Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Mikromuoveja löytyy jo ihmisen aivoista, istukoista ja kiveksistä
    Nykyihmisen aivoissa ja muissa elimissä on mikro- ja nanomuoveja. Muoveja löytyy jo istukasta ja pikkuvauvan kakkavaippoista. Onneksi kuitenkin suurin osa muovihitusista menee ihmisen ruuansulatuksen läpi vessan pönttöön.
    Suuria pitoisuuksia mikromuoveja saadaan ostereista ja muista simpukoista seka pullovesistä. Suomessa hanavesi on puhdasta muovin suhteen, mutta fleece-vaatteet ja muut keinokuitukankaat pölisevät täälläkin sisäilmaan mikromuovia.
    Muovien terveysvaikutuksista ihmiseen tiedetään toistaiseksi melko vähän, koska ala on uusi ja sitä on tutkittu vasta vähän aikaa. Mitä nano- ja mikromuovien lähteistä ja terveysaikutuksista tiedetään, siitä kertovat ekotoksikologian professori Jussi Kukkonen Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistutkija Merja Korkalainen Terveyden -ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Toimittaja on Leena Mattila.
    49 min
  • Liikunta on yksi parhaista lääkkeistä myös masennukseen
    Aktiivinen liikunta hyödyttää ihmisen terveyttä yllättävän paljon. Tuore tutkimus nostaa terveysliikunnan kärkeen viisi urheilulajia, joiden vaikutukset fyysiseen terveyteen ovat hätkähdyttävän hyviä. Liikunnan merkitys on kokonaisvaltaista: se toimii myös masennuksen hoidossa jopa paremmin kuin pelkkä lääkitys. Millainen määrä liikuntaa tekee siitä erityisen hyödyllistä, mitä liikunnan terveysvaikutukset ovat ja ovatko hyödyt suurempia yksin vai ryhmässä liikkuessa? Vaikuttaako lapsuuden liikuntaharrastus terveyteen myöhemmällä iällä?
    Haastateltavina: professori Sami Kokko, Jyväskylän yliopisto ja professori Stuart Biddle, Southern Queenslandin yliopiston Terveyden tutkimuskeskus. Toimittajana on Anna-Kaisa Brenner.
    44 min
  • Trooppiset hyttyset levittävät kuumetauteja jo Euroopassakin
    Pogostan tauti on Afrikasta Suomeen tuotu trooppinen kuumetauti, josta tuli pysyvä riesa. Trooppisen kuumetaudin voikin nykyisin saada myös Euroopasta. Ilmaston lämpeneminen suosii trooppisten tautien ja niitä levittävien hyttysten asettumista Eurooppaan ja Amerikoihin.
    Tarjolla on apinarokon ja lintuinfluenssan lisäksi hyttysten levittämiä denguevirusta, chikunguniaa ja zikaa, joka aiheutti epidemiana levitessään sikiövaurioita, mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä, jos äiti sairastui raskauden aikana. Tartuntatauteja kannattaa ehkäistä ennalta, joten EU rahoittaa rokotetutkimusta, jossa Turussa haetaan mallia lähes satavuotiaasta keltakuumerokotteesta.
    Mitä meidän pitäisi tietää trooppisista tautitulokkaista, niiden leviämisestä ja rokotustutkimuksista?
    Haastateltavina ovat zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Pieta Mattila Turun yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.
    49 min
  • Hyvät, pahat ja salakavalat suolat – miten kehomme reagoi, jos vähennämme sitä?
    Miten suola vaikuttaa elimistössämme ja soluissamme? Miksi se on niin salakavala terveyden kannalta? Miksi syömme sitä, vaikka vaarat tiedetään? Toisaalta onko turvallista jättää se kokonaan pois?
    Ennen muinoin ei kannettu huolta suolan haitoista terveydelle, vaan sen avulla säiöttiin ruokaa, kun muutakaan keinoa ei ollut. Nyt tiedämme sen mm.kohottavan verenpainetta, mutta siilti suola maistuu yli suositusten. Onko kyse vain makutottumuksista vai onko niin, että sen jättäminen pois kokonaan olisi niinikään terveysongelma?
    Haastateltavina tutkimusprofessori Antti Jula ja ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa. Toimittajana Minna Korhonen.
    46 min
  • Niukka ravinto pidentää elinikää – mitä tiedämme vanhenemisen biologiasta?
    Varsinaista vanhenemisgeeniä ei tiedetä olevan olemassa, mutta ihmisellä on geenejä, joiden toiminta säätelee vanhenemisen etenemistä. Geenien mutaatiot ja epigeneettinen säätely vaikuttavat ikääntymisen taustalla. On havaittu, että niukan ravinnon, kylmyyden tai kuumuuden elimistölle aiheuttama stressi, hormeesi, pidentää elinikää.
    Yhdysvalloissa vanhenemisen tutkimuksesta on tullut uusi huikea bisnesala, jossa rahasatsaukset ovat aivan valtavia. Päämääränä on kehittää uusia hoitoja ja mahdollisia lääkeaineita ikääntymistä hidastamaan tai jopa ehkäisemään.
    Haastateltavana on tutkijaprofessori Juha Klefström Helsingin yliopistosta ja Suomen syöpäinstituutin säätiöstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    48 min
  • Marsin vetisen historian selvittäminen on hämmästyttävä salapoliisitarina – suurin salaisuus on silti löytämättä
    Elokuussa amerikkalainen tutkimusryhmä ilmoitti löytäneensä Marsin pinnan alta alueita, joissa on todennäköisesti nestemäistä vettä. Löytö tehtiin hämmästyttävästi tutkimalla Marsin maanjäristyksiä eli marsjäristyksiä; kuten maapallollakin, planeetan läpi kulkevat maanjäristysaallot kertovat myös Marsin sisärakenteesta.
    Kyseessä oli jälleen yksi monista kerroista, kun Marsin vedestä on tehty isoja otsikoita. Vettähän punaiselta planeetalta on "löydetty ensimmäistä kertaa" jo usein, niin jäänä kuin kuurana pinnalla. Marsin pinta ja sen kivet kertovat omaa kieltään planeetan todella vetisestä historiasta, ja kun katsotaan miljardien vuosien taakse historiaan, niin Marsissa oli todennäköisesti myös elämälle otolliset olosuhteet. Nyt elämä, jos sitä on, voi luurata pinnan alla suojassa kylmyydeltä ja voimakkaalta säteilyltä.
    Mitä Marsin vedestä ja mahdollisesta elämästä tiedetään? Millaisia ovat tämän tutkimusmatkan tärkeimmät käänteet? Olennaisessa osassa ovat avaruusluotaimet ja -laskeutujat.
    Haastateteltavina on useita hankkeissa mukana olleita tutkijoita: Matthew Golombek, Steve Squyres, Vittorio Formisano, Philippe Laudet ja Jorge Vago. Toimittajana on Jari Mäkinen.
    49 min
  • Nuoret miehet jotka vihaavat naisia – miksi inceleitä pitäisi ymmärtää?
    Ulkopuolisuus, epätoivo ja itseinho. Niissä vellotaan netin suljetuilla incel-foorumeilla.
    Mutta miten yksinäisten ihmisten verkkoyhteisö muuttui naisvihamieliseksi kaikukammioksi? Mikä saa sulkeutuneen nuoren ihannoimaan väkivaltaa ja ääritapauksessa radikalisoi misogyyniseen joukkosurmaan.
    Entä mistä on kyse manosfäärissä, miehisen ylivallan kulttuurissa, joka puhuttelee internetsukupolven miehiä?
    Haastateltavina ovat väitöskirjatutkija Emilia Lounela Helsingin yliopistosta ja psykologian lehtori Jukka Oksanen Metropolia-ammattikorkeakoulusta. Toimittajana on Jaro Asikainen.
    Ohjelmassa mainittujen artikkeleiden linkit löytyvät alta:
    49 min
  • Mitä on älykäs liikenne ja mitä autoilijat siitä saavat?
    Sodankylässä Ilmatieteen laitoksen Arktisessa avaruuskeskuksessa tutkitaan älyliikennettä. Älyliikenneryhmä testaa parin kilometrin testiradalla erilaisia älykkään liikenteen mittalaitteita tavallisessa autossa ja robottiajoneuvossa.
    Testiradalla maahan upotettavat anturit mittaavat tienpinnan lämpötiloja ja olomuotoja. Auton mobiilikitkamittari mittaa myös lämpötilan lisäksi tien kitkaa. Ajoneuvotutkan useat lähettimet ja vastaanottimet sekä valotutkajärjestelmä Lidarin datan ohjelmistot tuottavat tietoa erilaisista säätyypeistä.
    Tutkimuksissa on tarkoitus saada aikaan autoilijoita hyödyttäviä tiesääennusteita, turvallisuus- ja tiesäävaroituksia, jotka lisäisivät liikenneturvallisuutta. Entä miten autot saadaan kommunikoimaan keskenään? Toimittaja Teija Peltoniemi vieraili älyliikenneradalla ja tapasi johtavan tutkijan Timo Sukuvaaran sekä tutkijat Hannu Honkasen ja Kari Mäenpään.
    49 min
  • Luovuus muokkaa persoonallisuuttamme – luovuusgeenit ratkaisivat jopa neandertalihmisen kohtalon
    Voimme vaikuttaa persoonallisuuteemme vain rajallisesti. Emme voi juurikaan muuttaa temperamenttiamme, mutta omilla valinnoilla voi aktivoida geenejä toimimaan suotuisasti. Esimerkiksi luovuuden ja vastuuntunnon opettelu voi tehdä meistä tyytyväisempiä.
    Luovuusgeenien lisääntyminen selittää ilmeisesti jopa nykyihmisen selviämisen ja neandertalinihmisen häviämisen noin 40 000 vuotta sitten.
    Nyt persoonallisuuden perimää on selvitetty ensimmäistä kertaa koko genomin tasolla. Löytyi yli 4300 geeniä ja niille yhteinen komentokeskus. Samalla kasvoi ymmärrys siitä, miten erilaisia me ihmiset pohjimmiltaan olemme, ja miksi nautimme niin erilaisista asioista.
    Haastateltavana on professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta ja professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    49 min
  • Painovoima saattaa aikaansaada kvanttilomittumista – suomalaistutkijat testaavat
    Perustuuko painovoima, gravitaatio, kvanttimekaniikkaan kuten muut tunnetut voimat? Tämä on yksi fysiikan suurista kysymyksistä tällä hetkellä. Ratkaisua on etsitty jo vuosikymmeniä kehittämällä erilaisia teorioita kynällä ja paperilla, mutta hyväksyttyä tulosta ei ole löytynyt.
    Professori Mika Sillanpää Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitokselta ja Kylmälaboratoriosta etsii ratkaisua toisella tavalla, tekemällä kokeita ja tutkimalla painovoiman perusolemusta hyvin matalissa millikelvinien lämpötiloissa. Sillanpää käyttää ryhmänsä kanssa tutkimukseen pienen pieniä kultapalloja ja pyrkii niiden avulla aluksi selvittämään, päteekö Newtonin painovoimalaki hyvin pienessä mittakaavassa. Jatkossa on aikomus edetä kvanttigravitaatiota kohti kvanttimekaanista lomittumisilmiötä tutkimalla. Taustalla häämöttää kiinnostava ajatus siitä, että ehkäpä juuri painovoima aiheuttaa kvanttilomittumisen.
    Haastateltavana on professori Mika Sillanpää Aalto-yliopistosta Kylmälaboratoriosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.