Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

All Tiedeykkönen episodes

  • Kuolema – miten kaikki loppuu ja mitä sen jälkeen tapahtuu?
    Ei hengitystä, ei sykettä, ei aivotoimintaa. Nämä ovat ensimmäiset merkit kuolemasta. Ellei ihmistä voida elvyttää, kehoon alkavat pian tämän jälkeen kehittyä sekundaariset kuoleman merkit, lautumat, kuolonkankeus ja kylmentyminen. Ohjelmassa selvitetään, mitkä ovat kuoleman mekanismit ja millaiset ovat viimeiset hetket ennen kuolemaa. Millaisista merkeistä lääkäri osaa päätellä, että kuolema on lähellä? Mitä ruumiissa tapahtuu kuoleman jälkeen? Entä millainen on fysiologisesti ja lääkärin näkökulmasta hyvä kuolema?
    Haastateltavina ovat palliatiivisen lääketieteen professori Reino Pöyhiä Itä-Suomen yliopistosta ja oikeuslääkäri, dosentti Lasse Pakanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Oulun yliopistosta. Toimittaja Mari Heikkilä.
    50 min
  • Tiedämme miten syödä kestävästi – miksi emme tee niin?
    Syömmekö ihmiskuntana luonnon tyhjiin? Tämä tulee mieleen, kun lukee uutisia ruoan ympäristövaikutuksista. Olemme niistä tietoisia, mutta jatkamme silti kestämätöntä elämäntapaamme. Kaupat ovat yltäkylläisiä ja tehdasmainen ruoantuotanto tuhoaa metsiä, vesistöjä, ilmaa ja eläinlajeja. Miten pysäytämme tuhoisan noidankehän?
    Mitä me suomalaiset syömme ja millaisia muutoksia eri ruokatuotteiden kulutuksessa on tapahtunut? Miten uusissa ravitsemussuosituksissa on huomioitu kestävyys? Millaisia ratkaisuja tiede tarjoaa kestävään ruokamurrokseen?
    Haastateltavina: Elintarvike ja ravitsemustieteiden professori Maijaliisa Erkkola ja Suomen Ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Minna Kaljonen. Toimittajana Minna Korhonen.
    46 min
  • Häiriö biologisessa stressijärjestelmässä johtaa sairaudessa pitkittyneisiin oireisiin
    Fibromyalgia, ärtyvän suoli, krooninen väsymysoireyhtymä, pitkittynyt borrelioosi tai koronatauti. Siinä muutamia tiloja, joille on tyypillistä monenlainen oirekuva: uupumus, aivosumu, lihassärky. Nämä ihmiset kärsivät eivätkä he yleensä saa riittävää hoitoa terveydenhuollosta. Siksi HUSiin on perustettu pitkittyneiden oireiden kuntoutuspoliklinikka.
    Joku yksittäinen kehoon tai psyykkeeseen liittyvä seikka ei selitä oireilua, vaan se johtuu monesta tekijästä. Tutkimus on osoittanut, että biopsykososiaalisesa stressijärjestelmässä on häiriö. Mitä tekemistä on varhaisella kiintymyssuhteella?
    Toimittaja Teija Peltoniemi keskusteli aiheesta University College of Londonin professorin Peter Fonagyn sekä dosentti Helena Liiran kanssa. Liira oli perustamassa HUSin pitkittyneiden oireiden klinikkaa.
    50 min
  • Käypää hoitoa vai terapiakultti? Psykedeelihoitojen piti jo lyödä läpi, mutta toisin kävi
    Vielä hetki sitten näytti siltä, että psykedeeliavusteiset terapiat lyövät läpi vuonna 2024. Yllättäen Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto hylkäsi kaikkein pisimmälle edenneen tutkimuksen. Ennen hylkäyspäätöstä hoitoja ajava yritys joutui vakavien syytösten kohteeksi. Mitä oikein tapahtui?
    Yhdysvaltalaisen MAPS-organisaation alulle panemaan MDMA-avusteiseen terapiaan oli ladattu paljon odotuksia. Miten vuosikymmenten työ hoitomuodon edistämiseksi sai vastaansa antikapitalistisen psykedeeliaktivistien organisaation?
    Haastateltavina ovat psykedeelitutkimukseen perehtynyt Tampereen yliopiston yliopistonlehtori, psykologi Samuli Kangaslampi, sekä psykedeeliterapia-koulutuksen saanut terapeutti Hedda Retu sekä psykiatrian ylilääkäri Tanja Laukkala (HUS).
    Toimittajana: Juuso Pekkinen
    Äänisuunnittelu: Joonatan Kotila
    50 min
  • Voiko kaltoinkohtelu lapsuudessa näkyä lapsenlapsissa? Tutkijat selvittävät epigeneettistä periytymistä
    Geenit pysyvät samanlaisina satoja tuhansia vuosia, mutta erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden säätelyyn epigeneettisten mekanismien kautta.
    Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu näkyy miehen siittiösoluissa, nälänhätä lastenlasten sairastumisriskissä. Rasvainen ruoka tai lenkki ja monet muut ympäristötekijät vaikuttavat geenien epigeneettisiin mekanismeihin välittömästi.
    Kuinka pitkä on solujen epigeneettinen muisti? Nyt tutkitaan, voivatko epigeneettiset muutokset siirtyä lapsillemme.
    Asiantuntijoina kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki ja akatemiatutkija Emma Raitoharju Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    49 min
  • Itämereen upotetut natsien kemialliset aseet vuotavat meriveteen
    Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet hävittivät Saksan kemiallisia aseita ynnä muuta sotakalustoa. Nopein tapa oli mereen upottaminen. 50 000 tonnin kemiallinen asevarasto on jo vuosikymmeniä ruostunut Itämeren syvänteissä, ja osa kemiallisista aseista on jo vuotanut myrkkyjä Itämereen
    Mereen upotettiin ammuksia, myrkkytynnyreitä, laivoja ja niiden tiedetään osittain vuotavan, ja ne tulevat vuotamaan vielä pitkän aikaa, toteaa dosentti Paula Vanninen. Tiedeykkösessä tavataan myös kemisti Hanna Niemikoski, joka kehitti väitöksessään menetelmiä vuotojen toteamiseen.Ohjelman toimittaa Leena Mattila. Äänisuunnittelu: Juha Hjelm.
    49 min
  • Kissavideot ja tekoäly alkavat olla jo uhka ilmastolle – onko paluu fossiiliseen sähköön edessä?
    Melkein kaikki maailman dataliikenteestä on kuluttajien katsomia videoita. Kaikki kuluttamamme data on tallessa jossain valtavassa datakeskuksessa joko naapurissa tai valtameren takana.
    Tekoälyn yleistymisen vuoksi datakeskuksia rakennetaan lisää niin valtavalla vauhdilla, että sähkö meinaa loppua. Kaiken lisäksi 8K-jättiruudut moninkertaistavat sähkön kulutuksen. Google rakentaa jo omia ydinvoimaloita, mutta yhä useammin tämä sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.
    Mitä ihmettä digitaalisuuden räjähdysmäinen kasvu tarkoittaa ympäristönäkökulmasta?
    Haastattelussa Sitran kestävyysohjelmatoiminnan asiantuntija Lotta Toivonen ja Haaga-Helian tietohallinnon johtamisen yliopettaja Kari Hiekkanen. Toimittajana Hanna Asikainen. Äänisuunnittelijana Panu Willman.
    47 min
  • Haju paljastaa sairaudet ja ohjaa pariutumista
    Ihmisen ominaishaju voi kertoa paljon henkilön terveydentilasta, ruokavaliosta ja jopa geneettisestä taustasta. Suomessa kehitetty keinonenä analysoi kaasumaisia hajunäytteitä ja haistaa syöpiä. Mihin laitteen toiminta perustuu ja miltä sairaudet haisevat?
    Jokaisella ihmisellä on oma, yksilöllinen hajunsa, se on kuin sormenjälki. Mihin ihmisen ominaishaju perustuu? Ja miksi sama ihminen voi haista toisen mielestä hyvältä, mutta toinen kokee hajun epämiellyttäväksi? Haju ohjaa usein tiedostamattamme ihmissuhteita ja parinvalintaa.
    Haastateltavina ovat professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta ja kirurgian professori, ylilääkäri Niku Oksala Tampereen yliopistosta ja Taysista. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    50 min
  • Tiilen matka Lähi-idästä muinaiseen Roomaan ja edelleen Suomeen. Mitä tiilen jäljet ja leimat kertovat?
    Tiilen tarina alkaa 8000 vuoden takaa ennen ajanlaskumme alkua. Tiiliä tehtiin alkuun käsin eikä vielä poltettu. Antiikin roomalaiset kunnostautuivat tiilirakentamisessa.
    Keskiaikainen tiilirakentaminen kehittyi Pohjois-Italiassa, mistä se alkoi levitä Pohjois-Eurooppaan. Suomen ensimmäiset merkit tiilirakentamisesta löytyvät Varsinais-Suomesta.
    Tiilien valmistus kulki käsikädessä rakentamisen kanssa. Tiilien lyömisessä muotin märkä massa tarjosi herkullisen alustan erilaisille jäljille ꟷ tahattomasti ja tarkoituksella. Tiileimat kertovat tiilen omistajuudesta ja tekijästä. Emerita professori Margareta Steinby Oxfordin yliopistosta on tutkinut Keski-Italian tiiliä Rooman valtakunnan ajalta. Rakennusarkeologi Tanja Ratilainen Aalto-yliopistosta on tutkinut tiiliä Turun seudulta Koroistenniemeltä ja Kuusiston linnasta sekä Hämeen linnasta ja Hattulan Pyhän Ristin kirkosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    50 min