Osa 1/4. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus on yleisin oppimisvaikeuksista, ja dysleksia on yksi osa sitä. Lukivaikeudesta voi kärsiä vielä aikuisenakin, vaikka kouluiän kuntoutuksella saadaan hyviä tuloksia.

Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, mitä lukivaikeuden synnystä tiedetään tällä hetkellä ja millaisia apukeinoja sen kanssa arjessa selviytymiseen on. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Osa 4/4. Plus ja miinus vetävät toisiaan puoleensa ja näin käy myös atomissa, jossa ydin on plusmerkkinen ja elektronit miinusmerkkisiä. Näin atomi pysyy kasassa. Käytännössä ydin ja elektronit lähettävät ja vastaanottavat keskenään massattomia välittäjähiukkasia fotoneja eli valohiukkasia. Metallikappaleissa elektronit kieppuvat yhtenään ja suosivat tietyntyyppisiä ratoja, mikä saa aikaan metallien magneettisuuden. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Sisältöä varten on haastateltu professori Kari Rummukaista Helsingin yliopistosta.

Osa 3/4. Joskus atomiydin hajoaa toiseksi ytimeksi. Silloin puhutaan radioaktiivisesta hajoamisesta, joka on heikon vuorovaikutuksen ansiota. Heikko vuorovaikutus tarvitsee massiivisia välittäjähiukkasia, jotka potkaistaan esiin tyhjästä avaruudesta virtuaalisina hiukkasina. Niin merkillistä kuin se onkin, tyhjä avaruus kihisee ja kuhisee nykyfysiikan mukaan virtuaalisia hiukkasia. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Taustatiedot ovat Helsingin yliopiston professorin Kari Rummukaisen haastattelusta.

Osa 2/4. Atomiytimen protonit ja neutronit sisältävät kumpikin kolme kvarkkia, jotka niputtaa yhteen vahva voima eli vahva vuorovaikutus. Se myös pakkaa protonit ja neutronit yhteen ytimeksi. Vahvan voiman työjuhta on gluoni eli liimahiukkanen, joka toimii kuminauhan tavoin kvarkkien välillä. Sisko Loikkanen kertoo vahvasta voimasta. Sisältö perustuu Helsingin yliopiston professorin Kari Rummukaisen haastatteluun.

Osa 1/4. Atomiko täynnä tyhjää? Kyllä, jos nimittäin pääsisimme katsomaan atomin sisään, huomaisimme, että atomiytimen etäisyys sen ulkoreunoilla kiertävistä elektroneista on suhteessa jopa suurempi kuin maapallon etäisyys Auringosta. Tästä huolimatta kiinteä aine näyttää meistä tiheältä ja tiiviiltä. Atomin massa keskittyy ytimeen, jossa majailevat protonit ja neutronit. Keveät elektronit kiertävät pilvenä ytimen ympärillä. Atomista kertoo Sisko Loikkanen. Sisältöä varten on haastateltu professori Kari Rummukaista Helsingin yliopistosta.

Osa 4/4. Kuinka paljon ihminen voi menettää verta ja silti toipua henkiin? Kuinka paljon verta virtaa Suomen Punaisen Ristin veripalvelun kautta ja kenelle se menee? Luovutettu veripussillinen jaotellaan punasoluihin, trombosyytteihin eli verihiutaleisiin ja plasmaan eli verivalmisteiksi, joita annetaan potilaille. Mihin tarkoituksiin verta tai verivalmisteita tarvitaan ja kuinka paljon niitä tarvitaan? Verenluovutuksen lääkäri Johanna Castren kertoo veren osajaosten käytöstä. Sarjan toimittaja Leena Mattila vieraili SPR:n Veripalvelussa Kivihaassa.

Osa 3/4. Miksi ihminen hylkii väärän sorttista verta? Entä mikä veriryhmä hylkii tai sietää mitäkin? Maallikkokin tietää ABO-veriryhmät, mutta se ei SPR:n Veripalvelun hommissa riitä. Suomalaisten yleisimmät veriryhmät ovat A+ ja O+, mutta mitä on hätäveri? Mihin perustuu jako ABO-veriryhmiin, Rh(esus) positiivisiin ja negatiivisiin tai HLA-kudostyyppeihin? Verenluovutuksen lääkäri Johanna Castren opastaa Leena Mattilaa veriryhmätekijöiden koukeroihin.

Osa 2/4. Miksi veri jaotellaan osaverivalmisteiksi eikä anneta kokoverenä potilaille? Itsensä kuiviin hikoilleen maratoonarin suoneen pistetään ensiavussa suolaliuosta, mutta se kaikille riitä. Minkälaisille potilaille annetaan mitäkin verivalmistetta: punasoluja, verihiutaleita tai veriplasmaa? Entä miten pakastetut punasolut sulatetaan ilman että ne lussahtavat kasaan kuin pakastemansikat? Verenluovutuksen lääkäri Johanna Castren vastaa ja Leena Mattila kyselee.

Osa 1/4. Mihin verihiutaleita tarvitaan? Verta luovutetaan tavallisesti puolisen litraa kerrallaan, mutta nyt ei luovutetakaan kokoverta. Joukko verihiutaleiden luovuttajia makoilee letkuineen Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun lepolavereilla. Nakuttava laite erottelee verihiutaleet pussiin ja palauttaa loput verestä takaisin suoneen. Mitä järkeä siinä on, miksi heiltä ei oteta kokoverta, verenluovutuksen lääkäri Johanna Castren. Leena Mattila tutustuu verenluovutukseen.

Aikamatkalla osa 4/4. Kansalliskirjaston vanhojen karttojen asiantuntija ja keskiajan tutkija Jaakko Tahkokallio haluaisi matkustaa 1230-luvun Halikkoon. Halikko oli turkiskaupan keskus, ja todennäköisesti ensimmäisiä paikkoja, joihin Suomessa juurrutettiin kristinuskoa. Jaakko haluaisi tavata Halikossa vaikuttaneen englantilaisen piispa Thomaksen. Miltä 1200-luvun Suomi näytti englantilaispiispan silmissä? Toimittajana Harri Alanne.