Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

All Tiedeykkönen episodes

  • Kiina vs. USA – Trump ampuu itseään jalkaan samalla kun Kiina tekee nousua ylivertaiseksi maailmanmahdiksi
    Kiinan kehitys on huimaa. Maa vetää vertoja Yhdysvalloille niin talouden, teollisuuden, teknologian kuin tieteen mittatikuilla.
    Samaan aikaan Trumpin hallinto purkaa omia vahvuuksiaan. Pehmeä valta on vaihtunut kovaan voimapolitiikkaan.
    Mutta miksi Yhdysvallat haluaa romuttaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, jota se on itse ollut pystyttämässä? Miltä uusi maailmanjärjestys voisi näyttää ja onko Kiina tulevaisuuden suunnannäyttäjä?
    Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin ja globaalin kehitystutkimuksen lehtori, akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen.
    Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.
    51 min
  • Totuus proteiinista – miten paljon oikeasti tarvitsemme sitä?
    Proteiiinista on tullut trendiruoka. Kauppojen hyllyt notkuvat siitä tehtyjä rahkoja, juomia ja patukoita. Tiedeykkönen tutkii ovatko ne oikeasti tarpeen vai saammeko proteiinia riittävästi ruokavaliostamme.
    Kuuntele mitkä proteiinimyytit pitävät paikkansa ja mitkä ovat harhaluuloa.
    Haastateltavina ravitsemuterapeutti Anette Palssa ja ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilä Helsingin yliopistosta.
    Toimittajana Minna Korhonen.
    Äänisuunnittelijana Laura Koso.
    49 min
  • Kuinka hiukkanen voi päästä seinän läpi? Tunneloituminen on kvanttimekaniikan outo ilmiö
    Yksi kvanttimekaniikan oudoimmista ilmiöistä on tunneloituminen: hiukkanen voi päästä seinän läpi, vaikka se on klassisen fysiikan mukaan mahdotonta. Mistä tämä johtuu? Ilmiö ennustettiin jo vuonna 1926 Schrödingerin kvanttimekaniikan perusyhtälössä, mutta Albert Einstein ja monet muut epäilivät pitkään, että kyse oli vain matemaattisesta kuriositeetista. Pian kuitenkin kävi ilmi, että tunneloituminen on todellinen ilmiö. Sitä tapahtuu esimerkiksi auringossa ja radioaktiivisessa alfahajoamisessa. Vuoden 2025 fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin tunneloitumisen osoittamisesta suprajohtavissa sähköpiireissä. Ilmiöön perustuvat Josephsonin liitokset ovat nykyisten suprajohtavien kvanttitietokoneiden keskeisiä rakennusosia. Miten ne toimivat?
    Haastateltavina ovat fysiikan apulaisprofessori Matti Silveri Oulun yliopistosta ja fysiikan professori Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta.
    Toimittaja Mari Heikkilä.
    49 min
  • Villejä teorioita tähtienvälisen Atlas-komeetan ympärillä: mikä se todella on ja mistä se on peräisin?
    Asteroideja etsivä ATLAS-teleskooppisysteemi äkkäsi taivaalta viime heinäkuussa omituisen kohteen. Sen nopeus oli todella suuri ja se näytti tulevan kaukaa planeettakuntamme ulkopuolelta. Pian kävikin ilmi, että kyseessä oli kolmas havaittu tähtienvälinen pienkappale, jonka tiedämme kulkevan Aurinkokunnan läpi. Ensimmäinen oli omituinen 'Oumuamua vuonna 2017 ja toinen komeetta Borisov vuonna 2019. Niihin verrattuna 3I/ATLAS -komeettaa on pystytty havaitsemaan pidempään ja paremmin. Interstellaarisia vierailijoita on todennäköisesti ollut ennenkin, ja niitä pystytään nyt vain löytämään sekä havaitsemaan paremmin kuin koskaan. Tähtienväliset komeetat ovat olleet otsikoissa, koska Harvardin professori Avi Loeb on ilmaissut niiden olevan mahdollisesti avaruusolentojen lähettämiä aluksia. Valtaosa tähtitieteilijöistä suhtautuu tähän hyvin kriittisesti. Mitä tähtienvälisistä komeetoista todella tiedämme?
    Haastateltavana Atlas-komeetasta tutkimusta tehnyt tähtitieteilijä Antti Penttilä, Helsingin yliopisto
    Toimittajana ja äänisuunnittelu: Jari Mäkinen
    49 min
  • Syvähengitys ei sovi joka tilanteeseen – rauhoittumiseen ei pelkkä hengittely riitä
    Meille kaupataan erilaisia hengitystekniikoita, mutta välillä epäilyttää ovatko ne tarpeen. Erityisesti syvähengitystä suositellaan stressiin ja rauhoittumiseen, mutta sopiiko se kaikille? Kannattaako hengitykseen kiinnittää ylipäätään niin paljon huomioita? Tutkitaan nyt miten hengitys vaikuttaa mieleen ja kehoon.
    Haastateltavina erikoispsykologi, kipututkija Tage Orenius ja keuhkolääkäri Maria Hollmen. Toimittajana Minna Korhonen.
    Äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.
    48 min
  • Euroopan riippumaton pääsy avaruuteen on kiinni tästä: Ariane 6 -raketti toimii kuin junan vessa ja onneksi se saa pian seuraa
    Vielä joku aika sitten avaruus tuntui olevan kaukana ja lento sinne oli aina saavutus. Nyt satelliittien laukaisusta Maata kiertävälle radalle on tullut lähes päivittäistä rutiinia. Avainroolissa on amerikkalainen SpaceX ja sen suurelta osin uudelleenkäyttettävä Falcon 9. Sen avulla avaruuteen nousemisen hinta on pudonnut olennaisesti. Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä muut – suuremmatkin – uudelleenkäytettävät raketit ovat tulossa kovaa vauhtia käyttöön.
    Euroopalle viime vuoden ovat olleet hankalia, koska uusi Ariane 6 ei ole ainoastaan myöhässä, vaan myös selvästi vanhanaikainen verrattuna kilpailijoihinsa. Vaikka se on paras perinteinen raketti, on Ariane 6:n tärkein merkitys taata Euroopalle itsenäinen ja riippumaton pääsy avaruuteen.
    Tiedeykkösessä seurataan elokuussa tapahtunutta Ariane 6:n laukaisua ja selvitetään paitsi eurooppalaista avaruustoimintaa, myös avaruuslentojen tulevaisuutta laajemmin. Vuodesta 2026 on tulossa niiden suhteen käänteentekevä!
    Haastateltavana:
    Tony dos Santos, Euroopan avaruusjärjestö (ESA), Kouroun avaruuskeskuksen tekninen johtaja
    David Cavaillolès, Arianespacen toimitusjohtaja
    Anne-Sophie Chassagnou, meteorologi, Kouroun avaruuskeskuksen sääpalvelu
    Rodrigo Avila de Louis, ESA, turvallisuusinsinööri
    Toimittaja ja äänisuunnittelu: Jari Mäkinen
    49 min
  • Milloin olet nähnyt viimeksi kunnolla tähtitaivaan? Kannattaa katsoa nyt, koska pian se voi olla mennyttä
    Tähtitaivas on vaikuttanut kaikkeen kalentereista taiteeseen ja arjen rytmeihin. Kun malttaa olla hetken pimeässä luonnossa, silmä tottuu ja taivas paljastaa tuhansia tähtiä sekä yöllisiä eläimiä. Pimeys on itse asiassa varsin vähän pimeää oikeasti. Satelliittien ja valosaasteen kasvu uhkaavat tätä ainutlaatuista näkymää, joten nyt on paras hetki nostaa katse ylös.
    Huipputeleskooppien avulla opimme jatkuvasti uutta maailmankaikkeuden rakenteesta, synnystä ja kehityksestä. Niillä löydetään yhä kaukaisempia galakseja ja tähdistöjä, havaitaan uusia eksoplaneettoja muiden tähtien ympäriltä sekä tutkitaan, millaisia olosuhteita elämän synnylle voi olla muualla avaruudessa. Teleskoopit auttavat myös ymmärtämään mustien aukkojen, supernovien ja muiden ääri-ilmiöiden toimintaa sekä kartoittamaan pimeää ainetta ja pimeää energiaa.
    Chilessä, Atamacan autiomaassa sijaitsee maailman suurin keskittymä huipputeleskooppeja, ja niiden avulla opimme jatkuvasti uutta koko maailmankaikkeudesta – mutta nämäkin havainnot ovat nyt uhattuina valosaasteen vuoksi.
    Haastateltavina: Tuukka Perhoniemi, Ursan tähtitieteen opas sekä Angel Otarola, Euroopan eteläisen observatorion ilmakehäasiantuntija. Toimittajana Jari Mäkinen.
    50 min
  • Lahjan psykologia – miksi annamme lahjoja ja kuinka mokata se pahanpäiväisesti
    Miksi annamme toisillemme lahjoja? Ja mikä tekee eleestä niin tärkeän, että annamme ja vastaanotamme asioita, joita emme edes tarvitse?
    Sosiologien mukaan kyse on ikivanhasta rituaalista, jolla pyritään vahvistamaan ihmisten välistä sosiaalista sidettä. Lahjan ideaali on pyyteetön, mutta todellisuudessa siihen kätkeytyy monimutkainen psykologinen peli.
    Lahjan voi mokata niin pahanpäiväisesti, että se rikkoo ihmissuhteita tai käynnistää sodan.
    Haastateltavana sosiologian professori Olli Pyyhtinen Tampereen yliopistosta. Toimittajana Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Juha Sarkkinen.
    50 min
  • Internetin maantiede paljastaa: valta keskittyy harvoille
    Yhteiskunnan toiminnot ovat yhä enemmän riippuvaisia suurten teknologiayritysten valtavista datakeskuksista. Digitaalinen maailma ei ole “vain jossain” ja näiden datakeskusten fyysisellä sijainnilla on merkitystä. Samoin sillä, minkä maalainen yritys datakeskusta hallinnoi. Voiko joku valtio käyttää teknologiayrityksiä poliittisen painostuksen välikappaleena?
    Tässä Tiedeykkösen jaksossa paneudutaan internetin maantieteeseen ja geopolitiikkaan. Yhdysvallat on aiempaa arvaamattomampi liittolainen; minkälaisia riskejä liittyy siihen, että Euroopassa ollaan riippuvaisia yhdysvaltalaisista teknologiayrityksistä?
    Haastateltavina jaksossa ovat Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta, sekä Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö Antti Nyqvist.
    Toimittaja: Juuso Pekkinen
    Äänisuunnittelija: Panu Willman
    48 min