Aikamatkalla osa 3/4. Latinalaisen Amerikan historian dosentti Pekka Valtonen haluaisi tavata matkustaa Wormsin valtiopäiville vuonna 1521. Pekka haluaisi tavata siellä aikansa vaikutusvaltaisimman monarkin Kaarle V:n sekä reformaation käynnistäneen Martti Lutherin. Pekalla on kysymys Martti Lutherille: "Kannattiko hajottaa eurooppalainen yhtenäinen ajatusmaailma?" Toimittajana Harri Alanne.

Aikamatkalla osa 2/4. Tietokirjailija Marjo Nurminen haluaisi tavata Englantia vuosina 1558-1603 hallinneen Elisabet I:n. Elisabet I:stä pidetään yhtenä Englannin menestyksekkäimmistä monarkeista. Elisabet hallitsi yli neljä vuosikymmentä, ja hänen aikanaan Englanti nousi eurooppalaiseksi suurvallaksi. Miehisessä maailmassa naismonarkin asema oli taatusti haastava, ja Marjo haluaisikin kysyä Elisabetilta: "Miten sä sen teit?". Toimittajana Harri Alanne.

Aikamatkalla osa 1/4. Pohjoismaiden historian dosentti Mikko Huhtamies haluaisi päästä Itämerellä 1700-luvulla seilaavan kauppalaivan kyytiin. Mikko tutkii 1700-luvun haaksirikkoja ja haluaisi jutella laivan kapteenin kanssa. Kannattiko Pietariin purjehtia Suomenlahden etelä- vai pohjoisrannikkoa pitkin? Miksi kauppamatkoille uskaltauduttiin myöhään syksyllä, kun Itämerellä saattoi iskeä myrsky? Toimittajana Harri Alanne.

Puiden biologinen kello osa 4/4. Mitä puiden soluissa tapahtuu ja miten puu tekee pakkasnestettä? Kesällä tuotettu tärkkelys muutetaan takaisin sokeriksi, josta saadaan luomupakkasnestettä. Solun sisällä lilluva sokeriliuos pitää solut sulina ja jääkiteitä muodostuu vain solujen väleihin. Homma toimii, jos kasvi on sopeutunut näihin vuodenaikoihin, mutta lämmöstä Suomeen siirretyt kasvit eivät pakkasnestettä tuota. Fiikus ja kiinanruusu on siis syytä tuoda syksyllä sisälle. Professori Kurt Fagerstedt ja Leena Mattila talvisissa tunnelmissa.

Puiden biologinen kello osa 3/4. Kuinka pitkän talven koivu tarvitsee ja millaisen talven? Miten koivu hoksaa talven tulon jo heinäkuussa? Elokuussa, kun päivä lyhenee, se jo väsää talvehtimissilmuja. Talven heittelehtivät lämpötilat eivät koivua hämää, sillä se laskee talvipäiviä. Lisäksi koivu on vuosituhansien aikana sopeutunut siihen, että lämpimiin talvipäiviin ei voi luottaa, mutta päivänvaloon voi. Kevättä odotellessa koivu mittaa lämpötiloja ja laskee talvipäiviä. Koivun ja fiikuksen eroja vertailevat professori Kurt Fagerstedt ja Leena Mattila.

Puiden biologinen kello osa 2/4. Pohjois-Suomen kesien yötön yö sotkee eteläsuomalaisen puuntaimen elämän. Keskieurooppalaisen taimen systeemit sekoavat jo Etelä-Suomen kesäöissä. Valojaksoisuus ratkaisee koska puu menee syyslepoon tai herää kevääseen. Puiden aivot ovat geeneissä, joten se alkaa kasvun sekä talvehtimisen kotiseutunsa valoisuuden mukaan. Syksyllä käy köpelösti, kun eteläinen taimi ei älyä aloittaa syysvalmisteluja yöttömässä yössä. Suomessakin taimet kannattaa hankkia alle 100 kilometrin etäisyydeltä pohjois-eteläsuunnassa, jotta valomittarit ajastavat puun oikein. Valomittari toimii kotiseudun vuodenaikojen mukaan, toteavat professori Kurt Fagerstedt ja Leena Mattila.

Puiden biologinen kello osa 1/4. Miten puu täällä pohjolassa tajuaa onko talvi vai kevät, vaikka se on aivoton kasvi? Näin pohjoisessa puiden on syytä pysyä talvilevossa satunnaisista lämpöjaksoista huolimatta tai käy köpelösti. Miten puu ymmärtää, että ei heittäydy keväiseen kasvuun liian aikaisin, koska voi paleltua? Toisaalta talveen sopeutuneet kasvit tarvitsevat riittävän kylmäkäsittelyn tai keväällä kasvu ei käynnisty. Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa puiden talvehtimiseen, sitäkin selvittävät Leena Mattila ja professori Kurt Fagerstedt Helsingin yliopistosta kevättalven tunnelmissa.

Maailmankaikkeus osa 4/4. Vaikka suuressa mittakaavassa maailmankaikkeuden aineen katsotaan olevan tasaisesti jakautuneena, galaksit ovat kuitenkin keskittyneinä paikallisiksi ryhmittymiksi ja niiden välissä on tyhjempää aluetta. Ryhmittymässä voi olla satojakin galakseja. Oma Linnunratamme kuuluu Neitsyen superjoukkoon. Linnunrata etenee avaruudessa Suureksi attraktoriksi kutsuttua painovoimakeskittymää kohti ja Andromedan galaksi on törmäyskurssilla Linnunradan kanssa. Maailmankaikkeuden suurista rakenteista kertoo astrofysiikan apulaisprofessori Peter Johansson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Maailmankaikkeus osa 3/4. Pimeä energia lienee avaruuden suurimpia arvoituksia tällä hetkellä. Sitä olisi nykyajattelun mukaan maailmankaikkeuden aineesta peräti kaksi kolmannesta, mutta aivan varmoja ei olla siitä, onko sitä olemassakaan. Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Euclid-tutkimussatelliitti laukaistaan näiltä näkymin vuonna 2020 selvittämään maailmankaikkeuden kiihtyvää laajenemista ja pimeän energian arvoitusta. Haastateltavana ovat teoreettisen fysiikan emeritusprofessori Keijo Kajantie ja dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Sisko Loikkanen.

Maailmankaikkeus osa 2/4. Pimeää ainetta on yli neljännes maailmankaikkeuden kaikesta aineesta. Tällä hetkellä ei tiedetä, mitä pimeä aine on. Tutkijat ovat ehdottaneet kandidaateiksi heikosti vuorovaikuttavia massiivisia WIMP-hiukkasia ja aksioneja. Pimeää ainetta on kaikkialla ja joka hetki sitä kulkee lävitsemme vaikkemme huomaa mitään. Haastateltavana on yliopistonlehtori Kimmo Tuominen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.