Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

All Tiedeykkönen episodes

  • Digitaalinen kaksonen auttaa ymmärtämään sitä, mitä maapallolla todellisuudessa tapahtuu
    Digitaaliset kaksoset ovat tietokoneilla mallinnettuja, mahdollisimman täsmällisiä virtuaaliversioita teknisistä laitteista tai suuristakin systeemeistä.
    Hurjinta digikaksosta ollaan luomassa maapallosta sekä sen pinnalla mylläävistä ilmiöistä merivirroista sään kautta muuttolintujen käyttäytymiseen. "Destination Earth" -hankkeen avulla voidaan muun tutkimuksen ohella testata "entä jos" -skenaarioita, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen.
    Tieteen tietotekniikan keskus CSC vastaa useista osista eurooppalaisessa maapallon kaksosta tekevässä hankkeessa. Kaiken muun ohella siellä hahmotellaan chatbotia, jolta kansalaiset ja päättäjät voisivat kysyä ilmastokysymyksiä.
    Haastateltava: Jenni Kontkanen, Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n digitaalisten kaksosten ryhmän päällikkö. Toimittajana Jari Mäkinen.
    49 min
  • Tutkijat laittoivat suomalaiset poliitikot suunnittelemaan somepalveluja
    Voiko maantiesilta olla rasisti ja voiko tekoälyllä olla maailmankuva? Tässä Tiedeykkösessä selvitetään, miten teknologia heijastelee tekijöidensä arvoja.
    Tutkija Matti Nelimarkka on tutkinut mm. poliittista valtaa digitaalisissa ympäristöissä. Nelimarkka oli mukana tekemässä uutta tutkimusta, jossa suomalaiset poliitikot laitettiin suunnittelemaan sosiaalisen median palveluita.
    Mukana jaksossa on pieni aikamatka siihen, mitä tietoverkon potentiaalista ajateltiin internetin alkuaikoina.
    Matti Nelimarkka on yliopistolehtori Helsingin yliopistolla valtiotieteellisessä tiedekunnassa, sekä vieraileva tutkija Aalto-yliopistolla Tietotekniikan laitoksella.
    Toimittajana on Juuso Pekkinen
    Arkistotoimittaja: Jenny Timonen / Elävä Arkisto
    Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen
    50 min
  • Esiintymisjännityksestä ei tarvitse päästä eroon – ramppikuumeella on evolutiivinen selitys
    Mitä elimistössämme ja mielessämme tapahtuu, kun ramppikuume nousee? Tiedeykkösessä tutkitaan miksi jännitämme esiintymistä ja minkä vuoksi siitä ei kannata pyrkiä väkisin eroon. On olemassa keinoja, joilla se ei ota liikaa valtaa.
    Haastateltavat: esiintymisvalmentaja Päivi Arjas, psykologi Marjukka Laurola ja pianonsoiton opettaja Ulla-Emilia Lohi.
    Toimittaja: Minna Korhonen.
    Äänisuunnittelija: Laura Koso
    48 min
  • Teknologia auttaa kirurgia näkemään sen, mitä ei voi silmin nähdä
    Olisiko maallikosta kirurgiksi? Tiedeykkösen Juuso Pekkinen lähti selvittämään sitä, miten uusi teknologia muuttaa kirurgiaa. Lopputuloksena oli se, että toimittaja löysi itsensä kirurginsakset kädessä leikkausmikroskoopin ääreltä.
    Monissa leikkaussaleissa optiset mikroskoopit ovat vaihtuneet suurentaviin kameroihin ja 3D-näyttöihin. Kameroista saatava digitaalinen kuvasignaali mahdollistaa sen, että kuvaa voi katsella leikkaussalihenkilökunnan lisäksi tekoäly. Teknologia antaa kirurgille myös mahdollisuuden hyödyntää muitakin kuin näkyvän valon aallonpituuksia.
    Jaksossa vieraillaan Kuopion yliopistollisen sairaalan Mikrokirurgiakeskuksessa tutustumassa kirurgien harjoitteluun ja mikrokirurgian tulevaisuudennäkymiin.
    Haastateltavat:
    Juha Arveli, teknikko ja koordinaattori / Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus
    Ahmed Hussein, kliininen koordinaattori / Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus
    Neurokirurgit Aku Kaipainen ja Ahmad Hafez / Kuopion yliopistollinen sairaala
    Ville Leinonen, Neurokirurgian professori / Itä-Suomen yliopisto
    Antti-Pekka Elomaa, neurokirurgian erikoislääkäri / Helsingin yliopistollinen sairaala
    Shintaro Oyama / Nagoyan yliopisto
    Toimittaja: Juuso Pekkinen
    Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen
    45 min
  • Symmetria hallitsee maailmaa – mutta kaikki alkoi symmetriarikosta
    Luonnossa esiintyy paljon symmetrisiä muotoja: lumihiutaleet, auringonkukat, ihmisen kasvot. Myös fysiikan säilymislait perustuvat siihen, että maailmassa vallitsee tiettyjä symmetrioita: pallo putoaa maahan joka kerta, kun sen heittää – eikä käyttäydy eri tavoin esimerkiksi ensi maanantaina. Symmetria myös miellyttää meitä: symmetrisiä kasvoja pidetään viehättävimpinä ja usein arkkitehtuurissa ja taiteessa suositaan symmetriaa.
    Toisaalta samaan aikaan on tärkeää, että maailmassa tapahtuu symmetriarikkoja – itse asiassa koko maailmankaikkeus on pohjimmiltaan symmetriarikon tulosta. Mitä on symmetria? Miksi se rikkoutuu – ja mitä siitä voi seurata?
    Haastateltavina ovat fysiikan professori Aleksi Vuorinen ja teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    50 min
  • Miljardien kivien kosminen tanssi – myös maapallon lähiseuduilla käy kova vilinä
    Lokakuun 2025 lopulla taivaalla voi nähdä harvinaisen ja kauniin pyrstötähden. Pari muutakin komeettaa on taivaalla, ja päivittäin ohitsemme viilettää pieniä asteroideja. Lisäksi Aurinkokunnassa on kaukaa tähtienvälisestä avaruudesta saapunut vierailija.
    Harva tulee ajatelleeksi, kuinka vilkas pikkukappaleiden liikenne Aurinkokunnassamme käy. Professori Mikael Granvik pohtii asiaa päivittäin. Hän paljastaa tässä Tiedeykkösen jaksossa asteroidien ja komeettojen sielunelämän ja kertoo miksi Maata kiertää enemmän kuin yksi kuu. Mistä aurinkokunnan pienkappaleet ovat kotoisin ja millaisia yllätyksiä muista aurinkokunnista tulevat kappaleet tuovat? Miten asteroidien kaivostoiminta voi mullistaa tulevaisuuden avaruustalouden?
    Haastateltavana Mikael Granvik, Helsingin yliopisto & Luulajan teknillinen yliopisto.
    Toimittajana Jari Mäkinen.
    50 min
  • Peruna 2.0. Miten Suomen kansalliskasvis saadaan säilymään?
    Perunaa uhkaa ilmastonmuutos ja taudit. Siksi siitä kehitellään kestävää versiota laboratorioissa.
    Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden potaatilta oikein vaaditaan?
    Suomessa on huippututkimusta perunasta. Kehitteillä on kuivuuskausia sekä perunaruttoa kestäviä lajeja. Siinä hyödynnetään geenieditointia. Miten se käytännössä tapahtuu?
    Haastateltavat: erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja tutkija Santeri Kankaanpää Luonnonvarakeskuksen tutkimuslaitokselta
    Toimittaja: Minna Korhonen
    Äänisuunnittelija: Laura Koso
    50 min
  • Miksi työttömät tai ylipainoiset pannaan häpeämään? Stigma lyö negatiivisen leiman ihmiseen
    Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan.
    Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta.
    Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia.
    Haastateltavina ovat Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Essi Rovamo, sekä lihavuuden historiaan perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Eve-Riina Hyrkäs.
    Toimittaja on Juuso Pekkinen
    Äänisuunnittelija jaksossa on Matias Puumala
    40 min
  • Menikö taas hermo teknologian takia? Tekoäly auttaa suunnittelemaan parempia käyttöliittymiä
    Varmaan jokaisella on joskus ns. palanut käämit teknologian takia. Moni on esimerkiksi töissä joutunut käyttämään epäintuitiivisia tietojärjestelmiä. Joskus palvelun, sovelluksen tai käyttöjärjestelmän päivityksen jälkeen tuntuu siltä, että vanhoja toimintoja on vaikea löytää. Ja miksi ihmeessä jokainen mikroaaltouuni toimii eri logiikalla?
    Ihmisen ja teknologian välisellä toimivalla vuorovaikutuksella on väliä. Kehnot käyttöliittymät turhauttavat, vievät aikaa ja pahimmillaan uhkaavat käyttäjän terveyttä.
    Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta tutkii ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta. Tässä Tiedeykkösen jaksossa Oulasvirta avaa mm. sitä, miten tekoälyn avulla voidaan suunnitella parempia käyttöliittymiä.
    Haastateltavana: Antti Oulasvirta
    Toimittaja: Juuso Pekkinen
    Äänisuunnittelija: Matias Puumala
    47 min