Tiedeykkönen Extra

Maailmankaikkeus osa 1/4. Kosmologiasta, joka tutkii maailmankaikkeuden syntyä ja rakennetta, on tullut täsmätiedettä ja nykyisin tutkijat pystyvät varsin tarkkaan hahmottelemaan maailmankaikkeuden kehitysvaiheita syntymästä nykyhetkeen. Suuria arvoituksia ovat silti pimeä aine ja pimeä energia, jotka muodostavat suurimman osan maailmankaikkeuden aineesta. Kosmologian professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta kertoo, miten maailmankaikkeus alkoi muotoutua ja miten se kehittyi. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Biologiaa osa 4/4. Ilman luonnollista solukuolemaa meissä kaikissa olisi syöpä. Nyt sen saa onneksi vain kolmasosa, ja kokoajan etsitään kiihkeästi ratkaisua syövän hoitoon ja estoon.

Elimistön miljardeissa soluissa tapahtuu kokoajan solujen jakaantumista ja kuolemista. Solukuolema vartioi solujen lisääntymistä ja määrää. Syöpää ei tule, kun solukuolema ohjelmoituu päälle ja ylimääräiset solut kuolevat. Mutta syövässä tämä vartiointi on mennyt pieleen. Miten tämä tapahtuu? Asiaa tutkivat tutkimusjohtaja Juha Klefström ja tutkija Heidi Haikala Helsingin yliopistosta. Toimittajana Teija Peltoniemi.

Biologiaa osa 3/4. Mitä on henkilökohtainen lääketiede? Onko mahdollista, että jokaisen ihmisen omaan tautiin saadaan juuri hänellä sopiva yksilöllinen lääke? Syöpätaudeissa on jo täsmälääkkeitä, mutta aika niukalti. Pisimmällä tutkimus on verisyöpien eli leukemioiden hoidossa. Miten tällainen tutkimus etenee? Professori Kimmo Porkka HUSin hematologian klinikalla koettaa ratkaista akuutin myelooisen leukemian lääkehoitoa.

Biologiaa osa 2/4. Elämää on bakteereissa, soluissa, ihmisissä ja eläimissä, homeissa sekä hiivoissa. Solu on elävien olioiden perusyksikkö, ja ne tarjoavat tutkijoille oppia elämästä ja sairauksista. Solujen avulla voidaan mallintaa asioita. Tutkijat pyrkivät saamaan solut elämään koeputkessa vaikka testatakseen uusia lääkkeitä. In-vitro fertilisaatiossa munasolu hedelmöitetään maljalla, ja oikeampi nimi olisikin ex-vivo fertilisaatio. Mitä ovat ex- ja in-vivot ja in-vitrot? Asiaa valottavat syöpätutkimuksen näkökulmasta Juha Klefström ja Heidi Haikala sekä professori Kimmo Porkka Helsingin yliopistosta. Toimittajana Teija Peltoniemi.

Biologiaa osa 1/4. Mitä on synteettinen biologia? Jo sanojen yhdistelmä, synteettinen ja biologia, vaikuttaa erikoiselta - keinotekoinen yhdistyy orgaaniseen. Synteettistä biologiaa kuvataan uutena tapana tehdä bioteknologiaa. Sen sanotaan pelastavan maailman: ruokitaan miljardit ihmiset, ratkotaan energiaongelmat ja saadaan sairauksiin yksilöllisiä hoitoja. Mihin se perustuu? Miten bioinformatiikkaa ja in silico liittyvät uuteen biologian alaan?

Asiaa valottavat synteettisen biologian ryhmänjohtaja Jussi Jäntti VTT, Timo ja Kari pohtivat synteettistä biologiaa, professori Markus Linder Aallon biomateriaaliyksiköstä, tutkimusprof Merja Penttilä VTT, rintasyöpätutkimusta tekevä tutkimusjohtaja Juha Klefström Helsingin yliopistosta, tekniikan kandidaatti Oskari Vinko Sveitsin valtiollisesta teknillisestä korkeakoulusta. Toimittajana Teija Peltoniemi.