellisuusharjoituksia jonkin aikaa, hän kenties pystyy näkemään aikaisempaa enemmän hyviä asioita. Huomio on siirtynyt negatiivisesta ajattelusta myönteisempään suuntaan. Miten tätä kehitystä voi vahvistaa? Mikä merkitys on symboleilla? Hopeaseppä Teija Halonen suunnitteli itselleen koruja, jotka antoivat pontta muutokselle. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo kertoo, mistä tässä on kysymys. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Osa 3/9. Miten suhtautua sinua loukanneeseen ihmiseen? Kostaa vai kertoa loukkaajalle, miten hänen tekonsa satutti sinua - ja toivoa anteeksiantoa. Voiko loukattu antaa anteeksi, vaikka siltä ei tunnukaan? Teija Halonen on työstänyt ajatteluaan anteeksiannossa ja saavuttanut tuloksia. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo tietää työnsä ja tutkimusten perusteella, miksi katkeruudesta ja kaunasta olisi hyvä päästä eteenpäin. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Osa 2/9. Mikä tekee sinut tyytyväiseksi? Mikä saa sinut iloiseksi? Kun Teija Halosen elämä oli kriisissä, hän näki vain negatiivisia asioita. Teijan lista hyvistä asioista oli perin lyhyt. Alussa kiitollisuusharjoitukset tuntuivat hänestä pelkästään teennäisiltä ja turhan juhlavilta. Yli viiden vuoden harjoitus on tehnyt kuitenkin tehtävänsä. Psykoterapeutti Pekka Aarninsalon mielestä kiitollisuuden juhlavuudessa on ideaa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Osa 1/9. Aika moni meistä tuppaa murehtimaan asioita. Ongelmaksi se muodostuu, jos ajatukset kiertävät samaa negatiivista kehää. Vatvominen ei kuitenkaan edistä asioiden ratkeamista. Pääseekö vatvomisesta eroon - pelkällä huoliroskiksellako? Omasta kokemuksestaan kertoo hopeaseppä Teija Halonen.

Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo tietää, kuinka asioiden vatvominen ylläpitää surullista mielialaa ja masennusta. Mitä tutkimuksissa on havaittu murehtimisen ja terveyden yhteydestä? Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Osa 4/4. Työmuisti on yksi osa ihmisen muistijärjestelmää, mutta oppimisen kannalta hyvin tärkeä osa. Huono työmuisti näyttäytyy esim. vaikeutena ymmärtää moniosaisia ohjeita tai muistaa mitä pitää tehdä seuraavaksi. Työmuistin vaikeudet voivat johtua erilaisista oppimisvaikeuksista - tai olla oppimisvaikeuksien taustalla.

Erityispedagogiikan dosentti Minna Törmänen Helsingin yliopistosta kertoo huonosta työmuistista ja sen kuntoutusmenetelmistä.

Toimittajana on Jaana Sormunen.

Osa 3/4. Hahmotushäiriöt ilmenevät tilan hahmottamisen, liikkeen ja etäisyyksien arvioinnin tai asioiden välisten suhteiden hahmottamisen vaikeuksina, tai esim. motorisena kömpelyytenä. Koulussa se löytyy usein oppimisvaikeuksien taustalta, erityisesti matematiikassa ja luetun ja kuvallisen materiaalin ymmärtämisessä.

Neuropsykologian erikoispsykologi Pekka Räsänen kertoo, mitä kaikkea hahmotushäiriö voi pitää sisällään ja kuinka sitä voidaan kuntouttaa.

Toimittajana on Jaana Sormunen.

Osa 2/4. Laskemiskyvyn häiriöstä eli dyskalkuliasta kärsivälle perusmatematiikka, kuten esim. yhteen- ja vähennyslaskut tai määrien arvioiminen, tuottaa suuria vaikeuksia. Dyskalkulia vaikuttaa muutenkin koulunkäyntiin, arkipäivään ja jopa ammatinvalintaan.

Matemaattisten oppimisvaikeuksien professori Pirjo Aunio Oslon yliopistosta kertoo millä tavoin dyskalkulia ilmenee, kuinka sitä voidaan kuntouttaa ja miten sen kanssa tulee toimeen.

Toimittajana on Jaana Sormunen.