Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

All Tiedeykkönen episodes

  • Verkon algoritmit näyttävät räätälöidyn version maailmasta – näin ne toimivat ja ohjaavat valintojamme
    Algoritmit yksipuolistavat maailmankuvaamme. Lehtien verkkosivuilla saamme meille suunnattuja uutisia, verkkokaupoissa meitä houkuttelevia ostotarjouksia ja somessa meitä kiinnostavia videoita ja keskusteluja. Verkkopalvelujen algoritmit keräävät valtavan määrän tietoa ihmisten käyttäytymisestä, minkä pohjalta ne profiloivat meitä, ja samalla vahvistavat olemassa olevia ennakkoluuloja.
    Miten verkon algoritmit toimivat? Miten tietoa kerätään? Mitä haasteita ja ongelmia algoritmien käyttö voi tuoda?
    Haastateltavina tekoälytutkija Teemu Roos ja Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Minna Ruckenstein. Toimittajana Mari Heikkilä.
    50 min
  • Pitävätkö stereotypiat esikoisista, kuopuksista tai ainoista lapsista paikkansa?
    Usein väitetään, että esikoiset hyviä johtajia, kuopukset huolettomia ja keskimmäiset sovittelijoita. Pitävätkö stereotypiat paikkansa? Mitä tutkimukset kertovat sisarusten syntymäjärjestyksen vaikutuksista persoonallisuuteemme? Entä pitävätkö väitteet ainoiden lasten itsekkyydestä paikkansa?
    Sisarussuhteet kulkevat mukana läpi elämän, niin hyvässä kuin pahassa. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen millaiseksi suhteet muodostuvat? Kuinka paljon evoluutio tähän vaikuttaa vai onko kyse vain ihmisten välisestä kemiasta? Onko sisäämme kirjoitettu ikuinen ristiriita, joka saa sisarukset sekä kilpailemaan että auttamaan?
    Haastateltavina persoonallisuustutkija Sointu Leikas Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisestä instituutista ja Väestöliiton johtava tutkija Venla Berg. Toimittajana on Minna Korhonen.
    48 min
  • Homo sapiens kaipaa kontaktia muihin lajeihin sekä mIkrobeihin pysyäkseen terveenä ja tolkuissaan
    Takaisin luontoon ei ole huono idea, sillä monipuolisissa kasvi-, eläin- ja mikrobikunnan kontakteista ihmisen immuunipuolustus kehittyy oikeaan suuntaan eikä lipsahda autoimmuunisairauksiin tai allergioihin.
    Kivikylässä kasvaminen on riskaabelia, sillä immuunipuolustus ei saa tarpeellista harjoitusmateriaalia eli monimuotoista mikrobistoa ynnä muuta lajistoa. Immuunipuolustus tarvitsee lajistoltaan monipuolista ympäristöä, jotta siitä kehittyisi ihmistä ulkoisilta uhilta suojaava puolustussysteemi.
    Elinympäristön monilajisuus, biodiversiteetti, ohjaa ihmiskehon puolustusta oikeille raiteille, mutta köyhtynyt biodiversiteetti sekoittaa immuunipuolustuksen ja se hyökkää siitepölyjä tai omia kudoksia vastaan. Biodiversiteetistä, immuunipuolustuksesta ja mielenterveydestä jatkavat erikoistutkija Jenni Lehtimäki Sykestä ja epidemiologi Jaana Halonen THL:stä.
    Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.
    49 min
  • Mitä löytyy villakoiran ytimestä? Innovaatio paljastaa pölyssä lymyävät bakteerit
    Miltä tuntuisi nähdä näkymätön pöly sekä siinä piilevät bakteerit ja virukset? Tämä voi tulevaisuudessa olla mahdollista, sillä suomalaistutkijat ovat kehittäneet innovaation, joka paljastaa erilaisten pintojen päällä lymyvät taudinaiheuttajat. Menetelmää on testattu jo mm.sairaaloissa ja lentokentillä, mutta tavoitteena on saada se joskus kaikkien käyttöön.
    Nurkissamme pyörii aina pölyä, mutta mitä se pitää sisällään? Sen tutkiminen muistuttaa yllättävän paljon rikospoliisien työtä. Toimittajana on Minna Korhonen on villakoiran ytimessä. Haastateltavina ovat Työterveyslaitoksen johtajava asiantuntija Tapani Tuomi ja Aalto yliopiston vanhempi tutkija Juha Koivisto.
    45 min
  • Auttaako vagushermon stimulointi sietämään univajetta ja pitämään yllä vireyttä? Esimerkkinä sotilaat
    Pienet vagushermon stimulointiin tarkoitetut laitteet ovat yleistyneet. Tällainen laite voidaan laittaa kaulalle tai korvanipukkan kajoamattomasti. Vagus- eli kiertäjähermo antaa tietoa kehon tilasta; hermon säikeistä suurin osa kulkee kehosta aivoihin. Sitä voikin kutsua kehon ihmeelliseksi suojelijaksi. Vagushermoa voi itse aktivoida syvään hengittämällä. Sairauksien hoidossa vagushermostimulaattoreita on käytetty kolmisenkymmentä vuotta.
    Työterveyslaitos ja VTT tutkivat auttaako vagushermostimulaatio erikoisrajajääkärikoulutettavia sietämään unen puutetta, ylläpitämään vireyttä ja parantaako se suoriutumista ja mielialaa vaativassa yli neljän vuorokauden testissä. Mitä tutkijat saivat selville? Haastateltavina johtava tutkija Satu Pakarinen ja tutkija Tomi Passi Työterveyslaitoksesta. Toimittajana on Teija Peltoniemi.
    50 min
  • Maailmankaikkeuden synty ja tuho – mistä kaikki alkoi ja miten se päättyy?
    Alkuräjähdysteorian mukaan maailmankaikkeus syntyi äärimmäisen kuumasta ja tiheästä alkutilasta. Jo ensimmäisinä mikrosekunteina tapahtui hurjia asioita, kuten 10⁻³² sekunnin kohdalla kosminen inflaatio eli valtavan nopea laajentuminen ja noin 20 mikrosekunnin kohdalla protonien ja neutronien muodostuminen. Ajan myötä maailmankaikkeuteen alkoi muodostua tiheämpiä hiukkasalueita ja syntyi rakenteita, joista myöhemmin syntyivät tähdet ja galaksit. Lopulta syntyi myös oma linnunratamme, maapallomme ja me.
    Mistä me kaiken tämän tiedämme? Miten on mahdollista, että fyysikot osaavat kertoa 13,8 miljardia vuotta sitten tapahtuneista asioista sekunnin murto-osien tarkkuudella? Mitä todisteita meillä on alkuräjähdyksestä ja kosmisesta inflaatiosta? Mitä maailmankaikkeudessa tapahtuu nyt? Ja mihin kaikki päättyy?
    Haastateltavina ovat kosmologian professori Kimmo Kainulainen sekä yliopistonlehtori Sami Nurmi Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Mari Heikkilä.
    50 min
  • Suomi on tehty kolmioista – jäljet johtavat Pariisin meridiaaniin
    Yleisradion linkkitorni Pasilassa sijaitsee paikassa, jonka karttakoordinaatit ovat 60°12'17,1" pohjoiseen päiväntasaajalta ja 24°55'23,3" itään Greenwichistä, Lontoon luona olevalta observatoriolta. Miksi sieltä? Koska lokakuussa 1884 kansainvälinen Meridiaanikonfrenssi päätti laittaa nollan maailmanlaajuiseksi karttojen nollakohdaksi.
    Pariisin meridiaani on Pariisin observatorion keskipisteen kautta kulkeva pituuspiiri. Se on 2°20'13,82" itään Greenwichin nollameridiaanista. Sen Ranskassa olevaa osuutta on käytetty lähtökohtana, kun Ranskan alueella on suoritettu kolmiomittaukset kartoitusta varten.
    Tässä roadmovie-henkisessä Tiedeykkösessä Jari Mäkinen matkaa polkupyörällä pitkin Pariisin meridiaania ja selittää meridiaanin ja sen määrittämisen historiaa, kuvailee maisemia sen varrelta ja katsoo myös tulevaan: paikanmäärityksen ja ajan mittaamisen merkitys vain lisääntyy koko ajan. Tarkemmin näistä kertoo ohjelmassa myös tutkimusprofessori emeritus Markku Poutanen.
    48 min
  • Villa on todellinen älykuitu, mikä tekee siitä sellaisen?
    Villa on ylivoimainen materiaali moneen muuhun verrattuna. Se on lämpöäeristävä, hengittävä eikä vaadi pesua. Mikä tekee siitä tällaisen superkuidun? Millaiset olosuhteet lammas vaatii, jotta siitä saadaan laadukasta villaa?
    Haastateltavat: tekstiiliasiantuntija, lehtori Marja Rissanen Tampereen ammattikorkeakoulusta ja lampuri Anu Pentti Tottijärveltä.
    Toimittaja: Minna Korhonen.
    47 min
  • Kansalaistottelemattomuus on myös identiteettiasia, kolme tapausta Elokapina, Altajoki ja karvalakkilähetystö 1979
    Mitä yhteistä minäkuvan ja ryhmään kuulumisen kannalta on Altajoen kamppailussa, karvalakkilähetystössä ja Elokapinassa? Identiteettiä ja ryhmään kiinnittymistä ei juuri tule pohdittua ennen kuin ne tulevat uhatuiksi. Näin kävi saamelaisille 1960-70-luvuilla Norjassa, kun valtio oli aikeisssa valjastaa Altajoen. Poronhoito ja lohenkalastus olivat uhattuina, ja saamelaiskylä Masi oli jäämässä veden alle. Tapahtumat saivat aikaan luonnonsuojelu- ja alkuperäiskansaliikkeen, joka ryhtyi kansalaistottelemattomuuteen.
    1940-luvulla alkanut Kemijoen valjastaminen ja sen merkittävä heikennys jokivartisten kalastukseen ja elinpiiriin kulminoitui lopulta v. 1979 karvalakkilähetystöön. Jokivarren kuntien miehet ja kalastajat lähtivät valtaamaan oikeusministeriötä puku päällä. He eivät olleet saaneet edes oikeusteitse korvausta menetystä elinkeinostaan.
    Entä Elokapina, joka kapinoi ilmastonmuutospolitiikkaa vastaan? Liikkeen toiminnan fokus ei suoranaisesti koske elinkeinoja, vaan pikemminkin he kamppailevat tulevaisuuden ihmiskunnan ja elonkirjon puolesta, sanoo yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta. Hän on tutkinut yhteiskunnallisia valtakamppailuja. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Ehkäiseekö kahvi muistisairauksia ja syöpiä? Kahvin matka pensaasta kuppiin.
    Kahvista on paljon huikeita terveysväittämiä, mutta mitkä niistä pitävät paikkansa? Onko totta, että se ehkäisee syöpää, diabetestä ja muistisairauksia? Tiedeykkönen tutkii miten kahvi vaikuttaa elimistössämme.
    Kahvipavun matka kuppiin on täynnä käänteitä, suurimmat niistä tapahtuu paahdossa. Millaisia kemiallisia reaktioita siinä on tapahduttava, jotta halutut makuvivahteet saadaan aikaiseksi? Miten suosituimmat kahvilajit arabica ja robusta eroavat toisistaan?
    Haastateltavina ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, ravitsemustieteilijä Ursula Schwab sekä Pauligin Kahvin tutkimus-ja tuotekehitysjohtaja Mari Outinen-Lahti. Toimittajana Minna Korhonen.
    46 min