Tiedeykkönen Extra

Osa 2/4. Pelon avulla tunnistamme vaaroja ja pysymme turvassa, kun jokin uhkaa meitä. Pelko voi saada meidät kokemaan asiat uhkaavina ja värittää tilannetta, jolloin emme näe niitä enää objektiivisesti. Kun pelko on ylimitoitettua tai jää päälle, voi se muuttua ahdistukseksi. Kuinka siis säädellä pelkoa?

Psykologi Katja Myllyviita kertoo pelon tunteesta. Kehon tunnekartasta selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin pelko tuntuu.

Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Osa 1/4. Vihantunnetta tarvitaan, jotta tunnistamme omat rajamme, reviirimme sekä itsellemme tärkeät asiat. Vihansukuiset tunteet liikkuvat pienestä ärtymyksestä silmittömään raivoon, mutta parhaimmillaan ne tuovat lisävirtaa tekemiseen, antavat pontta sanoille ja auttavat saavuttamaan tavoitteita.

Psykologi Katja Myllyviita kertoo vihan tunteesta. Kehon tunnekartasta selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin viha tuntuu.

Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

Osa 4/4. Onko tuntemamme elämä voinut syntyä kometaarisen pölyn mukana tulleista orgaanisista molekyyleistä ja raskaista alkuaineista? Entä mistä maapallon vesi on tullut?

Turun yliopiston tutkijat Boris Zaprudin ja Esko Gardner tutkivat dataa, jota Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Rosetta-luotain keräsi komeetta 67P:stä. Tutkijoiden käytössä oli myös valokuvia, joissa komeetan pöly oli iskeytynyt COSIMA-mittalaitteen keräyspinnalle. Mitä kuvista nähtiin?

Geologi Kari Kinnunen tuo nähtäväksi harvinaisen hiilikondriitin, joka on komeetalta lähtöisin oleva kivimeteoriitti. Mitä se kertoo aurinkokunnan varhaisista vaiheista?

Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Osa 3/4. Jäiset komeetat ovat parhaiten säilyneitä taivaankappaleita aurinkokunnassa. Siksi ne tarjoavat tietoa elämän synnystä ja elämän kehityksestä myös Maassa. Tuleehan kotiplaneetallemme vuodessa 40-60 000 tonnia kometaarista pölyä. Mitä tämä aines on? Euroopan avaruusjärjestö ESA lähetti sitä tutkimaan Rosetta-luotaimen vuonna 2004. Se saavutti 10 vuotta myöhemmin satojen miljoonien kilometrien päässä olevan 67P-komeetan kaasukehän.

Rosetan COSIMA-mittalaite mittasi pölyn alkuainekoostumusta sekä orgaanisten ja epäorgaanisten molekyylien koostumusta. Millaista uutta tietoa Maan elämän synnystä komeetalta saatiin?

Turun yliopiston Tuorlan observatorion tutkijat Boris Zaprudin ja Esko Gardner tekivät töitä tulosten parissa. Geologi Kari Kinnunen puolestaan tuntee komeettojen mineraalikoostumusta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Osa 2/4. Kun elämä sai alkunsa yli 4 miljardia vuotta sitten, oliko alkuliemessä vettä vai jotain muuta? Mikä sai elämän kehittymään?

Elämään on kehittynyt erilaisia eliöitä ja haaroja. Silti kaikki eliöt ovat samaa alkujuurta: bakteereista sieniin sekä kasvi- ja eläinkuntaan. Elämä on yksi prosessi, sanoo fyysikko Pekka Janhunen. Dosentti Kirsi Lehto puolestaan puhuu solujen muistoista, me kaikki kannamme tätä perimään liittyvää koodia soluissamme. Nukleiinihappojen kopioituminen oli yksi kehityksen ratkaiseva hetki: informaatio alkoi siirtyä seuraavalle solulle ja sukupolvelle. Entä onko elämä tietoista?

Minkälaista on ollut molekyylien vuorovaikutus varhaisina aikoina: kilpailua vai yhteistyötä? Evoluutiossa on oleellista kilpailu, mutta myös yhteistyötä tarvitaan. Jo alussa sellaiset elämänmuodot alkoivat säilyä, jotka sopeutuivat parhaiten ympäristöön, muistuttaa Kirsi Lehto Turun yliopistosta.

Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Osa 1/4. Elämän synty on täydellinen mysteeri. Minkälainen oli miljardeja vuosia sitten se hetki ja ne molekyylit mistä Maan elämä lähti liikkeelle? Tuliperäinen ympäristö loi ilmeisesti otolliset olosuhteet orgaanisten molekyylien synnylle ja edelleen nukleiinihapoille, RNA:han ja DNA:han pohjautuvalle elämälle.

Ajoiko elämän syntyä sattumalta fiksaantunut kemia, jota edusti nukleiinihappojen synty ja niiden kopioituminen sekä tiedon muuntuminen proteiineiksi? Vai määräsikö sitä fysiikan lämpöopista tuttu epäjärjestyksen lisääntyminen? Onko elämä itseään kopioiva systeemi, jossa vapautuu lämpöä ja epäjärjestys lisääntyy, vaikka paikallisesti elämä lisääkin järjestystä DNAn muodossa. Jos elämä sai alkunsa tällä tavoin, voiko sitä olla muuallakin?

Elämän syntyä pohtivat dosentti Kirsi Lehto Turun yliopistosta ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen Ilmatieteen laitokselta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Osa 4/4. Lentokone laskeutuu joko manuaali- tai automaattiohjauksella. Miten kone saadaan laskemaan korkeutta ja lopulta laskeutumaan turvallisesti lentokentälle? Miten kentän liukkaus vaikuttaa laskeutumisessa?

Liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista kertovat lentokoneen laskeutumisesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Osa 3/4. Lentäjä lentää mittarilentoa mutta hän seuraa myös muuta liikennettä ikkunasta ja näytöiltä käsin. Oleellinen osa lentäjän työstä on keskustelua lennonjohtajien kanssa. Lennon aikana voi esiintyä turbulenssia, joka voi saada koneen heittelehtimään. Nykyiset lentokoneet lähettävät automaattisesti dataa säätilasta sääpalveluille. Sakkaus on vaarallinen ilmiö. Jää ja lumi vaikuttavat siiven aerodynamiikkaan.

Liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala kertovat lentämisestä. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Osa 2/4. Matkalentokorkeudessa liikennelentokonetta ohjataan automatiikalla. Mikä on koneen lentonopeus nykyisin ja miksi lentokorkeus on tavallisesti 11-12 kilometriä? Ovatko pienet koneet alttiimpia turbulenssin heittelyille?

Kysymyksiin vastaavat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Osa 1/4. Miten lentokone nousee ilmaan ja miten nostovoima syntyy? Miten konetta ohjataan?

Kysymyksiin vastaavat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle